Toiminnalliset vatsaoireet - monitahoinen oirekuva tuo haastetta hoitoon

Toiminnallisia vatsaoireita, joille ei ole osoitettavissa elimellistä syytä, esiintyy koko ruoansulatuskanavan alueella ruokatorvesta lantionpohjaan. Yleisimpiä ja eniten tutkittuja ovat ärtyvän suolen oireyhtymä ja toiminnallinen ylävatsavaiva (dyspepsia). Suomessa ärtyvän suolen oireyhtymää potee noin 10 % aikuisista ja toiminnallista dyspepsiaa vieläkin useampi (1). Joka kolmannella ylävatsaoireiden vuoksi lääkäriin hakeutuvista on toiminnallinen dyspepsia (2). Toiminnallisissa oireissa on usein päällekkäisyyttä: valtaosalla ärtyvän suolen oireyhtymää sairastavista esiintyy myös toiminnallista dyspepsiaa. Nykylääketieteessä saadaan varsin helposti suljetuksi pois vakavat sairaudet, mutta toiminnallinen oireilu saattaa olla potilaalle erittäin hankalaa ja heikentää elämänlaatua jopa enemmän kuin monet elimelliset sairaudet. Vaivat ovat lisäksi pitkäaikaisia: vuosien seurannassa valtaosalla potilaista oireet jatkuvat (3).

Markku Hillilä, Jari Koskenpato

Tutkimusnäyttö tukee liraglutidia

Lääkärilehdessä 18/2012 Lääkemaailmassa tapahtuu -palstalla (s. 1428) referoitiin yhdysvaltalaisen kansalaisjärjestön Public Citizenin vaatimusta vetää diabeteslääke liraglutidi (Victoza) markkinoilta.

Tero Saukkonen

Tiedetäänkö radonin terveyshaittoja sittenkään?

Säteilyturvakeskuksen edustajien Olli Holmgrenin ym. mielestä radonin aiheuttama keuhkosyövän suurentunut riski on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa (SLL 14-15/2012, s. 1130-1). Näin varsinkin tupakoitsijoiden, mutta myös tupakoimattomien kohdalla. Kannanottonsa tueksi he viittaavat kolmeen kansainväliseen tutkimukseen, mutta jostakin syystä he eivät mainitse STUK:in omaa laajaa ja erinomaisesti toteutettua tutkimusta vuodelta 1996 (1). Tässä tutkimuksessa oli 1 973 keuhkosyöpäpotilasta ja 2 885 verrokkia, joiden radonaltistus perustui 12 kuukauden pituiseen mittaukseen. Monimuuttuja-analyysiin sisältyi mm. yksityiskohtainen tupakointianamneesi, asbestialtistus ammatissa sekä syövän histologinen laatu. Loppuyhteenvetona tutkijat toteavat yksiselitteisesti, että sisäilman radonpitoisuus ei lisää keuhkosyövän riskiä.

Rainer Fogelholm

Velvollisuuden taakka

Kaksi nuorta, tyttö ja poika, kohtaavat, rakastuvat ja päätyvät yhdessä sänkyyn. Seksi perustuu yhteisymmärrykseen ja kummankin omaan tahtoon.

Hannu Ollikainen

Ihminen ei voi kuolla joka päivä

Lääkärit ovat aina ihmetelleet, miksei potilas tunnu tietävän sairautensa vakavuutta, vaikka kollegat oletettavasti ovat sen kertoneet. Viime vuosien tutkimus on valottanut, että potilaan kuulema asia on koko lailla eri kuin se, mitä hänelle puhutaan (1,2). Ihminen vastaanottaa uhkaavasta tiedosta sen, mikä hänelle on kulloisessakin tilanteessa mahdollista. Ulkoinen ja sisäinen todellisuus ovat eri asioita, meille kaikille. Keuhkosyöpäpotilaiden ryhmätapaamisessa oivalsin, ettei ihminen voi kuolla joka päivä. He olivat täynnä paranemisen toivoa.

