Lääkäripaneeli antaa arvokasta palautetta

Lääkäripaneeli antaa arvokasta palautetta

Tätä pääkirjoitusta kirjoittaessani Suomessa eletään harmaata marraskuista päivää, jolloin keväällä valittu uusi hallitus on ensimmäisessä kunnon myrskynsilmässä. Maassa on hallituskriisi. Kaukaiselta tuntuu se keväinen päivä, jolloin Sipilä, Stubb ja Soini paistattelivat yhteiskuvassa rinta rottingilla ja yksissä tuumin vannoivat hallituksen erinomaisen yhteishengen nimiin. Avokonttori odotti yhteen hiileen puhaltajia, innostus oli käsin kosketeltavissa. Tavoite oli selvä: Suomi nousuun!

Minna Nieminen

Ei estrogeeni, vaan sen puute on syypää

Lääkärilehden 46/2015 Ajassa-sivuilla (1) esiteltiin LL Jouni Lindholmin palkittua aneurysmatutkimusta. Väliotsikko julisti naistenlehtien luoman odotusarvon mukaisesti "Estrogeenivaikutus on syypää". Näinhän ei ole, vaan päinvastoin, estrogeenin puute on syy, kuten tekstissä ihan oikein kuvattiin. Tupakointi laskee estrogeenin tuotantoa, mikä haurastuttaa verisuonia ja altistaa aneurysman puhkeamiselle.

Olavi Ylikorkala

Muuttuva rintasyöpäkirurgia

Laajat satunnaistetut tutkimukset osoittivat 1980-luvun puolivälissä, että rinnan säästävä leikkaus yhdessä sädehoidon kanssa johtaa yhtä hyvään pitkäaikaisennusteeseen kuin rinnanpoisto (1). Rinnan säästävä leikkaus vakiinnutti pian asemansa, mutta edelleen 30-40 % rintasyöpään sairastuneista menettää rintansa, useimmiten siksi, että kasvain on suhteessa rinnan kokoon liian suuri säästävää leikkausta ajatellen.

Tuomo Meretoja, Marjut Leidenius

Uudet eväät terveysvaikuttavuuteen

Teppo Järvinen ja Risto P. Roine herättivät alkuvuodesta Näkökulma-palstalla keskustelua terveydenhuollon kustannuksista ja hoitojen vaikuttavuudesta (1). Terveydenhuollon tehokkuutta tutkittaessa 97 % tutkimuksista painottuu palvelujen tuottamiseen, toteavat voittoa tavoittelemattoman RAND-järjestön tutkijat (2). Vain 2 % julkaisuista raportoi hoidon vaikuttavuudesta. Tutkimusten jakauma olisi perusteltu vain, jos kaikki terveydenhuollon palvelut lisäisivät terveyttä.

Kari Harno

Pakkolaki vai ei?

Sipilän hallituksen keskeinen ja tärkeä tavoite on kohentaa Suomen taloutta. Yhtenä osana tätä niin sanottua tuottavuusloikkaa on löytää keinot säästää 5 % työvoimakustannuksista. Kun keväällä ja loppukesällä tähän pyrkineet yhteiskuntasopimusneuvottelut kariutuivat, hallitus esitteli niin sanotut pakkolait. Lakeja kutsutaan pakkolaeiksi, koska niillä muun muassa pakotetaan työnantaja- ja palkansaajaliittoja muuttamaan työehtosopimuksia. Kolmen vuoden määräaikaisiksi esitettävät lakiesitykset lähtenevät lausuntokierrokselle marraskuun alussa.

Tuula Rajaniemi

Tvångslag eller inte?

Ett centralt och viktigt mål för Sipiläs regering är att förbättra landets ekonomi. Ett element i detta så kallade produktivitetssprång är finna medel med vilka arbetskraftskostnaderna kan sänkas med fem procent. Efter att förhandlingarna om ett samhällsfördrag om dessa frågor hade strandat först på våren och sedan på sensommaren presenterade regeringen sina s.k. tvångslagar. Namnet kommer av att lagarna bl.a. tvingar arbetsmarknadsparterna att göra ändringar i kollektivavtalen. Propositionerna med förslag till treåriga temporära lagar torde skickas på remiss i början av november.

Tuula Rajaniemi

Mittasuhdeharha asetaldehydin karsinogeenisyydessä

Kollega Antero Aitio kommentoi Näkökulma-kirjoitustamme (1) ja esittää Lääkärilehdessä 38/2015 (2), että alkoholijuomien sisältämästä etanolista syntyvä asetaldehydi olisi elintarvikkeiden sisältämään ja niistä paikallisesti syntyvään asetaldehydiin verrattuna moninkertainen syövän riskin aiheuttaja. Näin ei ole, sillä etanolista muodostuva asetaldehydi häviää lähes täysin maksassa ja muissa kudoksissa. Etanolin palaessa maksalaskimossa ja perifeerisessä veressä ei ole mitattavia (<2 µM = 0,088 mg/l) asetaldehydipitoisuuksia (3).

Mikko Salaspuro, Matti Härkönen, Martti Marvola, Ants Peetsalu, Seppo Sarna, Pentti Sipponen, Osmo Suovaniemi, Kari Syrjänen, Stina Syrjänen, Mårten Wikström

Tapahtuiko ensihoidossa laadullinen parannus?

Pelastuslaitoksen ambulanssi sai kiireettömän hälytyksen kadunkulmaan tehtäväkoodilla 705C (peruselintoimintojen häiriö) ja tavoitti kohteensa kymmenessä minuutissa. Potilaana oli 75-vuotias aiemmin terve nainen, joka oli ollut kävelemässä, kun hänelle tuli huono olo ja hikisyyttä. Aamulla kotona hänellä oli ollut käsivarsien pistelyä. Potilas pääsi omin voimin ambulanssiin, missä sairaanhoitaja ja pelastaja tutkivat hänen peruselintoimintonsa, tekivät neurologisen tutkimuksen ja mittasivat verensokerin. Poikkeavia löydöksiä ei todettu. Potilas kertoi oireittensa helpottaneen ja vointinsa jo lähes normalisoituneen. Ambulanssihenkilöstö arvioi, että ei ollut välitöntä tarvetta ensihoitoon eikä kuljetukseen ambulanssilla päivystykseen.

Raimo Jokisalo, Seppo Miilunpalo

Malaria vähenee, mutta sen vaarallisuus ei

Puolet maapallon väestöstä asuu malaria-alueilla. Tällä vuosituhannella Maailman terveysjärjestön WHO:n johtama Roll Back Malaria -ohjelma on onnistunut puolittamaan malarian aiheuttaman kuolleisuuden ja vähentämään tautiin sairastuneiden määrää kolmanneksella. Piakkoin saadaan Afrikassa käyttöön ensimmäinen lasten malariaa ehkäisevä rokote. Tautiin sairastuu kuitenkin yhä vuosittain noin 200 miljoonaa ja menehtyy yli puoli miljoonaa henkilöä, joista suurin osa on alle viisivuotiaita lapsia trooppisessa Afrikassa (1).

Heli Siikamäki, Anu Kantele

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030