Voidaanko maksansiirron aiheita laajentaa maksakasvaimissa?

Kun maksansiirtotoiminta alkoi, siirtoja tehtiin monenlaisissa maksan pahanlaatuisissa sairauksissa, kun potilaalla ei ollut toivoa ilman siirtoa. Sittemmin kokemukset osoittivat, että tulokset olivat huonoja muilla paitsi osalla maksasolusyöpäpotilaista (HCC). 1990-luvun puolivälin jälkeen siirrot sallittiin vain Milanon kriteerit täyttäville maksasolusyöpäpotilaille ja muut syövät katsottiin vasta-aiheisiksi. Milanon kriteerit täyttääkseen potilaan maksassa saa olla yksi 5 cm:n pesäke tai korkeintaan kolme pesäkettä, joista suurin on läpimitaltaan 3 cm. Näitä kriteereitä noudatettaessa tulokset olivat hyviä: Suomessa kolme neljäsosaa hoidetuista on elossa vielä viisi vuotta siirron jälkeen ja vain alle joka kymmenennellä syöpä on uusiutunut. Ennuste on näin ollen lähes sama kuin maksansiirroissa yleensä.

Helena Isoniemi

Eteisvärinäpotilas tarvitsee parempaa antikoagulaatiohoitoa

THL julkaisi äskettäin oppaan antikoagulaatiohoidosta (1). On myönteistä, että pyrkimyksenä on asianmukainen varfariinilla toteutettu antikoagulaatio. Ohje tulee kuitenkin valitettavan myöhässä, ja lisäksi se sisältää virheellisyyksiä.

Mika Lehto, Sami Pakarinen, Turgut Tatlisumak

Parempi antikoagulaatiohoito on yhteinen etu

Kiitämme kollegoita Lehto, Pakarinen ja Tatlisumak mielenkiinnosta THL:n Antikoagulaatiohoidon käsikirjaa kohtaan. Kirja tähtää juuri otsikon mukaiseen tavoitteeseen rajoittumatta ainoastaan eteisvärinäpotilaisiin.

Riitta Lassila, Jaana Puhakka, Minerva Krohn

C-todistuksen edunsaaja on usein kunta

Lääkärilehdessä Edunvalvoja- ja Keskustelua-palstoilla on kirjoitettu C-todistuksesta ja todistamisen tuskasta (SLL 9/2012 ja SLL 12/2012). C-todistuksien turhan ja toistuvan kirjoittamisen keskeisenä syynä ovat nykyisin hoitotukianomukset erilaisissa laitoksissa asuville pitkäaikaispotilaille tai asukkaille. C-todistuksen alkuperäinen tarkoitus oli huolehtia potilaan sosiaaliturvasta, jotta hän selviäisi kotona maksullisten kotipalvelujen viidakossa. Kun hoitotukea alettiin myöntää laitosvanhuksille, vaihtui edunsaajaksi usein kunta.

Markku Ellonen

Radonin terveyshaitat tiedetään

Professori Rainer Fogelholm esitti Lääkärilehdessä 10/2012 (s. 759-60) kriittisiä kysymyksiä radonin vaikutuksista ja kysyi, miksi radonpitoisuuden enimmäisarvot eroavat uusissa ja vanhoissa asunnoissa.

Olli Holmgren, Wendla Paile, Eeva Salminen

Puuttuminen katkaisee kiusaamiskierteen

Lääkärilehdessä 12/2012 Ajassa-sivuilla (s. 931) julkaistua kiusaamista koskevaa kirjoitusta lukiessani alkoi tuntua siltä, että samat henkilöt joutuvat kokemaan kiusaamista koko elämänsä ajan. Onko syy perimässä, kasvatuksessa vai joutuuko kiusattava sattumalta sellaiseen yhteisöön, jossa kiusaajatiheys on poikkeuksellisen suuri?

