Vaihtelusta ja hajonnasta

Tulokas ym. julkaisivat tuloksia verensokerin omaseurannasta raskausdiabeteksessa (1). Omaseurannassa olleiden äitien lasten syntymäpainon keskiarvo oli 3 572 g ja verrokkiryhmässä 3 706 g. Syntymäpainoon liittyy merkittävää vaihtelua. Aineiston kuvauksessa ja tuloksissa tutkijat laskivat biologisiin ilmiöihin liittyvän vaihtelun.

Kykyä rakastaa vai sopeutua?
WHO etsii uutta terveyden määritelmää

"Kun ei hirveesti koske mihinkään ja pystyy kävelemmään ja käymään kaupalla", perusteli saattohoidossa oleva potilas, joka arvioi itsensä aika terveeksi. Niinpä - sairastuessa terveys saa uuden merkityksen. Sitä määritellään oireiden puuttumisesta ja omasta voinnista käsin. Vain ihminen, joka ei ole sairauden tuttu, ajattelee, että täydellinen terveys on hyvän elämän edellytys.

Päivi Hietanen

Riittävätkö taidot vanhuksen päivystystilanteessa?

Joka viides päivystyspotilas on yli 75-vuotias. Paikallisen hoidonohjauksen takia iäkkäiden osuus yksittäisissä päivystyspisteissä voi kuitenkin olla huomattavasti suurempi (Seppälä M. ym, s. 2968-70). Väestön ikääntyessä geriatristen päivystyspotilaiden suhteellinen ja absoluuttinen määrä kasvaa. Huipussaan se on noin vuonna 2030.

Jouko Laurila

Uudet antikoagulantit vanhuspotilaiden hoidossa

Lääkärilehdessä 38/2011 (s. 2753-62) julkaistiin katsaus uusien antikoagulanttien käyttöönotosta. Haluamme tuoda tässä erikseen esille geriatrian näkökulman aiheeseen.

Timo Strandberg, Riitta Antikainen

Bentsodiatsepiinien häpeäleima on ristiriidassa käytännön kanssa

Keskustelua-palstalla (SLL 38/2011, s. 2742-3) LL Timo Töysä, mielestäni tarpeellisesti, kyseenalaisti Lääkärilehden Lääkeinfo-kirjoituksessa (SLL 26-31/2011, s. 2176-8) esitetyn bentsodiatsepiinien aiheuttaman kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemisen ja masennuksen. Tero Taiminen ja Jarmo Hietala peräävät Töysälle vastatessaan lisätutkimuksia aiheesta ja korostavat selvyyden vuoksi, että kirjoitus liittyi erityisesti pitkäaikaiseen ja suuriannoksiseen bentsodiatsepiinihoitoon. En löytänyt kuitenkaan kirjoituksesta esimerkkiä yhdenkään bentsodiatsepiinin suuresta annoksesta.

Sirkka-Liisa Karhi

Lääkärien koulutus säteilysuojelussa on puutteellista

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden säteilysuojelukoulutuksessa on puutteita. Joissakin terveydenhuoltoalan oppilaitoksissa säteilysuojelukoulutus jopa puuttuu kokonaan tiettyjen säteilyä käyttävien ammattiryhmien peruskoulutuksesta. Puutteet käyvät ilmi Säteilyturvakeskuksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön viime vuonna tekemästä kyselystä oppilaitoksille ja työnantajille.

Ritva Havukainen, Mikko Paunio, Hannu Halila

Emme halua Kreikan tielle

Olemme tottuneet tasaiseen kasvuun ja ajoittaisiin ohimeneviin taantumiin, joilla liian nopea kasvu korjaantuu. Yhdysvalloista vuonna 2008 alkanut finanssikriisi muuttui koko maailmantalouden taantumaksi. Suomen on sen vuoksi laskettu menettäneen 40 miljardin euron tulot. Suomen valtio otti iskun vastaan kasvattamalla velkaansa. Viime vuonna joka viides budjetin euro oli lainaa, ja ensi vuodellekin valtio suunnittelee yli seitsemää miljardia lisää lainaa.

Heikki Pälve

Diabeetikon raskaus kaipaa parempaa seurantaa

Perinataalikuolleisuus tyypin 1 diabeetikkojen raskauksissa kääntyi jyrkkään laskuun 1950-luvulla. 30 vuodessa se putosi 20-30 %:sta muutamaan prosenttiin. Viimeisen 30 vuoden aikana diabeetikkojen perinataalikuolleisuus ei kuitenkaan ole laskenut, vaikka väestön perinataalikuolleisuus pienenee edelleen (1,2).

Kari Teramo

Tietojärjestelmien sopimukset ja seuranta kuntoon

Terveydenhuoltosektorin tietojärjestelmien laatu on noussut otsikoihin. Osansa ovat saaneet TAYS:n tietojärjestelmiin ja Päijät-Hämeen sähköiseen reseptiin liittyvät ongelmat.

Jari Forsström

Kliinistä osaamista ei voi korvata

On itsestään selvää, että tutkimus ja siihen perustuva näyttö ovat hoidon perusta. Kaikkea ei kuitenkaan voi tutkia ja tällöin on turvauduttava seuraavaksi parhaimpaan vaihtoehtoon eli asiantuntijuuteen.

Juha Öhman

Tervettä tunnetta päätöksentekoon

Professorit Marjukka Mäkelä ja Juha Öhman ottavat tässä lehdessä Vastakkain-palstalla kantaa siihen, pitääkö näytön aina sanella kliininen päätöksenteko (s. 2744-7). Alun perin etsimme palstalle vastakkaisia näkökulmia, mutta se osoittautui vaikeaksi. Harva tohtii tänä päivänä kiistää luotettavan tutkimustiedon merkitystä hoitoratkaisuissa. Hyvä niin. Lääketieteen pyrkimys rationaaliseen päätöksentekoon jatkuvasti karttuvan tiedon perusteella on kaikkien etu.

