Bentsodiatsepiinien ilosanoma – lähteet ja asenteet tarkasteluun

Kollegat Huttunen ym. (1) herättävät pohtimaan asenteellisuutta ja lähdekriittisyyttä. Elämmekö omien olettamuksiemme kuplassa? Yhdyn kirjoittajiin siinä, että bentsodiatsepiinien käyttäjiä pitää kohdella hyvin, mutta leimaamisen pelko ei saa estää riippuvuuksien tunnistamista ja hoitoa. Myös "narkomaani" ansaitsee hyvän hoidon ja kohtelun.

Katinka Tuisku

Bentsodiatsepiinit ovat edelleen paras lääke pitkäaikaiseen unettomuuteen

Kiitän professori Matti O Huttusta Näkökulma-palstalla julkaistusta kirjoituksestaan bentsodiatsepiinien (BZD) tehokkuudesta ja turvallisuudesta ahdistuneisuushäiriön ja pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa (1). Voin yhtyä Huttusen mielipiteeseen viidenkymmenen vuoden aikana saamani omakohtaisen kokemuksen ja potilaiden palautteen perusteella. Erityisesti ajattelen ikääntyneitä potilaitani, joille BZD sopivat todella hyvin pitkäaikaiseen unettomuuteen. Sitä parempaa vaihtoehtoa ei edelleenkään ole tarjolla. BZD:n tehosta ja turvallisuudesta on aikojen kuluessa kertynyt valtava määrä potilaiden myönteisiä kokemuksia, mistä tietysti paras todistus on niiden suuri suosio pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa, myös iäkkäillä potilailla. Huom. meitä yli 70-vuotiaita on paljon ja elinajan odotteen mukaan tulemme myös elämään pitkään.

Ilkka Seppälä

Erotusdiagnostiikassa on tärkeää huomioida potilaan etninen tausta

Kollegat Kuitunen, Puhakka ja Wärnhjelm kuvaavat ansiokkaasti pediatriseen päivystystoimintaan liittyviä laboratoriotutkimuksia ja antavat hyödyllisiä neuvoja laboratoriotutkimusten valintaan tuoreessa katsauksessaan (SLL 8/2021) (1). Anemisoituneen lapsen päivystystutkimuksissa mainitaan, että mikrosytäärinen anemia hyväkuntoisella lapsella lähtökohtaisesti johtuu raudanpuutteesta eikä päivystyksellisiä lisäselvittelyjä yleensä tarvita.

Kirsi Jahnukainen, Kim Vettenranta

Lääkäri Z

Uuden ajan nuori odottaa enemmän – ei kauemmin, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Saattohoidon omaishoitovapaa ei riitä

Saattohoidossa omaisten työpanos on välttämätön ja se tulee korvata.

Eero Vuorinen

Vaikeasta sydänsairaudesta kärsivät tulisi suojata koronavirusinfektiolta ensi tilassa

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen kansallinen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) laatimassa ja valtioneuvoston vahvistamassa asetuksessa vapaaehtoisista koronavirusrokotuksista sydänsairaat potilaat kuuluvat muista länsimaista poiketen vasta myöhemmin rokotettavaan 2. riskiryhmään. Esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa, Britanniassa ja USA:ssa sydänsairaat potilaat kuuluvat samaan riskiryhmään diabeetikoiden, astmaatikkojen ja munuaispotilaiden kanssa.

Tuomas Rissanen

Näyttö ravintovalmisteen tehosta dementiassa ja sen ehkäisyssä on epävarmaa

Lääkärilehden (11/2021) muistisairauksia käsittelevässä tiedepääkirjoituksessa mainittiin Alzheimerin taudin hoitoon olevan ravintovalmiste, joka varhain aloitettuna auttaa toimintakyvyn säilyttämisessä (1). Cochrane -katsaus vuodelta 2020 ei tue väitettä ravintovalmiste Souvenaidin osalta (2). Sen mukaan on kohtalaisen hyvää näyttöä, ettei Souvenaid säilytä dementiaa sairastavan toimintakykyä tai muutoin vaikuta sairastavalle merkityksellisiin päätetapahtumiin.

Olli Nevalainen, Jussi Mustonen, Eero Raittio, Lauri Raittio, , Janne Leinonen

Huoltovarmuus – mitä korona paljasti?

Suojavarusteitakin piti pandemiassa hankkia huutokaupalla ympäri maailmaa, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Kati Myllymäki

Rokotenationalismi on rumaa – ja haitallista

Lahjoitusraha ei auta, jos rikkaat maat ovat jo ostaneet valtaosan rokotteista, kirjoittaa Pertti Saloheimo.

Pertti Saloheimo

Lääkäriliittoa viidellä vuosikymmenellä

Työtä olen tehnyt ja saanut tehdä intohimolla ja täydellä sydämellä, kirjoittaa Hannu Halila.

