Kuntoutus parantaa työikäisten asennuspotilaiden työkykyä

Artikkelissa kuvataan masennuspotilaiden taustaa sekä työtilannetta ennen kuntoutusjakson alkamista ja sen päätyttyä vuonna 2003. Tutkimuskysymyksenä on selvittää kuntoutujan keskeisten sosiodemografisten tekijöiden, kuntoutusta edeltäneen terveydentilan ja kuntoutustoimenpiteiden merkitystä vuoden 2006 työmarkkina-aktiivisuuteen, ts. kuuluuko kuntoutuja työvoimaan vai ei tai onko hän opiskelemassa.

Hyksin ei jää yksin

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri päätti viime viikolla avata Helsingin yliopistollisen keskussairaalan yhteyteen avoimilla markkinoilla toimivan yksityissairaalan. Tämä Hyksin Oy:nä tunnettu hanke on saanut jo suunnitteluvaiheessa huomiota, jota voi luonnehtia intohimoiseksi.

Hannu Ollikainen

Työ on myös masentuneen oikeus

Työ tukee mielenterveyttä tuomalla mielekkyyttä arkipäivään ja tukemalla osallisuutta. Lääkäreinä meidän on hyvä hahmottaa, että lausunto pysyvästä työkyvyttömyyseläkkeestä voi myös edistää syrjäytymistä.

Kristian Wahlbeck

Lyhyesti

"Käypä hoito -työryhmät pitäisi yleislääketiedettä koskevissa asioissa uudistaa holistisiksi lähestymistavaltaan ja voimasuhteet muuttaa päinvastaisiksi: kahdeksan yleislääkärijäsentä, kaksi kyseisen erikoisalan edustajaa. Lisäksi pari kolme tervejärkistä maallikkoa - tai ehkä heidät voisi sisällyttää yleislääkäriosuuteen." Eila Kujansuu pääkirjoituksessa, Yleislääkäri 6/2011

Oikeuslääkinnän kehittäminen on hyvässä vauhdissa

Suomen Lääkärilehdessä 39/2011 julkaistiin artikkeli kuolemansyyn selvityksestä ja ruumiinavauksista (s. 2822-4). Siinä nostettiin esiin oikeuslääketieteen tulevaisuus ja alaa vaivaava oikeuslääkäripula. Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen professori Antti Sajantilan mukaan lääkäripula aiheuttaa oikeuslääkäreille jatkuvia ylitöitä ja ongelmia sijaisjärjestelyihin lomien aikana. Hän toteaa ongelmien pahenevan, kun merkittävä osa Suomen oikeuslääkäreistä jää eläkkeelle lähivuosina ja uusien erikoistuvien lääkärien palkkaamiseen tarvittu rahoitus puuttuu.

Marina Erhola, Riitta Kauppila

Meillä on syytä huoleen

Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve kiinnitti pääkirjoituksessaan (SLL 39/2011 s. 2819) huomiota tärkeään asiaan - Suomen velkaantumiseen. Artikkelin lopussa hän toteaa, että meillä on syytä huoleen. Olen hänen kanssaan samaa mieltä, mutta luulen olevani häntäkin huolestuneempi tilanteesta.

Pertti Ebeling

Optimismin apostoli

Marja-Liisa Manka ei yhdy voivotteluihin työelämän yksinomaisesta kurjuudesta. Kun kaikki ympärillä myllertää ja muuttuu, työn mielekkyyden voi hänen mukaansa löytää omasta itsestä.

Mari Vehmanen

Fimea tapailee kovaa pohjaa

Fimean, entisen Lääkelaitoksen, alueellistaminen otti viime viikolla askeleen oikeaan tahtiin. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon johdolla syntyi suunnitelma, joka käytännössä lopettaa työpaikkojen pakkosiirrot Kuopioon ja tunnustaa, että Fimea tarvitsee tulevaisuudessakin henkilöstöä myös sekä pääkaupungissa että Lontoossa.

Hannu Ollikainen

Iäkäs syöpäpotilas hyötyy harkitusta hoidosta

Syöpäsairaudet yleistyvät iän myötä. Joka kolmas suomalainen syöpäpotilas on yli 75-vuotias (1). Satunnaistetuissa tutkimuksissa potilaiden yläikäraja on yleensä 70-75 vuotta. Tätä vanhempien syöpäpotilaiden hoitotuloksista ja hoitoihin liittyvästä toksisuudesta on vähemmän tietoa.

Sirkku Jyrkkiö

Totta ja tarua borrelioosista

Miksi Lymen borrelioosiin suhtautuminen on tunteenomaista? Kumpi pelkää enemmän, potilas vai lääkäri? Potilaat kysyvät, voiko borrelioosista parantua. Lääkärit miettivät, onko kroonista borrelioosia olemassa.

Jarmo Oksi

Laki on työkykyisen puolella ikäsyrjintää vastaan

Elokuussa 2008 sain Mehiläisen leikkaussalivastaavalta kollegalta lyhyen meilin, jossa todettiin, että en ole vastaisuudessa tervetullut Mehiläisen leikkaussaliin, koska olin viikko takaperin täyttänyt 65 vuotta. Silloin asia lähinnä hymyilytti, koska leikkaustoimintani siellä oli ollut hyvin vähäistä.

