Lihavuuskirurgian aiheet Suomessa ristiriitaiset

Lihavuuskirurgian aiheet ovat vuosia olleet kansainvälisesti yhdenmukaiset, ja nämä kriteerit on kirjattu myös suomalaiseen Käypä hoito -suositukseen. Olennaista on, että konservatiivisesta hoidosta ei ole riittävästi apua mutta potilas kuitenkin pystyy sitoutumaan elämäntapamuutokseen. Tämän vuoksi potilaalta edellytetään konservatiivisen hoidon yritystä, joka Käypä hoito -suosituksessa määriteltiin esimerkiksi 7 %:n laihdutukseksi 6 kuukauden aikana. Painoindeksiraja on 35 kg/m2 liitännäissairauksien kanssa ja 40 kg/m2 ilman niitä (1).

Vesa Koivukangas, Anne Juuti, Paulina Salminen, Jussi Pihlajamäki

Psyykkisten häiriöiden ja väkivaltaisuuden yhteys on monimutkainen

Suomessa viime vuosina tapahtuneet perhesurmat ja joukkosurmat kouluissa ovat saaneet runsaasti julkisuutta. Näistä järkyttävistä tapauksista huolimatta tyypillinen suomalainen henkirikos on edelleenkin se, että syrjäytynyt, vahvasti humalainen mies surmaa pikaistuksissaan ryyppykumppaninsa kiistan päätteeksi (1).

Nina Lindberg

Reumatologipula kriisiyttää erikoisalan

Suomessa on tällä hetkellä vaje usean erikoisalan erikoislääkäreistä. Yliopistojen tekemien selvitysten mukaan sisätautien erikoisaloista reumatologitilanne on selvästi huonoin. Julkisessa terveydenhuollossa on jo nyt vajetta reumatologian erikoislääkäreistä. Vuoteen 2025 mennessä reumalääkäreiden määrä vähenee, vaikka alan osaajien tarve kasvaa.

Marjatta Leirisalo-Repo, Pekka Hannonen, Timo Möttönen, Anna Karjalainen, Markku Korpela, Markku Kauppi

Rekrytoija tekee työtä persoonallaan

Päivystyksen maine työpaikkana on kohentunut ja työ siellä on opettavaista kenelle tahansa lääkärille, näkee Kainuun keskussairaalan päivystyksen rekrytoinnista vastaava Katri Mäenpää.

Anne Seppänen

Valtuuskunnan vaali sähköistyy

Lääkäriliiton jäsenkunnan on taas aika valita uusi valtuuskunta vetämään liiton toiminnan suuntaviivat ja valitsemaan jäsenet keskeisiin toimielimiin. Vakiintunut kolmikantajako erikoislääkärien, yleislääkärien ja nuorten lääkärien välillä murtui viime vaalissa, kun neljänneksi pyöräksi työntyi ryminällä seniorilääkärien vaaliliitto. Mielenkiintoista nähdä, saammeko syksyllä todistaa samanlaista hyökyä - ja jos, niin miltä suunnalta.

Jan Schugk

Nivelrikkopotilas on saatava liikkumaan

Liikunta on olennainen osa useiden degeneratiivisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitoa, joko yksin tai yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin (1). Liike- ja liikuntaharjoittelu on polvi- ja lonkkanivelrikon tärkein konservatiivinen lääkkeetön hoitomuoto ja se täydentää myös kirurgista hoitoa (2). Tutkimustieto nivelruston kuormitusvasteista ja nivelrikon patogeneesistä osoittaa, että vanhaa käsitystä nivelrikosta kulumasairautena on syytä muuttaa (3,4).

Jari Arokoski

Kadonneen diagnoosin vai toimintakyvyn metsästys?

Kiitos kollegoille Lauhio, Puustjärvi-Sunabacka ja Kauppinen yksityiskohtaisesta lähihoitajan selkäkivun hoidon yhteenvedosta Miten sinä hoitaisit -palstalla (SLL 18/2012, s. 1429-36).

Kari-Pekka Martimo, Helena Miranda

Lähihoitajalla olikin reaktiivinen artriitti

Lääkärilehdessä 18/2012 (s. 1429-36) esitetty potilastapaus lähihoitajan ristiselkäkivusta kirvoitti reumatologeilta kaksi huomiota.

Kalevi Kaarela, Reijo K. Luukkainen

Anamneesi ja status ratkaisevat

Kiitokset mielenkiinnosta Miten sinä hoitaisit -palstan potilastapausta kohtaan. Halusimme tuoda spondylartropatia-aihepiirin esiin palstalla, joka on interaktiivinen. Aihetta siis viedään eteenpäin verkkokeskustelun kautta ja se elää vuorovaikutuksessa kommentoijien kanssa.

Anneli Lauhio, Kaija Puustjärvi-Sunabacka, Raili Kauppinen

Kunnallisvaaleissa on puhuttava terveydenhuollosta

Kataisen hallitus toteuttaa ohjelmansa mukaan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kuntapalvelujen rakenneuudistuksen koko maassa. Kuntauudistus luo rakenteen, jossa valta ja vastuu palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Valtioneuvoston on määrä ottaa kantaa uudistukseen kesäkuun alussa, kun selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta on valmistunut.

