Afganistan jäi sydämeen

Lastenlääkäri Leena Kaartinen seurasi kutsumustaan ja lähti yli 20 vuodeksi töihin Afganistaniin ja ­Etiopiaan. Työssä on tarvittu sitkeyttä ja seikkailumieltä, eikä hirtehishuumorikaan ole ollut ­pahitteeksi.

Ulla Toikkanen

Hoitamisen houkutus

"Ystäväni sai rintasyöpäänsä suuriannossytostaattihoidon ja kaikki sen komplikaatiot. Kuljin hänen rinnallaan kuoleman portille. Yksikään lääkäri ei selittänyt, miten vähän näyttöä tästä hoidosta on. Kuka vastaa hänen kärsimyksistään?" Puheenvuoro piirtyi pysyvästi mieleen kansainvälisen kongressin auditoriosta.

Päivi Hietanen

Lääkärit ja verotus

Lääkärien moraali on julkisuudessa asetettu kyseenalaiseksi, kun on havaittu heidän olevan kiinnostuneita verosuunnittelusta. Tässä yhteydessä on kysytty myös liiton kantaa asiaan. Lienee hyvin ymmärrettävää, että Lääkäriliitto mieluummin kannustaa kuin pyrkii estämään jäsentensä verosuunnittelua. Lääkäriliitto ei kuitenkaan verosuunnittelua anna. Kyseessä on kaikille kansalaisille laillinen ja hyvin järkeenkäypä toiminnan muoto. Virkamiesten, siis myös veroviranomaisten, velvollisuuskin on auttaa kansalaista hänen asiassaan. Keskeistä luonnollisesti on, että aina toimitaan lain puitteissa.

Heikki Pälve

Lisämunuaisen insidentalooma - miten laajat tutkimukset ovat tarpeen?

Kuvantamistutkimusten määrä kasvaa jatkuvasti ja yhä useammin löydetään sattumalöydöksenä muutoksia, joilla ei ole mitään tekemistä tutkitun oireen kanssa. Lisämunuaisen sattumalta todetut kasvaimet eli insidentaloomat ovat harvinaisia alle 30-vuotiailla (esiintyvyys < 0,2 %), mutta ne yleistyvät iän karttuessa. Tietokonetomografialla (TT) kuvatuista 70-vuotiaista potilaista niitä löytyy jopa 7 %:lta (1,2,3).

Timo Sane, Camilla Schalin-Jäntti, Merja Raade

Mihin ASAT-määritystä enää tarvitaan?

Aspartaattiaminotransferaasia (ASAT) on määritetty laboratorioissa jo viiden vuosikymmenen ajan. Sitä esiintyy mm. sydänlihaksessa, maksassa, luurankolihaksissa, munuaisissa ja punasoluissa. Laboratorio-ohjekirjojen ylläpitäjillä on nykyään vaikeuksia muotoilla indikaatioita ASAT:in käytölle ja sanakäänteitä sen epäspesifisyydestä varoittamiseksi. Tehokkain ratkaisu olisikin poistaa se tilausjärjestelmien perustutkimusvalikoista ja tutkimuspaketeista.

Seija Eskelinen

Lääkärien asiantuntemus kunnanvaltuustoihin

Kuntien menoista noin puolet menee sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, noin neljännes terveydenhuoltoon. Yhteiskunnan minkä tahansa toimintalohkon edustajan tekee luonnollisesti mieli vaatia lisää voimavaroja omalle lohkolleen. Voimavaroja on kuitenkin rajallinen määrä, ja euro johonkin on aina euro pois jostakin muualta. Yhteisten palvelujen rahoittamisessa jaamme aina niukkuutta. Silti Suomessa terveydenhuoltoon sijoitettu raha suhteessa bruttokansantuotteeseen on kansainvälisessä vertailussa hyvin kohtuullinen.

Heikki Pärnänen

Mitä ruokatorven toimintakokeet kertovat?

Ruokatorven toimintatutkimukset ovat monipuolistuneet, ja tämä alentaa kynnystä käyttää niitä diagnostisissa haasteissa jo varhain eikä vasta viimeisenä oljenkortena tutkimus- ja hoitokokeilukierteen jälkeen. Nykyaikaisia ruokatorven toimintatutkimuksia ovat tarkkuusmanometria (high resolution manometry, HRM), pH-nauhoitus ja sähkövastuksen muutoksiin perustuva impedanssimittaus (Z).

Markku Walamies

Vaalisivuilla oli epäkorrekti viittaus naiskorvalääkäreihin

Ihmettelen NLY: n puheenjohtajan Terhi Savolaisen puhetta NLY: n vaalirenkaan esittelyvideolla, ja tätä samaa tekstiä Lääkärilehdessä 39/2012 (s. 2749). Savolainen toteaa: "Emme aja punaisista korkokengistä pitävien naiskorvalääkärien asiaa, vaan tasapuolisesti koko lääkärikunnan etua."

Seija Vento

Punaisista korkokengistä

Hyvä Seija Vento, olen pahoillani, että loukkasin Sinua. Kommentti ei ollut tarkoitettu kenellekään henkilökohtaisesti, vaan oli kirjoitettu siinä vaiheessa, kun en edes tiennyt, onko jollain listalla naiskorvalääkäreitä. Myös omalta listaltamme löytyy neljä naiskorvalääkäriä, joista ainakin kolmella olen nähnyt myös punaiset korkokengät!