Martti Vastamäki

Lääketieteessä on monenlaisia näyttöjä

Marjukka Mäkelä ja Juha Öhman ovat eri mieltä siitä, mikä on näytön merkitys lääketieteessä, mutta epäselväksi jää, mitä he tarkoittavat sanalla "näyttö" (SLL 38/2011, s. 2744-7).

Harri Hemilä

Tarvitaanko akuuttisairaalassa saattohoitopäätöksiä?

- Kaikilla kuolevilla tulee olla oikeus hyvään hoitoon hoitopaikasta riippumatta. Saattohoitopäätös auttaa henkilökuntaa keskittymään potilaan oireiden kokonaisvaltaiseen hoitamiseen ja antaa potilaalle sekä hänen omaisilleen mahdollisuuden valmistautua lähestyvään kuolemaan. Selvitimme Hyvinkään sairaalan vuodeosastoilla kuolleiden potilaiden hoitoa viimeisten elinpäivien aikana.

Juho Lehto, Lea Mustonen, Anne Vinkanharju, Kaija Pesso

ACE:n estäjien ja ATR-salpaajien salakarit

RAA- eli reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmään vaikuttavat lääkeaineet ovat ratkaisevan tärkeitä valtimotautien ja verenpainetaudin hoidossa. Näiden lääkkeiden pitkäaikaisvaikutukset ovat myös munuaisten toiminnan kannalta suotuisia. Tietyillä potilasryhmillä tulee silti muistaa tavanomaistakin tarkempi kliininen ja laboratorioseuranta.

Päivi Korhonen, Kaisa Laine

Voiko terveydenhuolto selättää kestävyysvajetta?

Keskeinen yhteiskunnallinen kysymys Suomessa on, kuinka selättää kestävyysvaje, jossa julkinen talous syö enemmän kuin yksityinen tuotanto tienaa. Jos Suomi haluaa pysyä hyvinvointivaltiona, työtä pitäisi tehdä kauemmin ja eläkkeelle jäädä selvästi myöhemmin kuin nyt.

Kaj Husman

Miksi tyypin 1 diabeteksen hoitotulokset eivät ole parantuneet?

Diabetes ja sen aiheuttamat valtimopuuston lisäsairaudet ovat merkittävä kansantauti. Diabetes on lisääntynyt reipasta vauhtia, tyypin 1 diabetes tasaisesti ja tyypin 2 diabetes eksponentiaalisesti väestön lisääntyneen ylipaino-ongelman ja vähentyneen liikunnan myötä. Diabeteksen hoitoa on tutkittu ja uusia hoitomuotoja kehitetty runsaasti viimeisen 20 vuoden aikana. Samaan aikaan diabeteksen hoidon laatua on seurattu Suomessa vajaan 10 vuoden välein toteutetuissa valtakunnallisissa selvityksissä (1-3).

Timo Valle

DNR vai AND?

Kun etenevän sairauden parantavat hoidot eivät enää ole mahdollisia, joudutaan tekemään uusi hoitolinjaus. Tavoitteeksi tulee kuolemaa lähestyvän ihmisen loppuelämän oireettomuuden ja elämän mukavuuden lisääminen. Lääkärin pitää tietysti havaita, että potilas on kuolemassa. Tämä ei aina ole osoittautunut helpoksi.

Juha Hänninen

Hoidon teho, vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Kollega Järvinen kiinnitti Lääkärilehdessä 37/2011 julkaistussa pääkirjoituksessaan "Miljoonat eurot valuvat hukkaan sairauksia ehkäisevässä lääkityksessä" (s. 2643-4) huomiota siihen, kuinka satunnaistetuissa vertailevissa tutkimusasetelmissa (RCT) mitattu hoidon teho saattaa yliarvioida hoidon vaikuttavuuden tavanomaisessa kliinisessä ympäristössä. Havainto on oikeaan osunut ja hyvin sekä hoitosuosituksia että terveydenhuollon menetelmäarviointeja (health technology assessment, HTA) laativien tahojen tiedossa. On tärkeää, että myös suosituksia ja HTA-arviointeja lukevat sekä ennen kaikkea lääkeinformaation kohteena olevat lääkärit ymmärtävät tehon ja vaikuttavuuden eron.

Jorma Komulainen, Piia Peura, Minna Kaila, Pertti Happonen

Atyyppisten murtumien esiintyvyydestä on myös kotimaista tietoa

Haluamme kiittää Matti ja Ville-Valtteri Välimäkeä asiallisesta ja ajankohtaisesta pääkirjoituksesta, joka käsitteli bisfosfonaattihoitoon liitettyjä reisiluun atyyppisiä murtumia (SLL 33/2011, s. 2306-7). Kuten kollegat pääkirjoituksessaan toteavat, näyttää siltä, että kyseessä on varsin harvinainen osteoporoosin hoitoon liittyvä sivuvaikutus. Haluamme tässä yhteydessä muistuttaa, että atyyppisten reisimurtumien esiintyvyydestä on myös olemassa kotimaista tietoa.

Tero Yli-Kyyny, Heikki Kröger

Inspiraationa immunologia

Crina Samarghiteanin tavoitteena on auttaa lääkäreitä tunnistamaan ja hoitamaan harvinaisia immuunipuutostauteja. Nobelistilegendojen kohtaaminen viime kesänä tarjosi uusia näkökulmia ja potkua omaakin tutkimustyöhön.

Mari Vehmanen