Regeringsprogrammet och folkhälsan

Det förra regeringsprogrammet skrevs under stark oenighet och i en atmosfär av misstro. Nu har andan varit en helt annan. Förhoppningsvis lovar det gott om samarbetsandan under valperioden eftersom det krävs tunga beslut genom hela valperioden om Finlands ekonomi ska fås i balans.

Tuula Rajaniemi, Heikki Pälve

Pitäisikö kaikki C-hepatiittipotilaat hoitaa?

C-hepatiitin hoitoon on saatu runsaan vuoden aikana seitsemän uutta viruksen entsyymien tai replikaatioproteiinien spesifistä estäjää. Mikään niistä ei toimi yksittäishoitona, mutta eri yhdistelminä ne tarjoavat mahdollisuuden C-hepatiitin tavallisimpien genotyyppien hoitoon erinomaisin tuloksin maksavaurion asteesta riippumatta. Hoitoaika on tavallisesti 12 viikkoa, ja sivuvaikutukset ovat oleellisesti vähäisemmät kuin aiemmilla lääkkeillä (1). Uusien lääkkeiden korkea hinta on merkittävin rajoite niiden käytölle, ja se myös sanelee hoidon aiheet: Pegyloidun interferonin ja ribaviriinin yhdistelmää käytettäessä 12 viikon hoidon hinta on 2 300 euroa. Uusien interferonittomien yhdistelmähoitojen hinta vaihtelee 40 000 eurosta 130 000 euroon.

Martti Färkkilä

Jos potilas on asiakas, on lääkäri kauppias

Lääkärilehden 21/2015 keskustelua-palstalla kirjoitettiin liiton Raha seuraa potilasta -mallista (1,2). Kansainvälisesti verraten vakuutuksiin ja siten markkinatalouteen perustuva sosiaali- ja terveydenhuolto tulee kalliimmaksi kuin julkinen terveydenhuoltojärjestelmä. Ruotsissa Raha seuraa potilasta -järjestelmässä korostuu lisääntyneiden kustannusten ohella pienempien terveysongelmien tehokas hoito rikkaammilla - ei kansanterveys, todetaan Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston raportissa.

Tapani Kiminkinen

Yhdessä vahva ja vaikuttava

Syksyllä valittava Lääkäriliiton korkein päättävä elin, valtuuskunta, saa pohdittavakseen useita niin yksittäisille jäsenille kuin koko lääkärikunnalle tärkeitä asiakokonaisuuksia. Näköpiirissä olevat muutokset koskettavat kollegoita sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Mikko Pietilä

Tillsammans starkt och inflytelserikt

På hösten är det åter dags att välja Läkarförbundets högsta beslutande organ, fullmäktige, som får ta itu med många ärenden av betydelse för såväl de enskilda medlemmarna som hela läkarkåren. De förändringar som idag finns inom synhåll berör läkare inom både den offentliga och den privata sektorn.

Mikko Pietilä

Geenitutkimukset muuttavat laboratorioiden toimintaa

Oikean diagnoosin löytäminen potilaan sairauden syyksi on lääketieteen ehkä tärkein tehtävä. Erikoisalasta riippumatta osalla potilaista taudin perimmäinen syy on jäänyt selvittämättä, koska tutkimusmenetelmät eivät ole riittäneet. Koko perimän emäsjärjestyksen tutkiminen mahdollistaa nyt tautigeenien tai taudeille altistavien geenimuotojen tutkimisen yhdellä kertaa. Tutkimuksissa voidaan analysoida koko perimän emäsjärjestys tai vain eksonit, jotka vastaavat elimistön valkuaisaineiden tuottamisesta. Eksonit eli eksomi kattaa vain 1,5 % koko perimän emäsjärjestyksestä, mutta sen alueella sijaitsee suurin osa vakavista, suuren toistumisriskin tauteja aiheuttavista mutaatioista. Koko perimän tutkimisen käyttöönottoa rajoittaa toistaiseksi kalliimpi hinta.

Irma Järvelä

Eloa työelämään

Hallitusneuvottelijat maalaavat Suomen tulevaisuudenkuvaa leveillä pensseleillä. Tämä on välttämätöntä, mutta on myös helppo kuvitella, että hallituskauden suunnittelussa on oma vallantäyteinen viehätyksensä. Kun kaikki on vielä teoriaa, tulevien yhteisten onnistumisten hehku lämmittää mukavasti vaalikamppailun murjomia ministerikandidaatteja.

