Ryhtiä sairauslomiin

Viime kuukausina on moitiskeltu suomalaisia sairauslomakäytäntöjä liian lepsuiksi. Sairauslomat ovat kansainvälisissä vertailuissa ylettömän pitkiä, vaikka sairastavuus ei ole sen suurempi kuin muissa maissa ja on vähenemässä. Erityisesti on mainittu masennus ja muut mielenterveyden ongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Pitkä sairausloma voi vaikeuttaa työhön paluuta ja lisätä työttömyyden riskiä. Sairauslomien kustannukset ovat suuremmat kuin sairauksien hoidot, minkä varsinkin erikoissairaanhoidon kalleutta valittavat kunnallispoliitikot helposti unohtavat.

Kari Raivio

Suomi tarvitsee yhteiskuntasopimuksen

Hallitusohjelmassa mainittiin hallituksen halu kursia kasaan yhteiskuntasopimus, jossa Suomi ottaisi 5 %:n tuottavuusloikan. Lisäksi hallitus edellyttää ammattiyhdistysliikkeeltä maltillisia sopimusratkaisuja, joiden avulla kuromme kilpailukykyä 5 % paremmaksi. Kolmas samansuuruinen tehon lisä pyritään löytämään erilaisin pehmein keinoin. Tavoite on kova.

Heikki Pälve

Finland behöver ett samhällsfördrag

Enligt regeringsprogrammet eftersträvar regeringen ett samhällsfördrag som ska möjliggöra ett fem procents produktivitetssprång. Av fackföreningarna förutsätts återhållsamma avtalslösningar som höjer landets konkurrenskraft med fem procent. En tredje lika stor effektivering ska uppnås med mjuka medel. Målet är ambitiöst.

Heikki Pälve

Mitä kuuluu, EBM?

"Hoitosuosituksia ei olisi koskaan pitänyt ryhtyä kirjoittamaan. Olemme kasvattaneet lääkärisukupolven, joka pelkää poiketa niistä silloinkin, kun aihetta olisi". Nämä sanat lausui viime huhtikuussa Iona Heath, maailman ehkä tunnetuin yleislääkäri ja Britannian yleislääkäriyhdistyksen edellinen puheenjohtaja vuotuisessa Evidence Live -konferenssissa. Heath ei tietenkään vastustanut lääketieteellisen tiedon keräämistä, jakamista ja helppoa saatavuutta, vaan sitä, että hoitopäätökset pureskellaan liian pitkälle valmiiksi.

Pekka Louhiala

Toimenkuva näkyy reseptikustannuksissa

Kardiologikollegani Juhani Partanen kertoi Lääkärilehdessä 24/2015 (1) Nyt on pakko kysyä -palstalla kunnostautuneensa reseptikustannussäästäjänä: vain 26 euroa/resepti vuonna 2014, kun muiden kardiologien reseptikustannukset olivat 46 euroa/resepti. Omaa 27 euroa/resepti -saavutustani selvitellessäni huomasin, että kysymyksessä oli suurimmaksi osaksi ns. tilastoharha.

Raimo Kettunen

Vertaiskateus jarruttaa kehitystä

Terveydenhuoltoon liittyvistä tuotteista ja palveluista voi rakentua yksi niistä aloista, joiden avulla Suomi pääsee eroon yhteiskuntaa rapauttavasta taloudellisen pysähtyneisyyden ajasta. Terveydenhuollon klusterin mahdollisuuksiin viittaavat sekä kokemukset että esimerkiksi Sitran selvitykset.

Hannu Ollikainen

Kamratavund en bromskloss i utvecklingen

Hälsovårdens produkter och tjänster kan utvecklas till en av de branscher som för Finland ut ur den ekonomiska stagnation som nu anfräter samhället. Både praktiska erfarenheter och till exempel Sitras utredningar har påvisat den potential som finns inom hälsovårdsklustret.

