Kortikosteroidi ennen synnytystä - muuttuuko suositus?

Antenataalinen kortikosteroidihoito on ollut yli 20 vuoden ajan yleisessä käytössä ennenaikaisen synnytyksen uhatessa. Äidille annettu kortikosteroidi vähentää ennen 35. raskausviikkoa syntyneiden keskosten kuolleisuutta ja ehkäisee epäkypsyyteen liittyviä sairauksia, kuten hengitysvaikeusoireyhtymää (RDS), aivoverenvuotoja ja nekrotisoivaa enterokoliittia (1). Hoidon paras teho nähdään lapsilla, jotka syntyvät 1-7 vuorokauden kuluessa äidille annetun hoidon jälkeen. Seurantatutkimuksissa ei ole tullut esiin merkittäviä haittoja.

Mikko Hallman, Anneli Kari

Perehtyjä osaa vielä ihmetellä

Työyhteisön olisi terveellistä hyödyntää jokainen tuore - ja varsinkin nuori - lääkäri ulkoa tulevana konsulttina. Viimeksi työyhteisöön liittynyt erikoistuva lääkäri on ihanteellinen ihmettelijä, koska ei ole vielä laitostunut talon tavoille.

Minna Kaila

Nykomlingen har kvar förmågan att förundras

Det vore nyttigt om man på arbetsplatserna kunde förhålla sig till varje ny - och särskilt varje ung - läkare som till en utomstående konsult. Den senast anställda läkaren under specialisering är den perfekta ifrågasättaren som ännu inte hunnit stelna i husets kutymer.

Minna Kaila

Laboratoriokokeiden perusteeksi vaikuttavuus

On arvioitu, että laboratoriokokeista 10-40 % tehdään turhaan, usein etenkin tavallisimpia testejä (1,2). Ongelma korostuu, jos turhan testin tulosten perusteella tehdään vielä tarpeettomia lisätutkimuksia. Uppsalan akateemisessa sairaalassa vuosina 2002-2008 kliinisen kemian ja farmakologian valikoimissa testien määrä kaksinkertaistui ja käyttö lisääntyi yli 70 %. Potilasmäärän kasvu selitti vain kolmanneksen lisäyksestä. Sairaaloiden ja terveyskeskusten laboratoriokäytännöissä havaittiin suuria eroja, joista pääosan selittivät tottumukset (3,4,5). Laboratoriotutkimusten käytön vaihtelusta olisi hyvä saada tietoa myös Suomessa.

Seija Eskelinen, Iris Pasternack

Herätys, liikettä!

Potilas on potilas, eikä asiakas. Valtaosa lääkäreistä tuntuu pitävän tärkeänä, että potilaan ja asiakkaan roolit pysyvät erillisinä. Potilas on tavallisesti lääkärin työnantajan asiakas. Jopa lääkärinsä yksityisvastaanotolle saapuva ihminen on hoitosuhteessa potilas.

Hannu Ollikainen

Väckning, fart på!

En patient är en patient, inte en kund. Merparten av läkarna tycks anse att det är viktigt att patient- och kundrollerna hålls isär. Normalt är patienten kund hos läkarens arbetsgivare. Även den som besöker läkarens privatmottagning är i vårdrelationen en patient.

Hannu Ollikainen

MERS ei ota hävitäkseen

Kesällä 2012 tunnistettiin aivan uusi vakavaa hengitystieinfektioita aiheuttava virus, MERS-CoV (Middle East respiratory syndrome coronavirus) (1). Aluksi Arabian niemimaalta löytyi yksittäisiä tautitapauksia, ja alkuvuodesta 2013 alkaen tapauksia oli kuukausittain jo kymmeniä (2). Vuotta myöhemmin käynnistyi varsinainen epidemia ja sairastuneiden yhteismäärä läheni jo tuhatta. Aktiivisten paikallisten torjuntatoimien ja kansainvälisen yhteistyön avulla epidemia saatiin hallintaan, mutta syksystä 2014 alkaen tauti on yleistynyt uudelleen.