Hannu Ollikainen

Mer liv i arbetslivet

Regeringsförhandlarna målar med bred pensel en framtidsvision för nationen. Det är nödvändigt, men samtidigt är det lätt att föreställa sig vilken förförisk allmaktskänsla det framkallar. Så länge allt är teori kan ministerkandidaterna, alltjämt rådbråkade efter valstriden, låta sig värmas av glöden från de hägrande gemensamma framgångarna.

Hannu Ollikainen

Psykiatrian sairaansijojen alasajo horjuttaa hoidon laatua

Mielenterveyspalveluissa on asianmukaisesti lisätty avohoitoa, mutta sairaalahoitojen kehittämiseen on kiinnitetty vähemmän huomiota. Toimintoja ja osastoja on lakkautettu, yhdistelty ja määritelty uusilla nimikkeillä, mutta hoidon sisältö ei välttämättä ole parantunut. Lääkkeiden käyttö voi kasvaa epätarkoituksenmukaisesti, kun hoitohenkilökunnan määrä ja aika potilasta kohti vähenee. Kiireen ja potilasmerkintöjen puutteellisuuksien vuoksi lääkityksen muutosten tai hoitomuodon perusteita on usein vaikea tietää. Kun osastohoitoon pääsy vaikeutuu, sekä avohoidossa että osastoilla hoidetaan aiempaa monimutkaisempia potilastapauksia. Työn kuormittavuuden kasvaessa on tärkeää turvata osastotyön osaaminen ja työssä jaksaminen.

Mika Rautanen, Jyrki Korkeila

Miksei perusterveydenhuoltoa tueta suoraan?

Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Heikki Pälven kirjoitus "Amerikkalaisesta mallista siirryttävä pohjoismaiseen terveyspalveluun" julkaistiin huhtikuun alussa useiden maakuntalehtien keskustelua-palstoilla, mm. Turun Sanomissa (1). Pälve tarjoaa perusterveydenhuollon pelastamiseksi valinnanvapautta lisäävää Raha seuraa potilasta -mallia. Pälven mukaan tällä tavalla saataisiin maan 3 800 terveyskeskuslääkärin tueksi yksityisellä puolella toimivien 2 000 lääkärin työpanos.

Ilkka Kankaanpää, Jaakko Elonheimo

Näkemyksen taustalla on yksimielinen valtuuskunta

Kiitän kollegoita Kankaanpäätä ja Elonheimoa kirjoituksesta (1), johon vastaaminen selventää Lääkäriliiton linjausta. Julkistimme terveydenhuollon järjestämistä ja rahoittamista linjaavan näkemyksen jo vuonna 1999. Päivitettynäkin sen peruslinjaus on pysynyt. Tämän voi lyhyesti kuvata niin, että terveydenhuollon rahoituksen ja järjestämisen tulee olla julkista. Järjestäminen ja tuottaminen tulee eriyttää ja tuottaminen voi sen jälkeen tapahtua järjestäjän reunaehtojen mukaisesti. Potilaan tulee voida valita tuottajien välillä vapaasti ja potilaan valinta ohjaa julkisen tuen sille tuottajalle, jonka potilas valitsee. Näin on ajateltu saatavan lisää laatua, jota potilas arvostaa, lisää tuottajia, joista on puutetta ja lisää kustannusvaikuttavuutta. Linjaukset ovat valtuuskunnan yksimielisesti hyväksymät - viimeksi vuosi sitten.

Heikki Pälve

Yhteiskuntasopimus kariutui

Vaalivoittaja Juha Sipilä toteutti aikeensa rakentaa yhteiskuntasopimus osana Suomen selviytymistä poikkeuksellisen vakavasta taloustilanteesta. Pyrkimys oli perusteltu ja kannatettava. Se toi jo nyt keskusteluun ne teemat, joista myöhemmin joudutaan päättämään. Sipilä sanoikin, että mikä nyt jää toteuttamatta, tulee hallituksen toteuttaa. Sopeutustarpeeksi todettiin kymmenen miljardia. Summa on valtava ja päätösten vaikutukset kipeitä kaikille.

Heikki Pälve

Samhällsfördraget strandade

Valsegraren Juha Sipilä ville få till stånd ett samhällsfördrag som en del av en strategi för att leda Finland ut ur ett exceptionellt svårt ekonomiskt läge. Hans strävan var motiverad och lovvärd. Den lyfte redan nu fram diskussionsämnen som vi inom kort måste ta ställning till. Så sade också Sipilä att det som nu blev ogjort kommer på regeringens lott. Anpassningsbehovet konstaterades vara tio miljarder euro. Det är ett enormt belopp och besluten kommer att vara smärtsamma för alla.

