Lyhyesti

"Esitelmänsä lopuksi (professori Edzhard) Ernst pohti, tulisiko lumehoitoja edistää, jos potilas hyötyy niistä ilman haittavaikutuksia. Hän nimesi useita syitä siihen, miksi lumehoitoja ei tulisi suosia. Lumehoito on teholtaan epäluotettavaa, vähäistä ja lyhytaikaista. Se perustuu potilaalle annettavaan väärään tietoon ja voi estää vakavan sairauden havaitsemisen ja tehokkaan hoidon." Professori Eija Kalso laakarilehti.fi:n Kommentissa

Glukokortikoidien aiheuttama osteoporoosi - onko ohjeistus kohdallaan?

Glukokortikoidien aiheuttama osteoporoosi (GIOP) on yleisin sekundaarisen osteoporoosin muoto. Glukokortikoidit pienentävät luun määrää ja huonontavat sen laatua, jolloin luut - erityisesti selkänikamat - murtuvat, vaikka luuntiheysarvot eivät ole yhtä huonot kuin muilla osteoporoosipotilailla. Jopa joka kolmas pitkäaikaista glukokortikoidihoitoa käyttävä sairastaa murtuman (1).

Matti J. Välimäki

Syöpäkasvaimen monimuotoisuus mutkistaa yksilöidyn hoidon suunnittelua

Yksilöllinen lääkehoito pyrkii siihen, että oikea lääkehoito saadaan oikealle potilaalle oikeaan aikaan ja oikealla annostuksella. Eniten kokemusta tästä on syövän hoidossa. Esimerkiksi rintasyöpää hoidetaan antiestrogeeneilla ja aromataasinestäjillä, jos syöpäsolu ilmentää estrogeenireseptoria, tai trastutsumabivasta-aineella, jos syöpäsolun HER2-geeni on monistunut.

Sirpa Leppä

Miten ehkäistä lapsettomuutta?

Kysymykseen, onko lapsettomuus yleistynyt, ei ole varmaa vastausta. Kuitenkin lapsettomuustutkimusten ja -hoitojen mahdollisuudet ovat parantuneet ja hoitojen määrät ovat lisääntyneet. Raskautta yritetään myöhemmällä iällä ja ensisynnyttäjien ikä on koko ajan noussut; Suomessa se on nykyään yli 28 vuotta. Raskaaksi tulemisen ongelmat lisääntyvät jo 30 ikävuoden jälkeen ja selvemmin 35 ikävuoden jälkeen (1). Sen jälkeen lisääntyvät raskauteen liittyvät komplikaatiotkin.

Aila Tiitinen

Sen sydän sulle outo on

Suomalaisessa yliopistomaailmassa on viime vuosina vallinnut yksilökeskeinen huippuosaamisen eetos. Tavoitteena on kansainvälinen näkyvyys, mikä ajatellaan saavutettavan toimintaa tehostamalla ja resursseja keskittämällä. Kovan kilpailun henki elää niin tiedemaailman kuin muidenkin maapalloistuvassa arjessa. Huippumantraa hokiessa yliopiston todellinen tavoite, kansan korkea sivistystaso, on jäänyt vähemmälle huomiolle. Huippufantasia, eliittiin keskittyminen, vaikuttaa itsetuntovaurioisen kansan lapsenomaiselta reaktiolta siihen tosiasiaan, että pienen kansan huiput ovat väistämättä vähä-lukuiset. Suurin osa opiskelijoistamme ja tieteen tekijöistämme on tavallisia lahjakkaita ihmisiä, joilla on tärkeä tehtävä asiantuntevina ja ammattitaitoisina aikuisina omissa yhteisöissään. Yliopisto-opetuksen laatu ja tulokset korreloivat sen resursointiin.

Päivi Hietanen

Sairaaloiden tuottavuusvertailu tarkentuu

Suomalaisen sairaalalaitoksen tuottavuusmit-taus on kehittynyt verkkaisesti: on neljännesvuosisata siitä, kun KIRJO-työryhmä suositteli sairaalatoiminnan mittaamisessa siirtymistä kansainväliseen tuotekuvaukseen, käytännössä jonkin DRG-murteen käyttöön ottamiseen. DRG-järjestelmä ei ole ongelmaton mutta se on paras. Se on tehnyt vertaiskehittymisen mahdolliseksi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Mikä tärkeintä, mittarina DRG on syrjäyttänyt valtavaa sairaalakapasiteettiamme pönkittäneen hoitopäivätuottavuuden, joka hidasti koko toiminnan nykyaikaistamista vuosikymmenillä.

Martti Kekomäki

Psyykkisestä statuksesta todistaminen on ongelmallista

Olen erilaisissa oikeudellisissa yhteyksissä viime vuosina toistuvasti törmännyt odottamattomaan ongelmaan: lääkärien vastaanotoilla on potilaan pyynnöstä tai vaatimuksesta kirjoitettu todistuksia, joissa kerrotaan asianomaisen olevan tehtyjen havaintojen perusteella psyykkisesti terve tai "normaali". Tällaiset todistukset ovat alttiita päätymään kyseenalaiseen tai hyvinkin haitalliseen käyttöön.

Hannu Lauerma

Hoitoonpääsy turvattava terveydenhuoltoa hajottamatta

Uuden terveydenhuoltojärjestelmän rakentamisen kriittiset hetket ovat nyt edessä. Juuri julkaistu ministerityöryhmän kahden tason järjestämismalli ei näytä vahvistavan perusterveydenhuoltoa, mutta hajottaa erikoissairaanhoidon kahdelle järjestäjälle. Tämä vaarantaa mm. päivystyksen järjestämisen. Toimivan terveydenhuollon kehittämisessä tarvitaan myös lääkärikunnan osaamista ja asiantuntemusta, vaikka lääkärien näkemykset eivät aina poliittisia päätöksentekijöitä vakuutakaan. Yhdenvertainen ja oikeudenmukainen terveyspalvelujen saatavuus ja hoitoonpääsy on turvattava - uudistamalla ei vain terveydenhuollon rakenteita, vaan myös toimintaa.

Raija Niemelä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030