Päivi Hietanen

Tutkittu tieto ei tue Hemmingin käsityksiä

Kiitän tutkimusprofessori Elina Hemminkiä kiinnostuksesta Lääkärilehden pyytämää katsausartikkeliani (SLL 16/2012, s. 1239-43) kohtaan. Hemminki otsikoi kriittisen kommenttinsa (SLL 17/2012, s. 1318-9) "Hormonilääkkeiden käytön indikaatiot ovat ennallaan", mistä olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä, sillä kirjoitin "vaihdevuosien hormonihoidon ensi-sijainen indikaatio on vaihdevuosioireiden, erityisesti kuumien aaltojen hoito". Sen sijaan Hemmingin Näkökulma-kirjoitus hormonihoidon muista terveysvaikutuksista on kaikille vaihdevuosien hormonihoidosta vuosien aikana käytyä keskustelua seuranneille tuttua tekstiä - riippumatta uusien (tai vanhojen) tutkimusten tuloksista Elina Hemminki käy missiota vaihdevuosien hormonihoitoa vastaan.

Tomi Mikkola

Erikoistuvista lääkäreistä päteviä lähijohtajia

Lääkärikoulutus keskusteluttaa taas, kun terveydenhuollon ongelmia ratkotaan. Johtamisosaaminen on aina hyvä syntipukki, sen puutteet siis. Perusterveydenhuolto ei edelleenkään ole vetovoimainen työpaikka ja erikoislääkäreistäkin näyttää tulevan pula.

Minna Kaila

Voiko rintasyövän ehkäistä?

Yksittäisen potilaan rintasyöpä ei koskaan johdu yhdestä syystä, vaan syyt ovat monitekijäisiä. Tieteellinen tutkimustyö rintasyövän ehkäisystä on alkuasteella. Teoriassa sairastumisvaaran saa minimoiduksi, kun nuoresta asti välttää riskitekijöitä, elää rintasyövältä suojaavalla elämäntyylillä ja soveltaa riskiä vähentäviä interventioita. Säännöllinen liikunta ja normaalipainon ylläpitäminen vähentävät myös rintasyöpäriskiä, monien muiden terveysvaikutusten lisäksi.

Riikka Huovinen

Lyhyesti

"Järjestelmätutkimus voi vastata joihinkin tämän päivän kysymyksiin, mutta mitään merkittäviä uusia ratkaisuja ei sen avulla saavuteta. Järjestelmätutkimuksen avulla dialyysit olisi ehkä saatu järjestettyä tehokkaasti, mutta munuaisensiirtoja ei olisi koskaan aloitettu. Yliopistotasoinen lääketieteellinen tutkimus perustuu vahvaan perustutkimukseen ja sen tulosten siirtämiseen potilaiden parhaaksi." Professori Eija Kalso Kommentti-kirjoituksessaan laakarilehti.fissä

Kohtaamisen hetkeä on vaalittava

Pirkko Salokekkilä huomasi väitöstutkimuksessaan, että yksi lääkärikäynti voi joskus vaikuttaa ihmisen käsitykseen koko terveydenhuollosta − niin hyvässä kuin pahassa.

Mari Vehmanen

Potilaskeskeinen lääketiede - ostosparatiisiko?

Lääketieteen kansainväliset arvovaltaiset foorumit ovat nostaneet potilaskeskeisen lääketieteen tärkeäksi puheenaiheeksi (1,2,3). Amerikkalainen Pricker-instituutti on omistautunut potilaskeskeisen hoidon edistämiseen. Asioista vähemmän perillä oleva saattaa ihmetellä, mitä se muu lääketiede sitten on.

Päivi Hietanen

Matrikkeli on kattavin kuvaus lääkärikunnasta

Suomen Lääkäriliitto julkaisi ensimmäisen lääkärimatrikkelin vuonna 1889. Siinä oli elämäkertatiedot maamme 236 lääkäristä, joista vain yksi, Rosina Heikel, oli nainen. Runsaat 120 vuotta sitten lääkärinopinnot kestivät 11 vuotta, kun ennen 7-vuotisia varsinaisia lääketieteen opintoja oli suoritettava neljän vuoden mittainen filosofian kandidaatin tutkinto.

Olli Meretoja, Raija Niemelä

Lisää munuaissiirtoja elävältä luovuttajalta?

