Työterveys voi auttaa pandemiassa

Työterveys voi tehokkaasti auttaa julkista sektoria ja työnantajia työntekijöiden koronavirusinfektioiden testauksessa, jäljityksessä ja ennaltaehkäisyssä.

Marko Luhtala

Avoin kirje Lääkäriliiton puheenjohtajalle

Me allekirjoittaneet Suomen Lääkäriliiton jäsenet kannatamme demokratiaa ja parlamentarismia. Vastustamme lainrikkomuksia sekä ihmisten henkeen ja terveyteen kohdistuvaa laitonta uhkailua.

Juha Airaksinen, Kalle Salo, Pauli Heikkinen, Sakari Hernberg, Martin Kallio, Pirjo Kallio, Antti Lehtniemi, Markku Makkonen, Harri Markkula, Eero Mikkola, Hannu Mononen, Tapio Rantanen, Juha Rytsölä, Markku Vähätalo

Rokotuskattavuus horjuu

Koronaan yhdistettynä vaatimattomampikin tauti voi olla lapselle kohtalokas, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Tiukemmista rajoituksista ei aina seuraa parempi kansantalous

Professori Antti Ripatti ja erikoislääkäri Juha Korhonen arvioivat koronapandemian rajoitustoimien suhdetta kansantalouteen (1).

Janne Aaltonen

Säännöstelyn etiikan ymmärtäminen auttaa rokotusjärjestyksen pohdinnassa

Keskustelu koronarokotusten antojärjestyksestä on käynnistynyt rokotetoimitusten ongelmien ja nopeasti leviävien virusmuunnosten myötä. Taustaksi kannattaa lukea Ilona Autti-Rämön ansiokas katsaus säännöstelyn etiikasta Lääkärilehdessä (1).

Tuija Ikonen

Pillerimeri maailman muutoksessa

THL:n tutkimusprofessori (emerita) Harriet Finne-Soveri käsitteli Lääkärilehden verkkokommentissaan (1) erinomaisesti tärkeää asiaa eli pysähtymistä hetkeen ja pohtimista mitä ympärillä tapahtuu. Kommentissa tuodaan esiin mielestäni erinomaisesti ajatus teknologian ja tekoälyn kehityksen tuomasta kaikkivoipaisuudesta, jota voidaan kyseenalaistaa, koska olemme tekemisessä ihmisten kanssa. Kommentin kuuluu olla ravisteleva ja herättelevä, mutta itseäni häiritsi tekstissä oman ammattikuntani, farmaseuttien ja proviisorien, osaamisen näkeminen mahdollisena uhkana.

Antti Kataja

Lääkärin etiikka -kirja uudistui

Kirja julkistetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille suunnatussa webinaarissa, sanovat Kati Myllymäki ja Mervi Kattelus.

Mervi Kattelus, Kati Myllymäki

Hoitava lääkäri ja vakuutuslääkäri varmistamassa oikeita vakuutusratkaisuja

Kollega Jorma Kiuttu toi esille 4/2021 Lääkärilehdessä (1) eduskunnan käsittelyyn menevän lakiesityksen (HE 213/2020 vp). Työtapaturma- ja ammattitautilakiin, eräisiin työeläkelakeihin ja Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi aiempaa yksityiskohtaisemmat säännökset siitä, millä tavalla vakuutuslaitosten asiantuntijalääkäreiden edellytetään ottavan kantaa laitosten käsiteltäväksi toimitettuihin lääketieteellisiin selvityksiin. Vakuutuslääkäreiden mielestä ehdotukset merkintöjen selkeydestä ovat kannatettavia.

Ari Kaukiainen, Hanna Elonheimo, Janne Leinonen, Kari-Pekka Martimo

Sairauden diagnosointi – valituskelpoinen hallintopäätöskö?

Keskeinen kysymys on perustuslaillinen tulkinta julkisen hallintotehtävän hoitamisesta ja julkisen vallan käytöstä, kirjoittaa Heikki Pärnänen.

Heikki Pärnänen

Koronatartuntojen mutkikas palapeli

Kiitämme kommentista kirjoitukseemme "Onko laulaminen koronariski?" (1). Oksanen ym. (2) nostavat esille kaksi meillekin tuttua pientä tutkimusta (3,4). Niiden sijasta lähteemme oli Gregsonin ym. työ (5), jonka aineisto oli suurempi (N=25) ja tutkimusasetelma paremmin standardisoitu. Merkittävimmäksi tekijäksi osoittautui äänen voimakkuus (desibelitaso).