Hannu Ollikainen

Nuorisolääkärin osaaminen käyttöön

Vanhuksilla on geriatrinsa, lapsilla lastenlääkärinsä. Myös nuorison erityistarpeet terveydenhuollossa on vihdoinkin huomattu. Vuonna 2013 perustettiin Suomen Nuorisolääkärit ry, ja vuosi sitten Suomen Lääkäriliitto hyväksyi nuorisolääketieteen erityispätevyysalaksi. Yhdistyksellä on jo 80 jäsentä, erityispätevyyksiä on myönnetty 13, ja koulutusohjelmaan ilmoittautuneita on nelisenkymmentä. Erityisen ylpeä yhdistys on siitä, että 10 % jäsenistä on lääketieteen opiskelijoita. Nuorissa on tulevaisuus - myös nuorten auttajina.

Elina Hermanson

Maan tapa ei riitä perusteeksi

Kollegat Tuomas Klockars ja Olli Ruuskanen argumentoivat Vastakkain-palstalla Lääkärilehdessä 24/2015 (1) äkillisen välikorvatulehduksen jälkitarkastuksen tarpeellisuudesta. Keskustelu rutiininomaisten lääkärikontrollien tarpeesta on ajankohtainen ja tärkeä ja se tulisi ulottaa laajemmallekin kuin vain ns. korvakontrollien tarkasteluun.

Aapo Tahkola, Ilkka Käsmä

Uusia C-hepatiittilääkkeitä arvioidaan jo

Professori Martti Färkkilä pohti pääkirjoituksessa Lääkärilehdessä 23/2015 (1), pitäisikö kaikki C-hepatiittipotilaat hoitaa. Hän myös toivoi C-hepatiittilääkkeiden pikaista arviointia. Uudet interferonittomat C-hepatiitin yhdistelmähoidot ovat herättäneet runsaasti keskustelua myös muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Pääasiallisena syynä poikkeukselliselle huomiolle on ollut hyvän siedettävyyden ja kliinisen vaikuttavuuden lisäksi näiden lääkkeiden erittäin korkea hinta.

Tuomas Oravilahti, Vesa Kiviniemi, Ulla Härkönen

Johtajuus kutsuu lääkäriä

Loivatpa uusi eduskunta ja hallitus maahan lopulta millaisen sote-järjestelmän tahansa, syntyy varmasti uusia, hyvin vaikutusvaltaisia johtajan tehtäviä. Näkymä korostaa sitä, että johtamistehtäviin tarvitaan kaiken aikaa lääkäreitä, joilla on sekä valmiudet että tahto ottaa tällaisia vastuita harteilleen. Johtajiksi riittää halukkaita eri ammattiryhmistä. Lääkärien on syytä ottaa kilpailu tosissaan, kun perusteltu tavoite on säilyttää lääketieteen ja lääkärien kliinisen kokemuksen merkitys terveydenhuollon päätöksenteossa.

Hannu Ollikainen

Chefskap för läkare

Vilket vårdsystem den nya riksdagen och regeringen än skapar kommer det säkert att uppstå nya chefsuppgifter som ger mycket stort inflytande. Därmed kommer det att finnas ett fortsatt behov av att på chefsposter ha läkare med den vilja och kompetens som krävs för att axla ett sådant ansvar. Chefsaspiranter finns det i många yrkesgrupper. Läkarna bör ta konkurrensen på allvar och försöka bevara läkarvetenskapens och den kliniska erfarenhetens roll i hälso- och sjukvårdens beslutsmaskineri.

Hannu Ollikainen

Lieväkin aivovamma on kirjattava tarkasti

Suositusten mukaan aivovamman diagnostiikka perustuu kolmeen kliiniseen parametriin: tajuttomuuteen ja sen kestoon, Glasgow’n kooma-asteikon (GCS) pisteisiin sekä vamman jälkeiseen muistiaukkoon (posttraumaattinen amnesia, PTA) ja sen kestoon (1,2). Lisätukea saa kuvantamistutkimusten löydöksistä (TT ja/tai magneettikuvaus). Suomessa aivovamman saa vuosittain 15 000-20 000 ihmistä (2,3). Valtaosa (80-90 %) tapauksista on lieviä eikä aivojen kuvauksessa todeta vamman merkkejä. Tällaisia aivovammoja hoidetaan lyhyillä päivystyskäynneillä, joilta potilas kotiutuu yleensä vuorokauden kuluessa.

