Yksityissektorin Kela-korvaukset tukevat kunnallista terveydenhuoltoa

Säästöpaineiden ja hallituksen kehysriihen alla on keskusteluun noussut jälleen yksityislääkäripalveluiden sairausvakuutuskorvausten - politiikan puheissa "Kela-korvausten" - poisto ja näiden eurojen siirto valtionosuuksiin julkista terveydenhuoltoa tukemaan. Suunnitelma on epärealistinen. Terveydenhuoltomenot kasvaisivat merkittävästi, jos sairausvakuutuksen kautta rahoitetut terveyspalvelut järjestettäisiin kunnallisen sektorin kautta. Sv-korvausten avulla voidaan tuottaa paljon lääkärikäyntejä yhteiskunnan kannalta halvalla.

Raija Niemelä

Lihavuuteen liittyvät TULE-sairaudet ovat kasvaneet kansanterveysongelmaksi

Nykyihmisen terveyden suurin uhka on lihavuus: sen haittavaikutukset peittoavat jopa tupakoinnin, liiallisen alkoholinkäytön ja liikunnan vähäisyyden aiheuttamat terveysriskit. Ylipaino seurannaisvaikutuksineen tappaa jo enemmän ihmisiä kuin aliravitsemus terveyshaittoineen (1). Saamme ruoasta enemmän energiaa kuin kulutamme, ravinnon energiatiheys on suurempi ja annoskokoja on kasvatettu mielikuvamarkkinoinnin avulla. Koneellistuminen ja automatisointi ovat vähentäneet fyysisen työn tarvetta, ja jopa minimitason fyysisen kunnon ylläpito edellyttää yleensä erityistä kuntoiluharrastusta.

Heikki Mäenpää, Matti Lehto

Milloin röntgentutkimus on oikeutettu?

Röntgentutkimuksissa on riskinsä. Maapallon väestön kasvava säteilyannos, tietokonetomografiatutkimusten (TT) aiheuttama suhteellisen suuri säderasitus sekä nuorten potilaiden altistuminen säteilylle ovatkin saaneet kansainväliset säteilyasiantuntijat pohtimaan keinoja, joilla potilaiden tarpeetonta altistusta ionisoivalle säteilylle saataisiin vähennettyä. Vaikka säteilyn aiheuttama syövän tai perinnöllisen haitan riski on yksilön kohdalla pieni, väestötasolla tulevaisuuden terveyshaitat herättävät huolta. Aikaisemmin on pyritty vähentämään tutkimusten sädeannoksia, mutta viime vuosina on painotettu yhä enemmän tutkimusten tarkoituksenmukaista käyttöä (1,2,3,4).

Heljä Oikarinen

Psykiatrivaje ja sen ratkaisu

Lääkärilehdessä 8/2012 uutisoitiin psykiatriaa ja fysiatriaa uhkaavasta työvoimavajeesta professori Olli Meretojan tekemän selvityksen pohjalta (s. 570-1). Psykiatriaan erikoistuvien lääkärien rekrytointi on avohoidon aikakauden ongelma. Laitosvaltaista hoitoa toteuttavissa maissa, kuten Japanissa, ei vastaavaa ongelmaa ole. Psykiatrien tarve on selkeästi suurempi avohoidon laadukkaampaan toteuttamiseen pyrkivissä maissa kuin heidän määrällinen tarpeensa on sairaalaolosuhteissa. Sairaaloissa on toisaalta lähettyvillä enemmän kollegoita, työmuoto on tavanomaisesti ryhmätyötä ja potilaan selviytymisestä seuraavaan tapaamiseen ei tarvitse kantaa samassa määrin vastuuta kuin avohoidossa.

Jyrki Korkeila

Kuka arvioi vanhuksen lääkehoidon?

Ilman ajanvarausta -palstalla Lääkärilehdessä 7/2012 käsiteltiin huimauksesta kärsineen vanhuksen päivystyskäyntiä (s. 518-9). Päivystävä lääkäri oli havainnut, että potilaan verenpaineen laskee pystyasennossa ja syke on harva.Lääkemäärä oli suuri ja potilas otettiin seurattavaksi. Aamulla osastofarmaseutti tarkasti lääkelistan ja teki ehdotuksia lääkemuutoksista. Potilaan vointi korjaantui toimenpiteiden jälkeen.

Riitta Antikainen, Timo Strandberg

Mikä on lopullinen totuus radonin terveyshaitoista?

