Rösta i fullmäktigevalet - viktiga linjeval väntar

Finlands Läkarförbunds högsta beslutande organ, fullmäktige, väljs i höst för följande treårsperiod. Fullmäktige har 60 medlemmar. Röstningen inleds den 18 september klockan 9.00 och avslutas den 23 oktober klockan 16.00 då e-röstningen stängs och valsedlar som sänts per post ska ha kommit fram till valnämnden. Liksom i det föregående valet kan medlemmarna välja mellan att rösta antingen via e-tjänsten eller per post.

Helena Nukari, Laura Lindholm

Yliopistosairaaloihin harvinaisten tautien yksiköt

Harvinaisten sairauksien kansallista ohjelmaa laatineen työryhmän loppuraportti esitti maaliskuussa 2014, että kaikkiin yliopistosairaaloihin perustetaan harvinaisten tautien yksikkö (1). Ehdotus eroaa useimpien EU-maiden ohjelmista. Näissä on pyritty ensisijaisesti luomaan koko maata palvelevia kansallisia osaamiskeskuksia. Harvaan asutussa, pitkien etäisyyksien Suomessa työryhmästä tuntui välttämättömältä kaikkien yliopistosairaaloiden osaamisen vahvistaminen. Harvinaissairauksien yksiköiden peruskivet on jo muurattu Helsingissä ja Turussa.

Mikko Seppänen, Heikki Lukkarinen, Helena Kääriäinen

Musiikkia ja kommunikaatiota

Lääkärilehdessä 36/2015 uutisoitiin, että tutkijat haluavat säännöt leikkaussalien musiikkiin (1). Pohjana olleessa tutkimuksessa (2) esitettiin, että musiikki voi vaikuttaa leikkaustiimin kommunikaatioon.

Hannu Savolainen

Sote-uudistus on tehtävä toiminnan ehdoin

Edellisen hallituksen valmistelema esitys sote-järjestämislaiksi perustui kaksitasoiseen kuntayhtymämalliin, jossa olisi ollut viisi järjestämisvastuullista ja 19 tuottamisvastuullista kuntayhtymää. Tämä malli kaatui perustuslaillisiin ongelmiin, kuten keväällä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa valmisteltu yksitasoinen kuntayhtymämallikin.

Tuula Rajaniemi

Vårdreformen bör genomföras på verksamhetens villkor

Den föregående regeringens förslag till lag om ordnandet av social- och hälsovården byggde på en samkommunsmodell i två steg där fem samkommuner skulle ha svarat för ordnandet och nitton för själva produktionen. Modellen stupade på grundlagsproblem, liksom också den samkommunsmodell i ett steg som hade beretts i riksdagens social- och hälsovårdsutskott.

Tuula Rajaniemi

Tuberkuloosin hoito vaatii osaamista

Tuberkuloosi oli Suomessa pitkään yleisempi kuin muissa länsimaissa, ja sen ilmaantuvuus pieneni vähäisen ilmaantuvuuden rajan alapuolelle vasta vuonna 2001. Myös muissa vähäisen ilmaantuvuuden maissa tapausmäärät ovat vähentyneet (1), mutta näissäkin maissa tuberkuloosiin sairastuu edelleen 155 000 ihmistä vuodessa ja heistä 10 000 menehtyy tautiin.

Tuula Vasankari, Asko Järvinen

Lievä aivovamma on ongelmallinen käsite

Kollegat Luoto, Öhman ja Honkaniemi korostivat pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 25/2015 (1) tarvetta kirjata lievänkin aivovamman löydökset tarkasti. Olen täysin samaa mieltä.

Olli Tenovuo

Myöhäinen diagnoosi tuottaa ongelmia

Kiitämme dosentti Tenovuota hänen antamastaan arvokkaasta palautteesta. Aivovammojen diagnostiikkaa pyritään kehittämään kansainvälisesti (1). Tulevaisuudessa meillä on toivottavasti käytössä objektiivisia mittareita diagnostiikan eri vaiheisiin ja osa-alueisiin. Useiden vuosien ajan olemme kuitenkin aiempien diagnostisten parametrien varassa.