Heikki Pärnänen

Statiinihoito ja maksa-arvot

Hyperkolesterolemian statiinihoitoon liittyy harvoin vaikea-asteista maksaentsyymiaktiivisuuden lisääntymistä, mutta lievät maksa-arvojen nousut (alle 3 kertaa viitealueen ylärajan) ovat tavallisia. Suositusten mukaan maksan toimintaa tulisi seurata säännöllisesti, ensin 6 viikon kuluttua hoidon aloittamisesta ja sitten vuosittain. Noin 1 %:lla statiinilääkitystä käyttävistä ilmenee vaikea-asteisia seerumin transaminaasien pitoisuuksien nousuja (ALAT tai ASAT). Tällöin annosta pienennetään, statiini vaihdetaan toiseksi tai sen käyttö lopetetaan. Vaikka statiinit eivät ole maksatoksisia eikä transaminaasiarvojen nousuja pidetä merkkinä maksavauriosta (1), monet lääkärit epäröivät aloittaa hoitoa, jos arvot ovat jo ennestään suurentuneet. Jos normaalin yläraja ylittyy enemmän kuin 50 %, lääkitys jää usein aloittamatta.

Matti J. Tikkanen

Tietojärjestelmien epäkohdat iskevät tsunamin tavoin

Sairaaloiden tietojärjestelmien tarkoitus on lisätä tehokkuutta ja parantaa potilasturvallisuutta, mutta osastollani on käynyt täsmälleen päinvastoin.

Toimitus Julkaisee Kirjoituksen Poikkeuksellisesti Nimettömänä.

Näköalapaikalla

Hyvässä terveyskeskuksessa on kandille perehdytyskansio, tarpeeksi kollegatukea ja sopivasti haastetta. Kolme medisiinaria kertoo, miksi terveyskeskustyöstä jäi hyvä mieli.

Mari Vehmanen

Kiusatkaa amanuenssejanne

Ohjaavalla lääkärillä on kutkuttava tilaisuus edistää amanuenssin oppimista luomalla positiivista painetta, pyytämällä häntä tutkimaan potilaita, ­tekemään toimenpiteitä, tenttaamalla. Amanuenssin ­toimettomuus ei ole hyväksi kenellekään.

Pyry Jylhä-Vuorio

Mitä pitikään muistaa?

❏ Tarkista, että kaikki 4. vuoden kurssit on suoritettu ja niistä löytyvät

Heidi Emmes, Työryhmässä, Markku Kojo, Anu Mustakari, Anniina Palm Ja Medisiinariliitto.

Keskity potilaaseen

Mitä kandin pitää akuutissa päivystystilanteessa tehdä, jos paikalla ei ole senioria?

Markku Kojo

Tervetuloa Lääkäriliiton jäseniksi, kandidaatit!

Lääkäriliiton hallitus voi hyväksyä liiton jäseneksi hyvämaineisen lääkärin. Ensimmäisenä edellytyksenä on, että hän on suorittanut sellaisen lääketieteellisen perustutkinnon, jonka perusteella hän voi toimia lääkärinä Suomessa. Mainetta ei erityisesti tutkita, mutta liiton säännöt alleviivaavatkin tässä sitä, että päätöksen jäseneksi hyväksymisestä tekee aina hallitus.

Markku Kojo

Suolistosyövän seulonta - milloin näyttö riittää?

Seulonnan suolistosyöpäkuolleisuutta vähentävä vaikutus on osoitettu laajoissa väestöpohjaisissa kokeissa, joissa on testattu piilevää verta ulosteesta (1). Niiden perusteella joka toinen vuosi toistetulla seulonnalla suolistosyövästä aiheutuvaa kuolleisuutta voidaan pienentää vajaat 20 %. Myös sigmoidoskopiaseulontaa on tutkittu kokeellisesti (2,3,4), ja Englannin tutkimus osoitti seulottujen suolistosyöpäkuolleisuuden olevan 30 % pienempi kuin verrokkien. Kun poissulkukriteerit ja osallistumisaktiivisuus otettiin huomioon, kummankin seulontatavan kuolleisuusvaikutus oli väestötasolla samaa suuruusluokkaa.

Nea Malila, Tiina Palva

Tietojärjestelmistä vaaraa potilasturvallisuudelle

Potilasturvallisuus on noussut merkittäväksi keskustelun aiheeksi terveydenhuollossa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on käynnistänyt laajan Potilasturvallisuusohjelman, joka ulottuu vuoteen 2015 asti. Ohjelmassa on lukuisia yhteistyökumppaneita, Lääkäriliitto monien muiden järjestöjen kanssa.

Hannu Halila

Toimenpidekardiologiaa on pystyttävä tarjoamaan yhä useammille potilaille

Toimenpidekardiologia on mullistanut sydänpotilaiden hoitoa 2000-luvulla. Pallolaajennus on sydäninfarktin paras hoito, ja se parantaa selvästi infarktipotilaan ennustetta. Sillä voidaan entistä turvallisemmin helpottaa myös vaikeita vakaita rasitusrintakipuja. Katetriablaatiomenetelmät ovat vakiinnuttaneet asemansa monien rytmihäiriöiden - myös kohtauksellisen eteisvärinän - parantavana tai parhaana hoitona. Kansansairauksien hoidon ohella katetritoimenpiteet ovat pääosin korvanneet perinteisen avosydänleikkauksen yksinkertaisempien synnynnäisten sydänvikojen hoidossa. Vaikeita oireita aiheuttava aorttaläpän ahtauma on vanhuksilla varsin yleinen. Jos perinteisen läppäleikkauksen riski on suuri, ahtautunut läppä korvataan yhä useammin katetritekniikoilla asennettavalla bioläpällä. Toiminnallista vaikeaa hiippaläpän vuotoakin voidaan korjata menestyksellisesti katetritekniikoilla, jos potilasta ei voida leikata.

Juhani Airaksinen