Vuosikymmenien ajan on levitetty tietoa radonin keuhkosyöpään sairastumisen riskiä lisäävästä merkityksestä. Viime aikoina radonongelma on nostettu jälleen esille; Espoon seudun ympäristöterveys sekä STUK jakoivat Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen postilaatikoihin mainoksen, jossa tarjotaan alennettuun hintaan radonmittaukseen tarvittavia mittauspurkkeja. Lisäksi Kauppalehdessä uutisoitiin juuri radonvaaran vaanivan lähes 60 000 asunnossa.

Rainer Fogelholm

Lääkkeiden turvallisuus epäilyttää

Lääkärilehden numerossa 7/2012 uutisoitiin, että moni lääke jää pakkausselosteen takia syömättä. Taustalta löytyy pakkausselostetta syvällisempi luottamuspula.

Helena Tuorila

Lääkekorvaukset ovat investointi terveyteen

"Tässä ehdotuksessa ei ole mitään hyvää", totesi ministeri Paula Risikko ottaessaan vastaan Lääkekorvausjärjestelmän kehittämistyöryhmän väliraportin helmikuussa. Sen hän kuitenkin myönsi, että työryhmän ehdotus kansalaisten lääkekustannusten vuotuisen omavastuukaton alentamisesta noin 50 eurolla on positiivinen asia.

Heikki Pärnänen

Kenelle eteisvärinän katetriablaatio kannattaa tehdä?

Vaikeasti oirehtivalle eteisvärinäpotilaalle rytmikontrolli on varmasti ainoa oikea hoidon tavoite. Onhan sinusrytmi antikoagulaatiohoidon ohella merkittävin ennustetta parantava tekijä myös syke- ja rytmikontrollia vertailevissa tutkimuksissa (1). Eteisvärinän estohoito on perinteisesti toteutettu lääkkeillä. Näistä tehokkaimmalla, amiodaronilla, hoidetuista potilaista 35-45 % on sinusrytmissä kolmen vuoden jälkeen (2). Rytmihäiriölääkkeiden käytölle on runsaasti rajoituksia, ja jokseenkin kaikki vaikuttavat epäedullisesti ennusteeseen, erityisesti vaarallisia kammiorytmihäiriöitä aiheuttavan proarytmiariskin vuoksi. Valoa horisonttiin on tuonut uusin estolääke, dronedaroni, joka on vähentänyt eteisvärinästä johtuvaa sairaalahoidon tarvetta sekä sydänkuolleisuutta, vaikka eteisvärinää vähentävä teho on rajallinen (3). Lääkkeellinen estohoito parhaimmillaankin vain vähentää eteisvärinän uusiutumista, mutta ei poista sitä.

Hannu Parikka

Kollegiaalisuus romukoppaan terveyspoliittisessa keskustelussa?

Kuntien talousahdinko ja hyvinvointivaltion sortumisen uhka ovat saaneet aikaan keskustelua terveyspolitiikasta. Kollegoilta toivoisin maltillisuutta tässä keskustelussa, koska asiat eivät kuitenkaan ole mustavalkoisia.

Marja Berg

Syöpäkentän moniottelija

- Pidän yhdistelmästä, jossa näen potilaita ja teen tutkimusta, sanoo akatemiaprofessori Heikki Joensuu. Vaikka potilaat kiilaavat tarvittaessa edelle, tiede ja tutkimus ovat saaneet Joensuusta tinkimättömän puolestapuhujan, jonka tavoitteena on saada Suomeen tiedeministeriö.

Jaana Ahlblad

Eläkeikää tulee nostaa nopeasti

Kun Haniassa kuuluu kanuunan pauke, kuuluu se kohta myös meillä, kirjoittaa Kreetan Rethymnonissa asuva anestesiologian ylilääkäri Karen Politis Lääkärilehden blogissa. Hän kertoo, kuinka sairaanhoitajien palkkoja on yksipuolisesti laskettu 1 000 eurosta 600:aan, ja odottaa pian myös lääkärien palkkoja laskettavan. Syy on hyvin yksinkertainen: työnantajalla ei ole rahaa. Eivätkä suomalaisetkaan ole kovin innokkaita hänen työnantajalleen rahaa lähettämään.

Heikki Pälve

Mycoplasma pneumoniae -infektioita vastaanotolla ja mediassa

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on meneillään Mycoplasma pneumoniae -epidemia. Infektioita käsiteltiin syksyn aikana runsaasti mediassa ja M. pneumoniaeta on syytetty mm. urheilijoiden epäonnistumisista. Todellisia tautitapauksia on ollut paljon vastaanotoillakin. THL:n ylläpitämään valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin viime vuonna noin 7 800 laboratoriotutkimuksin varmistettua M. pneumoniae -tapausta, yli kolminkertainen määrä edellisvuosien lukuihin verrattuna. Osin tapausten määrän kasvua luultavasti selittää sekä lääkärien että potilaiden tietoisuuden lisääntyminen ja sen vuoksi lisääntynyt näytteiden otto.