Terhi Savolainen

Perintö elää pregabaliinin käytössä

Lääkärilehdessä 37/2012 Lääkeinfo-palstalla käsiteltiin pregabaliinin myyntiluvan ulkopuolista käyttöä (s. 2563-5). Pregabaliini oli vuonna 2011 Suomen 7. myydyin lääke 22 miljoonalla eurolla (1). Samana vuonna Yhdysvalloissa lääkkeen myyntiarvo oli 1,7 mrd dollaria (2). Tulosta voidaankin pitää erinomaisena lääkkeelle, jonka viralliset käyttöaiheet ovat paikallisalkuisen epilepsian lisälääkitys, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja neuropaattinen kipu, jossa lääkkeen teho on osoitettu diabeettisessa neuropatiassa, postherpeettisessä neuralgiassa sekä selkäydinvammassa (3).

Jarno Rutanen

Potilaan Lääkärilehti tukee lääkärin työtä

Uusi verkkojulkaisumme Potilaan Lääkärilehti avautui tällä viikolla. Lääkärilehti suuntaa nyt ensimmäisen kerran palvelun suurelle yleisölle, lääkäri-potilassuhteen toiselle osapuolelle. Tämä askel on perusteellisesti harkittu.

Hannu Ollikainen

Tarvitaanko unikouluja?

Ensimmäisen elinvuoden aikana vauvan psykofyysinen kehitys on nopeaa ja vanhemmille palkitsevaa. Vauvan unirytmin kypsyminen ei kuitenkaan aina ole mutkatonta ja lapsen heräillessä yöaikaan uupuu helposti koko perhe. Unen ongelmiin haetaan herkästi apua neuvoloista, mutta perusterveydenhuollon yhtenäiset hoitokäytännöt ovat vasta muotoutumassa.

E. Juulia Paavonen, Outi Saarenpää-Heikkilä

Uni auttaa kasvamaan, jaksamaan ja oppimaan

Unella on useita tärkeitä fysiologisia tehtäviä. Yksi keskeisistä on estää elimistön ylikuormitusta, täydentää valveillaolon aikana kulutettuja energiavarastoja ja huoltaa elimistön perusfysiologisia toimintoja. Unen aikana osa valveilla syntyneistä muistijäljistä vahvistuu samalla kun pinnalliset jäljet karsiutuvat. Hermosoluille tämä merkitsee synaptisen homeostaasin toteutumista: hälysignaalien harventuessa vapautuu aivojen keskusmuistiyksiköistä tilaa uusille asioille (1). Varhaislapsuuden suuri unen tarve ajoittuu yksiin aivojen kypsymiseen liittyvän hermoyhteyksien muodostumisen kanssa, ja aivojen kypsyessä unen tarve tasaisesti vähenee. Hermoston kypsymisen aikatauluun liittyen myös unen häiriöt voivat ilmetä eri tavoin kehityksen eri vaiheissa.

Tiina Paunio

M1-lakia ei pidä muuttaa

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve esitti pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 34/2012 (s. 2237) mielenterveyslain muuttamista siten, että myös vuokralääkärillä olisi oikeus tehdä M1-lähete. Perusteena on ollut paljolti se, että päivystykset on ulkoistettu vuokrayhtiöille.

Heikki Janhunen

Rahapuhe käyttää kovaa ääntä

Nuorten syrjäytyminen täytyy ehkäistä, koska syrjäytynyt tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Vanhus tulee pitää toimintakykyisenä, koska laitoshoito maksaa yhteiskunnalle paljon. Työikäisen hoito ja kuntoutus on hoidettava tehokkaasti, koska jokainen kesken jäänyt työura on yhteiskunnalle merkittävä taloudellinen tappio.

Hannu Ollikainen

Potilas-lääkärisuhde ei saa unohtua kustannusten ja teknologian paineessa

Viime vuosina on korostettu tehokkuuden, hallinnon ja erikoistumisen merkitystä palvelujen järjestämisessä. Ne ovat epäilemättä vaikuttaneet potilas-lääkärisuhteeseen, mutta emme tarkasti tiedä miten. Terveydenhuollon muutosten vaikutukset potilas-lääkärisuhteeseen ovat saaneet vain vähän huomiota koulutuksessa ja tutkimuksessa.

Johannes Lehtonen, Joona Taipale, Anssi Peräkylä

Kolesterolitasossa ei näy muutosta

Lääkärilehdessä 35/2012 (s. 2364-8) julkaistiin professori Erkki Vartiaisen ym. alkuperäistutkimus FINRISKI-tutkimuksen tuloksista otsikolla Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun.

Kari Salminen

Kolesterolitaso on todella nousussa

Kiitän professori Salmista mielenkiinnosta tutkimustamme kohtaan. FINRISKI-tutkimus on toteutettu eri vuosina noudattaen tarkasti samaa protokollaa. Koko henkilökunta sai kahden viikon erillisen koulutuksen ja standardien noudattamista seurattiin tutkimuksen aikana.

Erkki Vartiainen

Toimitus vastaa

Professori Salminen osoittaa kritiikkinsä myös lehden tiedetoimitukselle. Alkuperäistutkimuksen Pohdinta-osaa käsiteltiin vertaisarviointiprosessin aikana ja artikkelia muokattiin saatujen ehdotusten perusteella. Tutkijat pitivät kuitenkin perusteltuna pohtia laajasti yhteiskunnassa käydyn keskustelun mahdollista vaikutusta väestön terveyskäyttäytymiseen. Kuten professori Salminen toteaa, tutkimuksen tulokset eivät käsittele kolesterolitason nousun syitä.

Päivi Hietanen, Antti Mäkitie

Määräajan ylitys pudotti seniorilääkärit vaalista

Seniorilääkärien ehdokkaat eivät ole mukana Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalissa. Tämä hämmentävä asia on jo yleisesti tiedossa, mutta vaatii selityksen.

Taito Pekkarinen