Hannu Halila

Abortin oikeutuksesta ja ajatuskokeista

Käsittelin kaksosraskauden osakeskeytyksen etiikkaa Lääkärilehdessä 26.2.2021 (1). Johanna Valmula kritisoi abortin oikeutukseen käyttämääni ajatuskoetta 12.3.2021 (2). Esiin nostamassani Judith Thomsonin esimerkissä henkilö X on kytkettynä munuaisvaivaiseen viulistiin vasten tahtoaan. Useimpien mielestä henkilöllä on oikeus irrottautua viulistista, vaikka viulisti kuolisi. Näin ajatuskoe osoittaa, ettei kenelläkään ole oikeutta käyttää toisen kehoa oman elämänsä ylläpitoon – siispä myös abortti on sallittu.

Joona Räsänen

Altistuneiden PCR-testaus ei lyhennä koronan karanteeniaikaa

Erityisesti pääkaupunkiseudulla vaikeassa epidemiatilanteessa on mahdollistettu nyt myös koronavirukselle altistuneiden PCR-testausta (1, 2). Tämä on hyvin perusteltu suositus, koska osa sairastuneista ei saa oireita, mutta voi kuitenkin tartuttaa virusta. Altistuneiden PCR-testausta käytettiin mm. keväällä 2020 menestyksekkääsi hoivakotien koronaepidemioissa infektioketjujen nopeaan selvittämiseen (3, 4, 5 ).

Marko Luhtala

Pelkopandemiaa ei ole

Kiitämme erikoislääkäri Janne Aaltosta kirjoituksemme (1) kirvoittamista kommenteista (2). Haluamme kommentoida muutamaa esille tuotua näkökulmaa.

Antti Ripatti, Juha Korhonen

Lääkärisopimuksen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä

Ratkaisu on oiva esimerkki siitä, kuinka pitkäjänteistä edunvalvonta on, kirjoittaa Tuula Rajaniemi.

Tuula Rajaniemi

Koronan opetuksia – hajautettu keskittäminen

Koronatestaus alleviivaa tarpeen organisoida funktioita hajautetusti sen sijaan, että totalitaarisesti keskitetään. Epidemian alussa koronatestauksesta tuli nopeasti pullonkaula. Ensin ongelmia oli testauskapasiteetissa ja sitten jäljelle jäi testitulosten viipyminen. Todellisuudessa keskitetyt analysaattorit eivät teoreettisestikaan pääse nopeaan tulosten toimittamiseen. Testaus itsessään vie aikaa, ja jos testaus vaatii tietyn määrän näytteitä, niin ne kerätään ensin ryhmiin ja sitten analysointi käynnistyy ryhmittäin. Suurin ongelma Suomen testauksessa ovat olleet matkat ja näytelogistiikka. Näyte pitää fyysisesti kuljettaa ensin testauspaikkaan ja vasta sitten se asetetaan testausjonoon. Tämä on vahvasti näkynyt testauksessa: nopeimmin vastaus on ollut mahdollista saada puolessatoista päivässä, useimmiten 2–3 päivässä. Liian usein siihen on mennyt 4 päivää tai enemmänkin.

Antti Jekunen, Heidi Andersen, Heidi Bengts, Jatta Saarenheimo

Testaus tuottaa epidemian hallinnan kannalta merkityksellistä informaatiota

Aaltosen vastaus (1) Ripatin ja Korhosen kirjoitukseen (2) piirtää vaillinaisen kuvan testauksen merkityksestä koronaepidemian hallinnassa.

Thomas Brand

Elämä painaa eniten

Rokotusjärjestys on ollut oikea ja sulkutoimet perusteltuja, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Ilmastohätätila on lääkäreiden yhteinen asia

Ilmastonmuutoksella on merkittäviä vaikutuksia terveyteen ja terveydenhuoltoon. Maailman Lääkäriliitto WMA julisti ilmastohätätilan vuonna 2019 ja on vedonnut jäsenliittoihinsa hätätilan julistamiseksi (1).

Tuula Rajaniemi

Raskaudenkeskeytyksen oikeutus

Kaksosraskauden osa-abortointia käsiteltiin Lääkärilehdessä 26.2.2021 (1). Haluan kiinnittää huomion kohtaan, jossa moraalifilosofi Judith Thomson perustelee abortin oikeutusta viulistiesimerkillä. Esimerkissä henkilö X herää kytkettynä viulistiin ja tämä kytkös on ainoa tapa pelastaa viulistin henki. En tässä kirjoituksessani ota kantaa niinkään kaksosraskauden osakeskeytykseen, vaan siihen, kuinka pulmallinen tuo esimerkki on abortin suhteen.

Johanna Valmula

Voidaanko tiimimallissa hoitaa yli 70 % potilaista etänä?

Otsikon lausetta on toistettu useaan otteeseen Rääkkylässä jo Siun Soten ensiviikkojen aikana. Asia on herättänyt huolta ja hämmennystä kuntalaisten keskuudessa. On kysytty, mitkä ovat ne asiat, joiden johdosta voisi päästä konkreettisesti lääkärin vastaanotolle?

Tapio Hämäläinen