Teemu M. Luoto, Juha Öhman, Jari Honkaniemi

Lääkettä ennen leikkausta - antibiootti- ja muun lääkeprofylaksin ajoitus

Leikkaushoidossa ratkaisevaa on leikkaavan kirurgin ja tiimin osaaminen. Yhtä tärkeää lopputuloksen kannalta on ennen leikkausta annettavaksi suunnitellun lääkehoidon oikea toteutuminen.

Asko Järvinen, Marina Kinnunen, Risto P. Roine, Pertti Mustajoki

Vastaanoton saa nauhoittaa vaikka salaa

Kollega kertoi hiukan hämmentyneenä, että potilaan omainen halusi nauhoittaa vastaanoton puhelimellaan. Täytyykö meidän aina kaikkeen suostua?

Päivi Hietanen

Mottagningar får spelas in, även i lönn

En kollega berättade något förbryllad att en anhörig till en patient ville spela in mottagningen med sin mobil. Måste vi alltid gå med på allt?

Päivi Hietanen

Miten suomalaiset voivat psyykkisesti?

Tuoreen tutkimuksen mukaan masennushäiriöt ovat lisääntyneet Suomessa (1). Terveys 2000 -aineistossa masennushäiriö oli edeltäneen vuoden aikana todettu 7,3 %:lla yli 30-vuotiaasta aikuisväestöstä, Terveys 2011 -aineistossa esiintyvyys oli kasvanut 9,6 %:iin. Masennushäiriöt yleistyivät erityisesti naisilla: esiintyvyys oli 12,2 % vuonna 2011. Koska masennus ja muut psykiatriset häiriöt olivat tutkimukseen osallistumattomilla huomattavasti yleisempiä kuin osallistuneilla, masennuksen yleisyyden arviointiin käytettiin tilastollisia korjausmenetelmiä (2). Niiden vuoksi löydös on hiukan epävarma, mutta masennuksen lisääntymistä tukee se, että samalla aikajaksolla myös nuorten masennusoireet ovat lisääntyneet, erityisesti alemmissa sosiaaliluokissa (3).

Jouko Miettunen

Tasokkaita väitöstutkimuksia tarvitaan jatkossakin

Suomessa valmistui vuonna 2014 yhteensä 222 lääketieteen väitöskirjaa. Samana vuonna työikäisten lääkärien määrä ylitti historiallisesti 20 000 lääkärin rajan. Voidaan siis ajatella, että vuodessa väittelee noin 1 % lääkärikoulutuksen saaneista, ja valmistuvien lääkärien määrään suhteutettuna luku vastaa joka kolmatta uutta lääkäriä. Suomessa vaatimukset väitöskirjalle ovat paljon kovemmat kuin monissa muissa Euroopan maissa. On kunnioitettavaa, että näinkin moni päätyy suorittamaan jatkotutkinnon ja antaa panoksensa lääketieteelliseen tutkimukseen.

Tiina Laatikainen

Terveyskeskuksiin on siirrettävä myös resursseja

Lääkärilehdessä 21/2015 referoidussa tutkimuksessa todettiin, että uniapnean hoito onnistuu hyvin terveyskeskuksessa, kunhan siihen varataan riittävästi resursseja (1). Ehdotus on perusteltu ja sinänsä kannatettava. Asiaan sisältyy vain yksi suuri ongelma - resurssit.

Risto Heikkala

Hallitusohjelma ja kansan terveys

Suomen edellistä hallitusohjelmaa rakennettiin hyvin riitaisesti ja epäluulon varassa. Nyt neuvotteluiden henki oli vallan toinen. Toivottavaa on, että se antaa lupauksen koko vaalikauden jatkuvasta hyvästä tekemisen meiningistä, sillä Suomen talouden saaminen tasapainoon edellyttää raskaita päätöksiä koko vaalikauden ajan.

Tuula Rajaniemi, Heikki Pälve