Aino Takala, Tapio Takala, Marjukka Mäkelä

Koronatapausten raportointia olisi syytä muuttaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) raportoi päivittäin Suomessa todetut koronatapaukset. Todettujen tapausten määrä vaihtelee päivästä toiseen huomattavasti. Tämä vaikeuttaa koronatilanteen kokonaisarviointia ja siten preventiotoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia. On hämmästyttävää, että THL ei suhteuta tapausmääriä otettujen näytteiden määrään. Nimittäjä on tärkeä, koska se kertoo todellisen esiintyvyyden. Jos näytteitä on otettu vähän, todettujen tapausten määräkin on todennäköisesti pieni. Jos näytteitä on otettu paljon, todettuja tapauksiakin on todennäköisesti paljon. Myöskään THL:n raportoima kahden edellisen viikon ilmaantuvuus väestömäärään suhteutettuna (per 100 000) ei suoraan kerro esiintyvyyttä eli todettujen tapausten määrää suhteessa otettujen näytteiden määrään. Olisi suositeltavaa, että THL ilmoittaisi tapausmäärät myös prosentteina eli todetut positiiviset tapaukset jaettuna tutkittujen näytteiden kokonaismäärällä. Myös muuntoviruksen prosentuaalinen osuus kiinnostaa.

Jorma Paavonen

Kajoavien sepelvaltimotoimenpiteiden kohdentamisessa on olennaista hyvä yhteistyö

Kiitämme kardiologikollegoitamme kannanotosta Lääkärilehdessä julkaistuun Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus 2020–luvulla -kirjoitukseemme. (1)

Vesa Anttila, Tatu Juvonen, Jari Satta, Mika Kohonen, Pekka Jaakkola

Kun lääkäri kohtaa median

Lääkäri ja lääketieteen opiskelija edustavat so­siaalisessa mediassa aina koko ammattikuntaa, kirjoittaa Hannu Halila.

Hannu Halila

Pregabaliinin väärinkäyttöä on helppo ehkäistä

Lääkärilehdessä 51–52/2020 oli Kelan asiantuntijoiden ajankohtainen ja tarpeellinen muistutus pregabaliinin väärinkäytöstä. (1)

Ari Matila

Sepelvaltimotaudin kajoava hoito Suomessa 2020-luvulla

Sydänkirurgit vertailevat tuoreessa katsausartikkelissa sepelvaltimotaudin kajoavia hoitomuotoja ja niiden toteutusta eri sairaanhoitopiireissä ja pohtivat, saavatko sepelvaltimotautipotilaat yhdenvertaista hoitoa asuinpaikasta riippumatta (1). Pelkkä pallolaajennusten ja ohitusleikkausten suhde ei kuitenkaan sellaisenaan kuvasta hoidon laatua. Ohitusleikkauksella ja pallolaajennuksella hoidetaan pääosin eri potilasryhmiä. Pallolaajennuspotilaista noin puolet on sepelvaltimotautikohtauspotilaita, joista nykyään lähes kaikki hoidetaan pallolaajennuksella hoitosuositusten perusteella (2). Vakaassa sepelvaltimotaudissa yli puolet oireisista potilaista on ensisijaisesti pallolaajennuksella hoidettavia. Osa potilaista voidaan hoitaa molemmilla menetelmillä, jolloin on luontevaa, että valitaan kustannusvaikuttavampi ja potilaalle kevyempi vaihtoehto (3, 4).

Tuomas Rissanen, Antti Ylitalo, Timo Mäkikallio

Voiko yliopistoklinikalta evätä koulutusoikeudet?

Nuorten Lääkärien Yhdistys NLY on ansiokkaasti useampana vuonna kartoittanut laajasti erikoistuvien lääkärien kokemuksia eri työpaikoilla ja olemme juuri saaneet luettavaksemme koronavuoden 2020 tulokset. (1)

Ari Mönttinen

Paljon hyvää

Ravitsemussuositukset ovat joutuneet korona-aikana koetukselle, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Potilasvahinkoratkaisut osteoporoosimurtumissa

Ehdotimme Lääkärilehdessä 37/2020, että murtumapotilaan osteoporoosihoidon laiminlyönnin jälkeen uusi murtuma tulisi korvata potilasvahinkona (1).

Pekka Waris, Tiina Huusko, Leo Niskanen

Laulaminen on todennäköisesti puhumista vaarallisempaa korona-aikana

Takalat & Mäkelä toivat Lääkärilehdessä 1–2/2021 esiin tärkeän näkökulman koronavirukseen ja laulamiseen liittyen: Asiaa on tutkittu vielä kovin vähän.

Lotta-Maria Oksanen, Enni Sanmark, Anna Tuhkuri, Veli-Jukka Anttila, Ahmed Geneid

Tutkitun tiedon merkitys korostuu ­ korona-aikana

YK:n pääsihteeri ja WHO:n pääjohtaja ovat julistaneet pandemian lisäksi infodemian, kirjoittavat Pertti Saloheimo ja Hannu Halila.

Hannu Halila, Pertti Saloheimo