Teemu M. Luoto, Juha Öhman, Jari Honkaniemi

Keventäen sote saisi vauhtia

Sosiaali- ja terveydenhuollon sote-uudistukselle ei saisi käydä niin kuin niin monelle muulle hankkeelle. Suomi on täynnä suuria ja pieniä uudistuksia, joissa kaikki puhti on kulunut kehyksiin: organisaatioon ja hallintoon. Kun sisällön uudistamisen vuoro on vihdoin tullut, siihen ei ole ollut jäljellä voimia eikä rahaa.

Hannu Ollikainen

Enklare vårdreform kunde genomföras snabbare

Vårdreformen får inte gå samma öde till mötes som så många andra projekt. Finland är fullt av stora och små reformer där all energi har ödslats på de yttre ramarna: organisation och förvaltning. Då det väl blivit innehållets tur har man saknat både krafter och pengar.

Hannu Ollikainen

Sydämen vajaatoimintaa on tärkeää ehkäistä nyt

Sydämen kroonisen vajaatoiminnan ilmaantuminen on vahvasti kytköksissä ikään, joten väestön vanheneminen tuo mukanaan merkittävän kansanterveydellisen ja kansantaloudellisen pulman: yli 65-vuotiaiden vajaatoimintapotilaiden määrän on arvioitu vuonna 2030 olevan 72 % nykyistä suurempi (1,2). Vajaatoiminnan hoitokustannukset nousevat vastaavasti 127 %, jos hoidot jatkuvat nykyisellään eikä vajaatoimintaa kyetä ehkäisemään nykyistä paremmin. Koska sydämen vajaatoiminta on yhä enemmän geriatrinen ongelma, gerastenia (hauraus-raihnausoireyhtymä), monisairastavuus ja monilääkitys tuovat hoitoon omat ulottuvuutensa.

Tuomo Nieminen, Timo Strandberg

Jyrähdykset eivät ole keskustelua

Suomalaiset tutkijat saivat osakseen poikkeuksellisen ärähdyksen arvostetulta kansainväliseltä taholta alkukesästä. Teppo Järvisen ym. BMJ:ssä ja Journal of Internal Medicinessä julkaisemissa artikkeleissa esitettiin, että vallitseva käytäntö lonkkamurtumien ehkäisemiseksi ei ole järkevä eikä kustannusvaikuttava kansanterveydellisenä strategiana (1,2). American Society for Bone and Mineral Reseach, maailman johtava luuterveyden tutkimusta edustava järjestö, väitti suomalaistutkijoiden päätelmien johtavan harhaan laajaa yleisöä ja lääketieteellistä yhteisöä (3). He esittivät tutkijoiden valinneen tarkoitushakuisesti viitteet tukemaan omia näkemyksiään. Kova väite.

Päivi Hietanen

SAK vaaransi ammattiyhdistysliikkeen maineen

Ammattiyhdistys on näyttänyt tällä vuosikymmenellä kykynsä kantaa vastuuta tekemällä kaksi hyvin maltillista työehtosopimusta ja vastuullisen eläkeuudistuksen. Ammattiyhdistyksiä tarvitaan, kun haluamme jakaa kasvavan kansantulon kakun oikeudenmukaisesti, mutta myös kun haluamme jakaa kutistuvan kakun oikeudenmukaisesti.

Heikki Pälve

FFC äventyrade fackföreningsrörelsens rykte

Fackföreningsrörelsen har under detta decennium visat sin förmåga att ta ansvar genom att acceptera två mycket sansade kollektivavtal och en ansvarsfull pensionsreform. Facket behövs då vi vill dela samhällsekonomins växande kaka rättvist, men också då en krympande kaka ska delas rättvist.