Juha Karvonen

Hallitus imee työelämästä hapen

Viime viikon torstaina maan hallitus pui kehysriihensä ja työmarkkinajärjestöt sopivat keinoista yrittää pidentää työuria. Pääministeri Jyrki Katainen hehkutti tyytyväisyyttään tuloksiin. Pääministerin tunteet voi ymmärtää, koska lähtökohdat saada kokoon minkäänlaista sopua olivat huonot, mutta tuulettelut olisi silti ollut viisasta jättää pienempiin piireihin. Suomalaisten voi olla vaikea yhtyä riemuun, kun talouspakettien koko vaikutus meille valkenee.

Hannu Ollikainen

Psykoterapia tehoaa nuorten mielenterveyshäiriöiden hoidossa

Nuoruusiässä kehittyvät keskeiset elintavat ja tottumukset, joilla on tärkeä terveydellinen merkitys myöhemmin elämässä. Nuoruudessa ilmaantuvat myös monet mielenterveyden häiriöt (1,2).

Mauri Marttunen

Lyhyesti

Narkkari on leikkaussalin Kerberos, myyttinen kolmipäinen vahtikoira. Olemme jälleen kerran työtaistelutilanteessa ja taas noudatamme Kerberoksen kolmen kappan sääntöä: "Καισαρική, Κάταγμα, Καρκίνος". Keisarinleikkaukset ja murtumat hoidetaan. Olemme myös noudattaneet hieman tunteellista periaatetta, että syöpäepäilyn takia leikkaukseen joutuvat potilaat katsotaan kiireellisiksi. Tietysti todelliset päivystyshommat kuten verenvuodot ja suolisolmut leikataan ilman muuta. Listaleikkaukset saavat odottaa ja ajanvarauspoli on kiinni, kunnes lääkäreille on maksettu ainakin joulukuun päivystyskorvaukset." Kreetalla työskentelevä anestesialääkäri Karen Piiroinen-Politis laakarilehti.fi:n blogissa

Kiusaamisen kitkemiseen tarvitaan usein lääkärin apua

Lääkärilehdessä 12/2012 (s. 931) käsiteltiin Ajassa-sivuilla työpaikkakiusaamista työterveyshuollon näkökulmasta. Jatkan keskustelua psykiatrian poliklinikan lääkärin näkökulmasta.

Jaakko Elonheimo

Vilpittömyyden vaalija

Tarja Holin aamut alkavat kahvin, jogurtin ja sanomalehden voimin. Nämä asiat eivät muutu, sen sijaan työpäiväänsä Holi ei voi koskaan suunnitella tarkasti. Valviran valvontaosastolla ei tunneta termiä vakiopäivä.

Jaana Ahlblad

Suuresti ylimitoitettu ehdotus

Lääketieteelliset koulutusyksiköt ilmoittivat äskettäin opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM), kuinka suureen lääkärikoulutuksen lisäykseen olisivat valmiita. Ministeriö oli pyytänyt yliopistoja arvioimaan mahdollisuuksiaan lisätä opiskelijamääriä. Pyyntö perustui valtioneuvoston hyväksymään opetuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 2011-2016 (KESU). Siinä esitettiin peräti 770 aloittajan tavoitetta vuodelle 2016. Tämä merkitsisi yli neljänneksen lisäystä nykyiseen noin 600 opiskelijan sisäänottoon.

Hannu Halila

Voiko lääkärin toiminta vähentää päihteisiin liittyviä liikenneturmia?

Liikenneturvan tilastot (1) kertovat, että vuonna 2010 liikenteessä menehtyi yhteensä 272 ihmistä ja näistä 74 kuolemaa (27 %) liittyi rattijuoppouteen. Useimmiten vakavat turmat liittyvät nimenomaan törkeään rattijuoppouteen (2), joka on yleensä osa laajempaa alkoholiongelmaa. Liikenneturvallisuuden kannalta päihdeongelmaiset olisi tärkeää saada pois liikennevirrasta. Yleinen valistus tehoaa ongelmakäyttäjiin huonosti, mutta lääkärin antamaan neuvontaan ei kannata suhtautua kyynisesti: joskus pelkkä lääkärin toteamus, että kortti voi mennä, riittää pontimeksi juomisen vähentämiseen.