Munuaissiirtojen määrä Suomessa ei ole muuttunut 20 viime vuoden aikana. Siirtolistalle tulevien ja siirtoa odottavien määrä sen sijaan koko ajan lisääntyy ja jonotusaika pitenee (1). Elävältä luovuttajalta tehtyjen siirtojen määrä on pysynyt hyvin pienenä, vaikka se olisi erinomainen mahdollisuus lisätä siirtojen kokonaismäärää ja helpottaa elinten saatavuuden ja tarpeen epäsuhtaa. Pohjoismaissa tehdään vuosittain yli 350 munuaissiirtoa elävältä luovuttajalta, Suomessa noin 10. Meillä näiden siirtojen osuus on vain muutama prosentti munuaissiirroista, kun se muissa pohjoismaisissa keskuksissa on 40-60 %. Miksi näin?

Heikki Saha, Petri Koskinen

Omista potilaistaan pitää voida oppia

Lääkärillä pitäisi olla mahdollisuus oppia omista potilaistaan, heille tekemistään tutkimuksista ja hoitopäätöksistä. Kuitenkaan säädökset ja kaikki potilastietojärjestelmät eivät tue tätä mahdollisuutta.

Hannu Westerinen

Elämänlaatu paranee myös seulonnan ansiosta

Lääkärilehdessä 11/2012 Vastakkain-palstalla Pohjoismaisen Cochrane-keskuksen lääkäri Karsten Juhl Jørgensen ja professori Peter C. Gøtzsche ottavat kantaa mammografiaseulontoja vastaan. Päätelmät vaikuttavat tarkoitushakuisilta.

Matti Hakama

Valvira laillistaa lääkärit nopeasti

Lääkärilehden nettisivulla uutisoitiin 11.4.2012 laillistusviiveen kärjistymisestä pääsiäisenä. Jutussa todettiin, että aiemmin lääkäriksi laillistaminen on hoitunut muutamassa päivässä, mutta nyt viive on Valviran resurssipulan vuoksi kasvanut.

Pirjo Pennanen

Yhteiskunnan on opittava sanomaan alkoholille ei

Kieltolain aika päättyi 80 vuotta sitten. Laki oli säädetty, koska suomalaisten alkoholinkäytön katsottiin karanneen käsistä ja alkoholin haittoja pidettiin liian raskaina yhteiskunnalle. Alkoholia käytettiin ennen kieltolakia reilusti yli litra kansalaista kohti vuosittain.

Heikki Pälve

Onko päivystäminen jokaisen lääkärin velvollisuus?

Päivystäminen on perinteisesti ja itsestäänselvästi kuulunut lähes jokaisen lääkärin työhön. Päivystys on ollut normaalin säännöllisen työajan lisäksi tehtävää ylityötä. Kunnallisen lääkärisopimuksen päivystystä koskevassa soveltamisohjeessa todetaankin, että säännöllisen työajan lisäksi suoritettava päivystys kuuluu osana jokaisen lääkärin virkavelvollisuuksiin. Sopimuksen päivystyssidonnaisuutta rajaava teksti on luonteeltaan suositus - ei tulisi ilman suostumustaan velvoittaa - ja sisältää vain neuvotteluvelvoitteen, jos suosituksen mukaiset enimmäismäärät säännönmukaisesti ylittyvät.

Heikki Pärnänen, Jukka Vänskä

Laki eutanasiasta - onko nyt aika?

Suomessa on viritetty keskustelu eutanasiasta vaikeasti kärsivien kuolemansairaiden ihmisten loppuvaiheen ratkaisuna - kenties vakavammin kuin aiemmin. Eutanasiaa koskevia lakialoitteita oli eduskunnassa kaksi vuonna 1996, mutta ne eivät tuolloin johtaneet lakimuutoksiin. Mielipidetiedusteluissa väestöstä 70-80 % (Kanada-Suomi) on suhtautunut myötämielisesti eutanasian laillistamiseen (1). Kuolinapua koskevaa lainsäädäntöä on toistaiseksi Hollannissa, Belgiassa ja Luxemburgissa. Lisäksi Yhdysvalloissa Oregonin ja Washingtonin osavaltioissa on säädetty "Death with dignity act".

Juha Hänninen

Lyhyesti

"Opettajankoulutus sekä lääketieteellinen ja kauppatieteellinen koulutus olivat Itä-Suomen yliopiston suosituimpia hakukohteita kevään yhteishaussa. Eniten hakijoita, lähes 1 200, oli Kuopion lääketieteelliseen koulutukseen. Sen hakijamäärä nousi viime vuodesta 250:lla." Yle Savo 4.4.2012