Asenne kohdallaan?

TV-toimittaja otti yhteyttä. Hän oli tutkiskellut terveydenhuollossa työskentelevien verkkokirjoituksia ja pyysi kommentoimaan karua löydöstään: julkisilla foorumeilla kirjoitetaan potilaista epäkunnioittavaan sävyyn. Esimerkkiin tutustuminen oli hämmentävää. Blogissa anonyymi lääkäri kertoi ylipainosta ja hengitysvaikeuksista kärsivästä potilaastaan otsikolla Läski. Hän kirjoitti mm. että "potilaan pakaravako jatkuu yhtenäisenä hartioiden väliin". Tekstiin oli liitetty thorax-kuva. Toimittajan mukaan kirjoitus ei ollut räikeimpiä.

Päivi Hietanen

Liikunta parantaa keuhkoahtaumatautipotilaan ennustetta

Keuhkoahtaumatauti eli COPD on alidiagnosoitu kansantauti. Vuonna 2008 se aiheutti 5 633 sairaalahoitojaksoa eli yhteensä 76 290 sairaanhoitopäivää. Tupakoinnin vähenemisestä huolimatta keuhkoahtaumataudin esiintyvyys ei ole vielä laskussa, vaan arvion mukaan se on kolmanneksi yleisin kuolinsyy länsimaissa vuonna 2030.

Heikki Ekroos, Milla Katajisto

Musiikki on terapiaa terveelle ja sairaalle

Kaikissa kulttuureissa musiikki on lievittänyt pelottavien ja ahdistavien kokemusten tunnekuohuja, ja sitä on käytetty myös sairauksien hoitorituaaleissa. Länsimaisen lääketieteen piirissä musiikkia kuunnellaan lähes yksinomaan viihdykkeenä. 2000-luvulla tutkimus on kuitenkin osoittanut, että musiikilla on vaikuttavuutta useiden psykiatristen ja neurologisten sairauksien hoidossa.

Seppo Soinila

Lyhyesti

"Vuosikausien ajan rakennellut terveydenhuollon sähköiset potilastiedot ovat lähitulevaisuudessa arkipäivää. Niistä on jo kokemusta eri puolilla Suomea, kuten esimerkiksi Savonlinnasta ja Kuopiosta." Itä-Savo 12.12.2011

Borrelioosin ongelmallisuus johtuu tarttumistavasta

Jarmo Oksin asiantunteva pääkirjoitus (SLL 42/2011, s. 3100) Lymen borrelioosiin liittyvistä totuuksista ja taruista sai minut jälleen kerran pohtimaan, mikä tekee borrelioosista niin ongelmallisen.

Matti K. Viljanen

Olisiko eläkeläisillä annettavaa lääketieteen opetukseen?

Lääketieteellisten tiedekuntien kurssikoot Suomessa ovat kasvaneet nopeasti viime vuosikymmenellä. Opettajaresursseja on vähennetty, ryhmien koot ovat kasvaneet sietämättömiksi. Kliininen opetus on alkanut kärsiä. Samaan aikaan tuottavuusvaatimukset ovat lyhentäneet opetustapahtumia. Kliinikon on ehdittävä poliklinikalle ja leikkaussaliin.

Hannu Savolainen

Määrä ja laatu tappelevat - määräkö voittaa taas?

Terveydenhuollon ongelmiksi nimetään toistuvasti johtaminen ja lääkärin tehtävien tekeminen. Lääkäreitä ei myöskään millään tunnu riittävän kaikkiin julkisen puolen tehtäviin.

Minna Kaila

Valokerroskuvaus muuttaa sepelvaltimotaudin diagnostiikkaa

Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus on ollut pitkään kultainen standardi sepelvaltimotaudin diagnostiikassa. Angiografian avulla tosin saadaan kuvannettua vain verisuonen ontelo (ns. lumenography), ei niinkään verisuonen seinämän rakenteita. Verisuonen sisäisessä ultraäänitutkimuksessa (intravascular ultrasound, IVUS), sepelvaltimon seinämää voidaan kuvantaa jopa 4-8 mm:n syvyydeltä, mutta IVUS-tutkimuksen ongelmana on sen varsin pieni resoluutio eli erottelukyky (1).

Pasi Karjalainen

Sitä saa mitä tilaa?

Lääketiedettä opiskellessani minulle muodostui vakaumus, että diagnoosiin tarvitaan anamneesi, inspektio ja palpaatio. Loogisen päätelmän kautta tehdään työdiagnoosi tai hypoteesi. Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset auttavat työdiagnoosissa. Näitä klassisen lääketieteen periaatteita on kyseenalaistettu tarjoamalla "modernisoitua" potilaan tutkimista ja hoitoa virtuaalilääkäripalveluna, jolloin lääkäri tekee diagnoosin potilasta näkemättä.

Tamara Tuuminen

Selittääkö geohistoria suomalaisen tautikirjon erityispiirteitä?

Pohjoisella pallonpuoliskolla vapautui 710 000-18 000 vuotta sitten suuria maa-alueita mannerjään alta. Suomenkin alue oli vapautunut jäästä, joskin suuri osa nyky-Suomesta oli vielä veden alla johtuen maankuoren painumisesta ja tasaisesta pinnanmuodostuksesta. Ajanjakson 10 800-9000 vuotta sitten olimme tulvajärven, Ancylysjärven, pohjalla. Siten pääosa nykyisestä viljelysmaasta ja tiheimmin asutusta alueesta on entistä vesistön pohjaa.