Mirja Puolakkainen

Geriatrinen asiantuntemus vähentää vanhusten avuntarvetta

Geriatrian kulmakivi on vanhuspotilaiden kokonaisvaltainen arviointi. Hoitotoimenpiteet ja kuntoutus perustuvat siihen. Näitä periaatteita toteutti jo geriatrian äiti Marjorie Warren Lontoossa 1930-luvulla, ja hänen ansiostaan vanhusten osastoilla kroonikoiksi luonnehditut potilaat nostettiin pystyyn ja osa voitiin kotiuttaakin (1).

Kaisu Pitkälä, Reijo Tilvis

Ei tehdä paniikkijarrutusta PSA-testauksen käytössä

Dosentti Petri Bono ja professori Vesa Kataja ottivat kantaa PSA-testaukseen eturauhassyövän seulonnassa pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 47/2011. Taustalla on yhdysvaltalaisen katsausartikkelin (1) kielteinen kanta oireettomien PSA-seulontaan sekä eurooppalainen ERSPC-seulontatutkimus (2). Urologit, jotka käytännössä vastaavat eturauhassyövän diagnostiikasta ja pääosin myös hoidosta, ovat olleet varovaisia kommenteissaan.

Esa Kähkönen, Mika Matikainen, Antti Rannikko, Peter Boström

Jarrutus ei riitä, on jo pakitettava!

Kiitämme kollegoita Kähkönen, Matikainen, Rannikko ja Boström mielenkiinnosta pääkirjoitustamme kohtaan. Kirjoituksemme kaksi pääviestiä olivat: 1) PSA-testi ei sovellu väestöpohjaiseen eturauhassyövän seulontaan, ja 2) "villiä", oireettoman miehen PSA-testausta ei voida perustella julkaistujen tutkimusten perusteella. Itse asiassa sitä ei voida perustella millään!

Vesa Kataja, Petri Bono

Alkuraskauden abortti ei lisää psyykkisiä ongelmia

LL Laura Trujillo ym. käsittelivät alkuperäistutkimuksessaan Lääkärilehdessä 5/2012 Käypä hoito -suosituksen toteutumista raskaudenkeskeytystä hoitavan henkilökunnan ohjeistuksissa eri terveydenhuollon yksiköissä Suomessa (1). On hyvä, että artikkelissa nostettiin esiin se epäkohta, että psyykkisen ja sosiaalisen tuen tarve jää ohjeistuksissa valitettavan usein vaille huomiota.

Viveka Kauranen

Lääkäriksi ei opi luentosalissa

Lääketieteen opiskelijat järjestivät 8.2. viidellä opiskelupaikkakunnalla mielenilmauksen huolestuneina lääkärikoulutuksen resursseista. Valtioneuvoston joulukuussa hyväksymään opetuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 2011-2016 sisältyy suunnitelma lääkärikoulutuksen sisäänottojen nostamisesta 770:een nykyisestä noin 600:sta. Kyseessä on vasta suunnitelma, mutta sen perusteella yliopistot ovat jo jakamassa ehdotettua lisäystä. Edellisessä vastaavassa suunnitelmassa oli tavoitteeksi asetettu 700, mutta tätä ei koskaan ole toteutettu.

Hannu Halila

Vertaisarviointi inkvisiittoritoimitusten apuna

THL:n erikoistutkija Hanna Nohynek käy tässä lehdessä julkaistavassa kolumnissaan (s. 554) läpi suomalaistutkijoiden kiinnostavan narkolepsia-artikkelin kivikkoista polkua maailman arvostetuimpien lääketieteen lehtien toimituksissa. NEJM ja Lancet epäilivät sairastumisten ja rokotteen välistä yhteyttä ja mainitsivat mahdollisista kohorttitutkimukseen liittyvistä sekoittavista tekijöistä. Ne perustelivat artikkelin hylkyä myös sillä, ettei sairastumisten biologista mekanismia tunneta.

Päivi Hietanen

Lintuinfluenssa on edelleen uhka

Tutkijaryhmät Hollannista ja Yhdysvalloista tekivät viime vuonna kokeen, jossa vahvasti patogeeninen lintuinfluenssavirus H5N1 sopeutettiin frettiin siirrostamalla virusta sairastuneesta eläimestä toiseen. Vielä julkaisemattomien tulosten perusteella 8-10 siirrostuksen jälkeen virus pystyi tarttumaan eläimestä toiseen aerosolitartuntana. Viruksen sopeutuminen nisäkäsisäntään edellytti mutaatioita viruksen 4 tai 5 geenissä.

Ilkka Julkunen