Heikki Pälve

Osaamista ja laatua itsemurhaa yrittäneiden hoitoon

Vuosittain Suomessa vajaa tuhat ihmistä tekee itsemurhan, ja heistä noin puolet on yrittänyt itsemurhaa aiemmin. Aikaisempi itsemurhayritys merkitsee lähes 40-kertaista itsemurhariskiä (1), ja riski säilyy suurentuneena jopa vuosikymmeniä (2). Myös muista syistä johtuva kuolleisuus on itsemurhaa yrittäneillä lisääntynyt (3).

Jaana Suokas, Hanna Valtonen

EBM yrittää puskea kokemuksen syrjään

Olipa sykähdyttävää lukea Lääkärilehdestä 33/2015 Pekka Louhialan pääkirjoitusta Mitä kuuluu, EBM? (1). Itse koin ensi kertaa ehkä 15 vuotta sitten, että elämänaikaisen opiskelun ja kokemuksen tuomaa ammattitaitoa ei enää arvostettukaan hoitolinjoja suositeltaessa.

Martti Vastamäki

Potilasohje ei riitä lääkkeen toimittamiseen

Lääkärilehdessä 33/2015 käsiteltiin Kanta-palvelun heinäkuista käyttökatkosta ja todettiin, että häiriön aikana potilaat saavat e-reseptillä kirjoitetut lääkkeensä apteekista, jos heillä on potilasohje mukanaan (1). Apteekista ei kuitenkaan voi toimittaa e-reseptillä kirjoitettuja lääkkeitä pelkän potilasohjeen perusteella, mikäli yhteyttä reseptikeskukseen ei ole. Emme voi apteekista tällöin mitenkään varmistaa, onko lääkemääräys jo esimerkiksi käytetty kokonaan, emmekä voi kirjata reseptikeskukseen lääkettä toimitetuksi.

Maria Taipaleenmäki

Pitkä tutkimussarja tuottaa tietoa lääkäreistä

Lääkäriliiton sekä Tampereen ja Itä-Suomen (aiemmin Kuopion) yliopistojen tutkijat ovat vuodesta 1988 alkaen arvioineet lääkärien mielipiteitä laajalla tutkimuksella viiden vuoden välein. Kyselyissä on selvitetty muun muassa tyytyväisyyttä saatuun koulutukseen, koettua arvostusta ja arvomaailmaa, ammatti-identiteettiä sekä tyytyväisyyttä ammatinvalintaan. Tutkimuksista uusin, eli Lääkäri 2013, on nyt valmistunut. Sen nuoria lääkäreitä eli vuosina 2002-2011 valmistuneita lääkäreitä koskeva raportti julkaistiin sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusarjassa huhtikuussa 2015 (1).

Hannu Halila, Markku Sumanen, Harri Hyppölä

Lång undersökningsserie ger information om läkarna

Forskare vid Läkarförbundet samt vid Tammerfors universitet och Östra Finlands (tidigare Kuopio) universitet har sedan 1988 vart femte år kartlagt läkarnas åsikter med hjälp av en bred enkätundersökning. Frågorna har gällt bland annat belåtenhet med utbildningen, upplevd prestige, värderingar, yrkesidentitet samt belåtenhet med yrkesvalet. Den färskaste undersökningen, Läkare 2013, har nu blivit färdig. I undersökningen ingår en rapport om unga läkare som utexaminerats 2002-2011. Rapporten publicerades i april i social- och hälsovårdsministeriets publikationsserie (1).

Hannu Halila, Markku Sumanen, Harri Hyppölä

Kohonnut verenpaine on monen sydänongelman taustalla

Kohonnut verenpaine on johtava sairauksien riskitekijä maailmassa. Edistyksestä huolimatta kohonneen verenpaineen tunnistaminen ja hoito on Suomessa puutteellista (1).

Mikko Syvänne