Seppo K. Junnila

Leijona lääkärin takissa

- Kun lähdin mukaan jääkiekkoon, tein itselleni selväksi, että mikäli törmään dopingkulttuurin, lopetan ne hommat siihen, sanoo Juhani Ikonen. Hän on ollut jääkiekkoseura TPS:n omalääkäri vuodesta 1983. Hän toimi myös maajoukkueen lääkärinä, kun Suomi voitti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruuden.

Liisa Koivula

Valelääkäri, Valvira ja lääkintöhallitus

Valelääkärien löytyminen on asettanut lääkärien valvonnan suurennuslasin alle. Erityisesti luottamus Valviran toimintaan on saanut suuren kolauksen.

Heikki Pälve

Terveyserojen kasvu karkaa päättäjiltä

Suomessa ja muissa Euroopan maissa on viime vuosikymmeninä seurattu väestöryhmien välisiä terveyseroja (1,2). Sama säännönmukaisuus pätee, tarkasteltiinpa sitten kuolleisuutta, elinajanodotetta tai sairastavuutta koulutus-, ammattiasema- tai tuloryhmittäin. Mitä alempi asema, sitä huonompi terveys.

Eero Lahelma

Latinasta ei ole ammattiterminologian viisastenkiveksi

Mainion Columna latina -palstan kirjoittajat esittävät Lääkärilehden numerossa 43/2011 (s. 3271) latinalle näkyvämpää osaa ammattikuntamme kielenkäytössä. He korostavat latinan olevan konkreettinen apu keskinäisessä ja kansainvälisessä viestinnässä.

Juhani Kellosalo, Suvi Laukkanen, Tero Kivelä

Käsikoruista on vaikea luopua

Suomen Lääkärilehden työpaikkailmoituspalstalla on hieno kuvallinen rekrytointi-ilmoitus. Katse kiinnittyy ensiksi kauniiseen nuoreen naiskollegaan - ja sitten hänen käsiinsä. Pitkät lakatut kynnet, sormuksia ja pitkät hihat. Toisessa kuvassa kollega antaa injektiota - nimettömässä kiiltää sormus ja suojakäsineitä ei ole. Muissa ilmoituksissa, myös Lääkäripäivien mainoksessa, huomio kiinnittyy samoihin asioihin: pitkiä hihoja, roikkuvia solmioita, leveitä hymyjä. Mikä näiden kuvien viesti on?

Reetta Huttunen, Jaana Syrjänen, Kari-Matti Hiltunen

Valelääkäri ja lääkärin professio

Valelääkärin mahdollisuus toimia lääkärinä jopa kymmenen vuotta on herättänyt kysymyksiä lääkärin ammatin vaativuudesta ja kollegiaalisuuden olemuksesta.

Heikki Pälve

Silmukka PSA-testauksen ympärillä kiristyy

PSA-testin avulla voidaan löytää eturauhassyövän varhaisempia ja oireettomia muotoja ja näin mahdollisesti vaikuttaa eturauhassyöpäkuolleisuuteen. Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä, johon kuoli Suomessa 796 miestä vuonna 2009. Ylivoimaisesti suurin osa tautiin sairastuvista ei kuitenkaan kuole siihen. Eturauhassyövän PSA-seulonnan hyödyistä ja haitoista on keskusteltu paljon sen jälkeen, kun satunnaistetut tutkimukset (ERSPC ja PLCO)(1,2) julkaistiin pari vuotta sitten. Jo ennen tutkimusten julkaisemista Suomessa suuri osa oireettomista eturauhassyövistä löytyi PSA-verikokeen seurauksena.

Petri Bono, Vesa Kataja

Lisääntyvätkö elintarvikevälitteiset epidemiat?

Elintarvikkeiden kansainvälinen liikkuvuus on lisääntynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä ja tuonut mukanaan uudenlaisia mikrobiologisia uhkia. Esimerkiksi Saksassa oli viime keväänä EHEC-epidemia, jossa taudinaiheuttajana oli uudentyyppinen Escherichia coli -bakteeri (1). Myös elintarviketarjonnan monipuolistuminen on lisännyt eräiden infektioiden riskiä. Maailmalla on viime vuosina kuvattu lukuisia osterivälitteisiä norovirusepidemioita (2).

Markku Kuusi

Mihin on kollegiaalisuus kadonnut?

Kollega Heikki Vartiainen totesi Lääkärilehden pääkirjoituksessa 4.11.2011 (SLL 44/2011, s. 3283) vankilalääkärien ihmetelleen, mistä syystä monipäihderiippuvaisille potilaille määrätään vuosikausia suuria määriä bentsodiatsepiineja, opioidisärkylääkkeitä, nukahtamislääkkeitä ja pregabaliinia mitä erilaisimpiin vaivoihin siitä huolimatta, että Käypä hoito -suosituksissa bentsodiatsepiineja ei suositella minkään psyykkisen häiriön pitkäaikaiseen hoitoon ja opioidisärkylääkkeiden pitkäaikaiskäyttöä suositellaan lähinnä terminaalivaiheen syöpäpotilaille.

Reijo Laitinen

Vielä häkämyrkytyksestä

Kollega Koponen muistutti Lääkärilehdessä 43/2011 (s. 3236-7) julkaistulla tapausselostuksellaan siitä, että epäselvien sairausoireiden takana voi olla häkämyrkytys. Kuvattu tapaus päättyi onnellisesti, mutta Suomessa sattuu joka vuosi useita savupellin liian aikaisesta sulkemisesta johtuvia tapaturmaisia kuolemantapauksia (1).

Kari Kivistö