Ilkka Julkunen

Musiikki voi myös viedä keskittymiskyvyn

Lääkärilehdessä on käsitelty leikkaussaleissa soitettavaa musiikkia. Ensin referoitiin (1) Lontoossa tehtyä tutkimusta (2), jonka mukaan äänekäs musiikki kiristää leikkaussalin ilmapiiriä. Tämän jälkeen kirurgikollega Hannu Savolainen esitti perustellun ja vastakkaisen näkemyksen todeten, ettei voisi kuvitella toimivansa pääleikkaajana ilman musiikkia (3).

Martti Vastamäki

Soten rakennuspalikoita

Hallinnollisen sote-uudistuksen etenemisestä riippumatta terveydenhuollon kuormitusta ja kustannuksia sekä väestöryhmien välisiä terveyseroja voidaan vähentää kunnan kaikkien sektoreiden ja eri palveluntuottajien yhteistyöllä (1,2,3). Terveydenhuollon sisällä keskeistä on perusterveydenhuollon toimivuus. Onnistumisen ratkaisevat työnjaon järjestelyt sekä avun oikea-aikaisuus ja pätevyys.

Auli Juntumaa, Jarmo Kantonen, Maarit Varjonen-Toivonen

Hoitavan lääkärin ei tule määrätä sairauslomaa

Lääkärillä on potilaan parasta edistäessään velvollisuus turvata potilaan paraneminen. Sairaudesta toipuminen edellyttää usein lepoa, ja monesti myös potilaan toimintakyky on heikentynyt. Siksi on arvioitava sairauspoissaolon tarve ja pituus, ja tämä on annettu lääkärin vastuulle.

Heikki Pälve, Kari-Pekka Martimo

Behandlande läkare ska inte ordinera sjukledighet

En läkare ska arbeta för patientens bästa och skapa förutsättningar för dennes tillfrisknande. Läkningsprocessen kräver ofta vila och är inte sällan förknippad med nedsatt funktionsförmåga. Därför ska behovet av sjukledighet och dess längd bedömas, och den uppgiften faller idag på läkarens lott.

Heikki Pälve, Kari-Pekka Martimo

Ajoterveyden arvioinnin merkitys kasvaa

Ajoneuvon nopeuden automaattivalvontaa on Suomessa lisätty, mutta se ei havainnoi kuljettajan tilaa, joka on kuolonkolarien tärkein riskitekijä. Oikeus moottoriajoneuvon kuljettamiseen edellyttää terveysvaatimusten täyttymistä. Lääkärien oletetaan valvovan ajoterveyttä sekä määräaikaistarkastuksissa että kaikkien muidenkin hoitotapahtumien yhteydessä ja antavan potilaalleen tarvittaessa väliaikaisen ajokiellon tai ilmoittavan ajoterveysvaatimusten täyttymättä jäämisestä poliisille, jos tila on pysyvä. Tässä Lääkärilehden teemanumerossa käydään läpi ajoterveyden peruskysymyksiä (s. 2589-625) (1,2,3,4,5,6). On paljon syitä, miksi lääkärien kannattaa panostaa ja kouluttautua ajoterveyden valvontaan.

Timo Tervo

Happea vai ilmaa?

Keuhkopotilaan hapetus romahti sairaalassa, vaikka potilaalla oli happimaski.

Risto P. Roine, Leena-Maija Aaltonen, Marina Kinnunen

Sopimatta ei pidä jättää

"Emme voi hyväksyä hallituksen sanelupolitiikkaa emmekä sopimustoiminnan rajoittamista." Tämä on viime aikoina kuultu yleinen syytös hallituksen toimia vastaan ja peruste syyskuun 18. päivän mielenilmaukseen ja lakkoiluun. Lääkärin - ja Lääkäriliiton - on syytä perustaa päätöksensä taudinkulkuun eikä yhden hetken tilanteeseen.

Tuula Rajaniemi, Heikki Pälve

Avtalat är bäst

"Vi kan inte godkänna regeringens diktatpolitik och begränsningar i avtalsrätten." Denna anklagelse mot regeringens åtgärder har klingat mångstämmig under den senaste tiden och den var också motiveringen till manifestationen och strejkandet den 18 september. En läkare - liksom även Läkarförbundet - bör basera sitt beslut på det allmänna sjukdomsförloppet och inte på en ögonblicksbild.