Päivi Hietanen

Tekonivelten uusintaleikkaukset lisääntyvät - miten siitä selvitään?

Lonkan tekonivelleikkaus on vakiinnuttanut asemansa vaikea-asteisen lonkan ja polven nivelrikon tehokkaana ja turvallisena hoitomuotona (1). Toivuttuaan leikkauksesta potilaat ovat yleensä kivuttomia ja toimintakykyisiä. Lonkan ja polven tekonivelleikkaukset kuuluvat kustannustehokkuudeltaan lääketieteen parhaimpien hoitojen joukkoon.

Hannu Miettinen, Jukka Kettunen

Bentsodiatsepiinit ja kognitio - korrelaatio ja kausaalisuhde sekaisin

Lääkärilehden Lääkeinfo-palstalla julkaistussa artikkelissa (SLL 26-31/2011) esitettiin, että bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö heikentää kognitiivista suorituskykyä ja saattaa aiheuttaa masennusta (1). Mutta onko todella kyse kausaalisuhteesta?

Timo Töysä

Lisätutkimuksia tarvitaan

@Leipa ei sis.:Kiitämme Timo Töysää kommentista Lääkeinfo-palstan kirjoitukseemme bentsodiatsepiinien vaikutuksesta kognitiiviseen suorituskykyyn ja mielialaoireisiin (SLL 26-31/2011). Tarkoitus olikin stimuloida keskustelua tästä tärkeästä, mutta loppujen lopuksi vielä vähän tutkitusta aiheesta. Töysä toteaa kommentissaan, että bentsodiatsepiinien käytön ja kognitiivisten ongelmien tai mielialaoireiden välisessä yhteydessä ei ole kyse kausaliteetista. Aiheesta julkaistun kirjallisuuden ja muun tämänhetkisen tiedon valossa bentsodiatsepiinien pitkäaikaisen käytön ja kognitiivisten tai mielialaoireiden välisessä yhteydessä on kyse assosiaatiosta, mikä ei sinällään todista syy-seuraussuhdetta, mutta antaa kyllä aiheen lisätutkimuksiin. Itse asiassa toimme tämän tärkeän näkökohdan kirjoituksessamme esille emmekä ole kausaliteettiasiasta eri mieltä kollega Töysän kanssa.

Tero Taiminen, Jarmo Hietala

Myönnä virheesi - ja opi niistä

Vuosia sitten lääkäri Carmella Law'lle soitti hänen potilaansa, AIDSia sairastava mies, jonka partneri oli vastikään kuollut samaiseen sairauteen. Soittaja kuulosti Law'n mielestä humalaiselta ja hän perui tapaamisaikansa.

Essi Kähkönen

Riittääkö SV-numero osaamisen takeeksi?

Lääkärillä on oikeus puuttua ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen ja tehdä terveyteen vaikuttavia päätöksiä. Vastuu on suuri, ja lääkärin osaaminen ja riippumattomuus on haluttu turvata kaikkina aikoina. Lääkärin autonomia on vaihdellut eri aikoina paljon (1).

Kristiina Patja

Saako flunssainen lapsi lentää?

Lääkärilehden numerossa 26-31/2011 (s. 2183) kokenut kollega Heli Siikamäki ohjeisti matkavakuutuksiin liittyvissä korvauskäytännöistä. Pientä lasta koskenut esimerkkitapaus ansaitsee hieman laajemman pohdinnan:

Heikki Lukkarinen

Akuutti pneumonia on lentämisen vasta-aihe

Kiitän kollega Heikki Lukkarista mielenkiinnosta kirjoitustani kohtaan ja kommenteista, joissa hän ottaa kantaa lasten hengitystieinfektioiden diagnostiikkaan, potilaan lentokelpoisuuteen ja matkustajavakuutuksen korvaustulkintaan.

Heli Siikamäki

Toinen elämä

Rekat jyristävät ohitse ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kello on jotain puoli kolme perjantaiyönä. Ikkunasta näkyy moottoritielle. Olen saanut yhden hengen huoneen, tällainen pyritään kuulemma antamaan ensikertalaisille. Ikkunoiden välissä nököttää talvipakkasiin kuollut kärpänen. Jokin voima pitää sen kuitenkin vielä lasissa kiinni. Nyt on alkukevät parhaimmillaan, ensimmäiset peipposet virittävät säkeitään minä hetkenä hyvänsä. Se on vuoden tärkeimpiä päiviä. Olen pyytänyt Kirsiä ilmoittamaan heti, kun ensimmäinen laulu raikaa ilmoille.

Jarmo Kovanen

Talon tapoja ei opi intrasta

Jokainen uusi työntekijä on jokaiselle terveydenhuollon organisaatiolle iso ja ehkä pitkä investointi. Sopeutumiseen kuluu puolin ja toisin ainakin puoli vuotta, joissakin asioissa pidempään. Tänä aikana tulijan työteho on alamaissa, koska hän käyttää aikaa selvittääkseen käsitteitä ja lyhenteitä, ymmärtääkseen, miten talon ohjelmat toimivat, missä mitäkin ohjelmaa tarvitaan sekä tutustuakseen talon tapoihin. Perehdytyksen merkitys tunnustetaan ainakin strategioissa. Vaan mikä on perehdytyksessä tärkeää?

Minna Kaila