Huomio uniapnean mahdollisuuteen epäspesifisessä kivussa

Kivun esiintyminen on lisääntynyt länsimaisessa väestössä. Suomessa kivun on todettu liittyvään noin 40 prosenttiin terveyskeskuslääkärillä käynneistä (1). Kroonisista kivuista suurin osa johtuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista (1). Tunnetut syyt ovat raajanivelrikko, selän hermojuuriperäiset toimintahäiriöt, ja ennen kaikkea epäspesifinen selkäkipu, tulehdukselliset reumasairaudet ja fibromyalgia. Viime mainittu on yleisempi naisilla ja se on yhdistetty huonolaatuiseen uneen.

Markku Hakala

Länsi-Pohjassa tehdään koronavirustestaus kaikille synnyttäjille

Lääkärilehden 45/2020 artikkelissa Kaarin Mäkikallio pohtii synnyttäjien koronavirustestausta (1). Artikkelissa tuodaan esille, ettei yleistä testausta synnyttäjille ole toistaiseksi käytössä missään sairaanhoitopiirissä, vaikka raskaana olevista koronavirustartunnan saaneista oireettomien osuus on suurempi kuin muista koronapositiivisista.

Pia Vittaniemi, Paavo Uusimaa, Jyri J Taskila

Eutanasiasta

Lääkäriliitto pohtii taas suhtautumistaan eutanasiaan (1). Minulla on ollut hieno mahdollisuus tutustua lääkärin etiikan ja eutanasian keskinäiseen kompleksiseen suhteeseen. Olen ollut Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan jäsen pitkään. Lisäksi asiaa käsiteltiin Euroopan Lääkäriliitossa, kun Hollanti ja Belgia ja niiden lääkäriliitot hyväksyivät eutanasian sekä Maailman Lääkäriliitossa, jossa olin myös eettisen komitean puheenjohtaja 2013–17.

Heikki Pälve

Kuolinapu on kuoleman tulon jouduttamista

Kuolemassa avustamisessa on kyse paitsi faktoista, myös arvoista. Kalle Mäki vetoaa kirjoituksessaan lääketieteellisesti yleisesti hyväksyttyyn tapaan määritellä sellaiset käsitteet kuten eutanasia ja lääkäriavusteinen itsemurha. Itse hän hyväksyy Maailman Lääkäriliiton ja Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistyksen (EAPC) määritelmät. Kumpikin järjestö on ilmaissut myös selkeän vastustavan kannan eutanasialle ja lääkäriavusteiselle itsemurhalle.

Juha Hänninen

Termit eutanasiasta keskusteltaessa

Eduskunta oli huolissaan eutanasiaa ajaneen kansalaisaloitteen käsittelyssä siitä, käytetäänkö keskustelussa täsmällisiä ja oikeita termejä. Huoli on edelleen ajankohtainen. Lääkäriliitto on tuoreessa jäsenkyselyssä käyttänyt täsmällisiä termejä: eutanasia ja lääkäriavusteinen itsemurha. Ne on määritelty siinä lääketieteessä yleisesti hyväksytyllä tavalla, mikä on ehdoton edellytys luotettavuudelle. Termejä ei siis ole määritelty rikoslaista lähtien, vaan kansainvälisen käytännön mukaisesti, vastaten Maailman lääkäriliiton (1,2) ja European Association for Palliative Care (EAPC) määrittelyjä (Lääkärilehti 40/2005)(3).

Kalle Mäki

Terveydenhuollon teesit

Lääkäriliiton Terveydenhuollon korjaussarja –hankkeessa (SLL 42/2020) tarkasteltiin terveydenhuollon keskeisiä periaatteita. Kymmenen teesin periaatteet ovat ajankohtaisia tarkasteltaessa Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaiheita ja tavoitteita. Hankkeisiin liittyy korkeita eettisiä tavoitteita, kuten ihmisten ja väestöryhmien samanarvoisuus, hoidon oikea-aikaisuus, tehokkuus ja tarpeenmukaisuus. Molempien tuloksista heijastuu oman ryhmäedun tavoittelu, sote-uudistuksessa poliittisten puolueiden intressit, ammattiliitolla lääketieteellisen tiedon ja profession merkityksen korostaminen. Yhteinen, muttei niin ylevä piirre, on huoli rahan riittävyydestä. Teesit puhuvat riittävistä resursseista, kaikkien oikeudesta tarpeenmukaisiin palveluihin, priorisoinnista ja kustannusvaikuttavuudesta. Sote-uudistuksessa huoli rahoituksesta käsittelee verotusta. Taustalla ovat pohdinnat, kuka voittaa ja häviää, omat kannattajat, kunnat vai valtio. Kumpaakin hanketta seuranneena, laitan lusikkani soppaan minäkin.

Seppo Miilunpalo

Spekulointia – ja lisää spekulointia

Näen sieluni silmillä karttakepin heiluvan, kun kollega Eliisa Kekäläinen opettaa, että "ei kannata tuudittautua immunologian palomiehiin". Kysymys oli siitä, että esittelin Lääkärilehden verkkosivuilla 28.9. tutkimustuloksia, jotka viittaavat mahdollisuuteen saada osasuojaa COVID-19-epidemialta aiempien koronainfektioiden ansiosta. Ajatus on mielestäni kiehtova, ja kerroinkin Cell- ja Nature-lehtien artikkeleista nimenomaan ajatuksena, en faktana.

Heikki Peltola

Ei kannata tuudittautua immunologian palomiehiin

Lääkärilehden verkkosivuilla 28.9. julkaistussa verkkokommentissa "Immunologian palomiehet työssään" professori emeritus Heikki Peltola pohtii ristireaktiivisten T-solujen merkitystä COVID-19-pandemiassa. On kiistatonta, että on pystytty osoittamaan jo ennen pandemiaa pakastetuista solunäytteistä suurella osalla väestöä olevan SARS-CoV-2-viruksen eri osille reaktiivisia T-soluja (esim. 1–3). Prof. em. Peltola spekuloi kirjoituksessaan seuraavasti: "...osalla ihmiskuntaa näyttää olleen jonkinasteista COVID-19-pandemiasuojaa jo entuudestaan."

Eliisa Kekäläinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030