Tuula Rajaniemi, Heikki Pälve

Omalääkärijärjestelmä pitäisi päivittää

Kiireettömistä vastaanottopalveluista tuli jo 1970-luvulla pitkäksi aikaa suomalaisen terveyskeskuspalvelun pullonkaula. Niiden huonon saatavuuden takia paljon kiireettömiä potilaskäyntejä on kanavoitunut päivystyspalveluihin. Muissa yleislääkärijärjestelmää noudattavissa maissa tällaisia vaikeuksia ei ole esiintynyt, vaan päivystyspalvelut on voitu säilyttää alkuperäisessä tarkoituksessaan.

Simo Kokko

Täsmälääkkeillä syöpäsolujen tasapainotilan korjaamiseen

Genominlaajuiset tekniikat mahdollistavat koko perimäaineksen selvittämisen yksittäisten geenivirheiden sijasta. Lasten leukemiatutkimus on kulkenut edistyksen eturintamassa, ja keväällä julkaistiin vauva- ja hyperdiploidileukemian perimäaineksen kattavat selvitykset (1,2). Nämä kaksi genotyypiltään täysin erilaista valkosolupopulaatiota johtavat samaan ilmiasuun, akuuttiin lymfoblastiseen leukemiaan (ALL). Vauvaleukemia on geneettisesti "yksinkertainen" (1,3-6,5 mutaatiota potilasta kohti), mutta eloonjäämisennuste on lasten leukemialle vaatimaton 50-60 %. Hyperdiploidisessa leukemiassa taas on massiivinen perimäaineksen ylimäärä (kromosomilukema 51-67), mutta ennuste ylittää 90 %:n tason. Tutkimuksissa todettiin epigeneettisten säätelijäproteiinien ja Ras-viestireitin muutoksia, vastaavanlaisia kuin aiemmin hypodiploidisessa ALL:ssa (3), varhaisten T-solujen leukemiassa (ETP-ALL) (4) ja monissa muissakin kasvaimissa. Lukija jää hämmästelemään luonnon oikkuja: Mistä syntyy tämä häkellyttävä monimuotoisuus? Missä on syövän punainen lanka?

Olli Lohi, Kristiina Nordfors

M. pneumoniaen diagnostiikan ja hoidon sudenkuopat

Kiitos kollegoille Huttunen, Syrjänen ja Vuento Lääkärilehdessä 34/2015 julkaistusta valaisevasta katsauksesta antibioottihoitoihin (1). Haluaisin vielä kommentoida Mycoplasma pneumoniae -infektioiden diagnostiikkaa ja hoitoa. Nämä taudit ovat usein pitkällisiä ja potilaat tahtovat uupua oireisiin. Tavallisimmin kyse on pitkittyneestä yskästä.

Petteri Carlson

M. pneumoniae -vasta-aineiden määrittäminen usein hyödytöntä

Kiitämme dosentti Petteri Carlsonia artikkelimme (1) herättämistä ajatuksista. Olemme samaa mieltä kirjoittajan kanssa siitä, että Mycoplasma pneumoniae -vasta-aineiden määrittäminen on useimmiten hyödytöntä.

Reetta Huttunen, Jaana Syrjänen, Risto Vuento

Äänestä valtuuskunnan vaalissa - edessä isoja linjauksia

Suomen Lääkäriliiton korkein päättävä elin, valtuuskunta, valitaan nyt seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Valtuuskuntaan valitaan 60 jäsentä. Äänestysaika alkaa perjantaina 18.9. klo 9.00 ja päättyy perjantaina 23.10. klo 16.00, jolloin sähköinen äänestys sulkeutuu ja äänestäjien lähettämien vaalilippujen on oltava vaalilautakunnalla. Äänestää voi, kuten edellisessä valtuuskunnan vaalissa, joko sähköisesti tai postiäänestyksellä.

Helena Nukari, Laura Lindholm