Heikki Pälve

Borrelioosin diagnosointiin tarvitaan lääkäriä eikä internetiä

Lymen borrelioosiksi sittemmin ymmärrettyjä tautimuotoja tunnistettiin jo yli 130 vuotta sitten. Vasta kun vuonna 1981 Willy Burgdorfer löysi puutiaisista korkkiruuvimaisen borreliabakteerin, infektion eri muodot osattiin yhdistää toisiinsa (1). Tyypillisimmät tautimuodot, kuten varhaisvaiheen vaeltava punoitus iholla (erythema migrans), kasvohalvaus hermostoon levinneessä taudissa tai turvottava niveltulehdus, ovat kohtalaisen helposti tunnistettavissa anamneesin ja kliinisen kuvan sekä levinneessä taudissa vasta-ainemäärityksen perusteella.

Jarmo Oksi

Avuksi tarvitaan kansallinen lääkelistakeskus

Lääkärilehdessä 17/2015 keskusteltiin annosjakeluun liittyvistä ongelmista (1,2,3). Nämä tulevat erityisen hyvin esille geriatristen potilaiden hoidossa. Vielä merkittävämpi potilasturvallisuutta vaarantava seikka on hajautettu lääkehuolto.

Arvo Haapanen

Priorisointia ei voi välttää, mutta sitä pitää kehittää

Terveydenhuollon resurssit ovat aina olleet pienemmät kuin lääketieteen mahdollisuudet. Niinpä terveydenhuollossa on aina priorisoitu, yhtä lailla Suomessa kuin muuallakin. Kuilu resurssien ja mahdollisuuksien välillä on kenties jopa leventynyt lääketieteen kehityksen ja väestön ikääntymisen takia. Tähän haasteeseen tuovat oman lisämausteensa julkisen talouden paineet. Samalla potilaiden roolin vahvistuminen ja suurempi valveutuneisuus ovat tehneet priorisoinnista aiempaa näkyvämpää, mikä korostaa tarvetta avoimeen keskusteluun priorisoinnin periaatteista suomalaisessa terveydenhoidossa.

Mikko Pietilä, Lauri Vuorenkoski

Prioritering kan inte undvikas men den kan utvecklas

Hälso- och sjukvårdens resurser har alltid varit mindre än läkarvetenskapens möjligheter. Därför har prioritering alltid förekommit i vården, i Finland lika väl som i andra länder. Gapet mellan resurser och möjligheter har kanske rentav blivit djupare efterhand som den medicinska vetenskapen utvecklats och befolkningen åldrats. En annan ingrediens i den problematiken är trycket på den offentliga ekonomin. Samtidigt har patienternas allt starkare roll och växande kunskap gjort prioriteringen synligare än förr, något som ytterligare understryker behovet av en öppen diskussion om principerna för prioriteringen inom vår hälso- och sjukvård.

Mikko Pietilä, Lauri Vuorenkoski

Tätäkö me haluamme?

Terveydenhuollon rakenteita on myllätty 2000-luvulla paikallisesti, ja koko järjestelmää koskevaa uudistusta on valmisteltu kymmenisen vuotta. Lääkäriliitto on korostanut niin paikallisissa muutoksissa kuin lainsäädäntöuudistuksenkin valmistelussa terveydenhuollon kokonaisuuden turvaamista. Olemme kuitenkin ymmärtäneet, että sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolla - horisontaalisella integraatiolla - on saavutettavissa hyötyä terveydenhuollon järjestämisessä. Silloin kuitenkin puhumme suurista alueellisista järjestäjistä.

Laura Lindholm, Heikki Pärnänen

Suomalaisten EKG paljasti uusia muutoksia

Sydämen etuseinämän infarktin seurauksena syntyy sähköinen arpi eli Q-aallot kytkentöihin V1-V3/V4. Aina Q-aaltoja ei synny, vaan infarktin seurauksena R-aaltojen amplitudi madaltuu näissä kytkennöissä. Kliinikkoja askarruttaakin tilanne, jossa lepo-EKG:ssä todetaan huono R-aallon progressio (poor R-wave progression, PRWP) kytkennöissä V1-V3 ilman selvää yhteyttä sairastettuun sydäninfarktiin.

Ismo Anttila, Kjell Nikus

Rokotusneuvonnasta luopuminen on väärää säästöä

THL aikoo sulkea kansallisen rokotusohjelman neuvontapuhelimen nyt toukokuussa ja siirtää palvelun kokonaan verkkopohjaiseksi. Säästetäänkö nyt oikeasta paikasta? Rokotuksia koskevat kysymykset eivät häviä Suomesta, vaan saattavat pahimmassa tapauksessa jopa lisääntyä, vaikka THL näyttäisi "säästävän" hieman.

Harri Saxén, Ville Peltola, Tarja Heiskanen-Kosma