Mikael Ojala

Todistamisen tuska pienemmäksi

Lääkäriliiton hallituksen jäsen Ulla Palmu kirjoitti Edunvalvoja-palstalla Lääkärilehdessä 9/2012 todistamisen tuskasta. Hän otti esille erityisen mielenkiintoisena todistuksena C-todistuksen hoito- tai vammaistuen hakemiseksi. Palmu kysyy, miksi lääkärin pitää puuttua asiaan, kun kotisairaanhoitaja joka tapauksessa voi täyttää osan kaavakkeesta. Olemme samaa mieltä, ettei lääkäriä pidä pyytää todistamaan turhaan.

Teemu Takala, Raili Pirttimäki

Miksi psykiatria ei kiinnosta?

Lääkärilehdessä 8/2012 käsiteltiin Ajassa-sivuilla professori Olli Meretojan selvitystä erikoislääkärikoulutuksen tarpeesta ja nykytilanteesta. Meretoja pitää erityisen huolestuttavana psykiatrian tilannetta ja sen vähäistä houkuttelevuutta nuorten lääkärien keskuudessa.

Yrjö O. Alanen

Epäsolidaarinen verouudistus on vältettävä

Hallitus suunnittelee mittavia valtiontalouden säästötoimia kestävyysvajeen hillitsemiseksi. Hallitusohjelmassa on päätetty toteuttaa tasapainotus niin, että puolet tavoitteesta kerätään verojen korotuksin ja puolet säästötoimin.

Heikki Pälve

Mitä uusi dyslipidemioiden eurooppalainen hoitosuositus tarjoaa kliinikon avuksi?

Länsimainen elämäntyyli on haaste valtimoiden terveydelle ja eliniän pidentyminen lisää vaaratekijöille altistumisen aikaa. Veren lipidit ja lipoproteiinit aiheuttavat suoraan ja välillisesti ateroskleroottisia sairauksia tai suojaavat niiltä. Koska terveen ja valtimosairauksista kärsivän väestön lipidiarvojen jakauma on osin päällekkäinen, on hoidosta hyötyvien ryhmän tunnistaminen erittäin tärkeää. Viime kesänä European Atherosclerosis Society (EAS) ja European Society of Cardiology (ESC) julkaisivat yhdessä uuden dyslipidemioiden hoitosuosituksen, jonka tarkoituksena on tehostaa valtimosairauksien ehkäisyä ja hoitoa kokonaisvaltaisen valtimotaudin vaaran arvioinnin pohjalta (1).

Niina Matikainen, Marja-Riitta Taskinen

Missä viipyvät fysiatrian professuurit?

Nopea tiedonvälitys ja sen pohjalta syntyvät mielikuvat eivät suosi aloja, joita joutuu pitkästi selittämään. Fysiatria ei ole tautiopillinen erikoisala. Fokus on toimintahäiriöihin ja toimintakykyyn liittyvässä diagnostiikassa, hoidossa ja kuntoutuksessa.

Jouko J. Salminen

Tupakasta vieroitustuotteet Kela-korvattaviksi

Kummastelen, miksi Kela ei korvaa nikotiinikorvaustuotteita ja varenikliinia tupakan aiheuttamia kroonisia sairauksia sairastavilla ja raskautta suunnittelevilla naisilla. Lääkärit ovat tottuneet tekemään B-lausuntoja luulääkkeille, mutta kansanterveyden suurinta tappajaa vastaan ei tehdä B-lausuntoja eikä vieroitusta korvata. COPD-lääkkeistä saa jälkijunassa korvauksen, mutta usein on keuhkokapasiteetista jo liian paljon menetetty. Todellinen terveysvaikutus saadaan aikaan lopettamalla tupakointi.

Hannu Vierola

Nuoreksi tutkijaksi ehtii myöhemmin

Tuula Oksanen teki kliinistä uraa 15 vuotta, synnytti kolme lasta ja lähti sen jälkeen tutkijan uralle. Hän sanoo, että hänet, vanhalla iällä väitelleen, akatemia on ottanut vastaan avosylin. Tiedemaailmassa hän on nuori tutkija.

Liisa Koivula