Lääkäriliitto on vastuullinen ammattijärjestö

Lomaoikeuden leikkaaminen työsidonnaisilta ammattilaisilta ei ole helposti hyväksyttävissä, kirjoittaa Marjo Parkkila-Harju.

Marjo Parkkila-Harju

”Virta venhettä vie”

Ellei ole hyvää opetusta, ei kasva hyviä lääkäreitä, kirjoittaa Risto Pelkonen pääkirjoituksessa.

Risto Pelkonen

Miten olla lääkäri?

”Oikeasta” lääkärin identiteetistä voi olla erilaisia käsityksiä, kirjoittaa Päivi Hietanen pääkirjoituksessa.

Päivi Hietanen

Syövän immunologisia hoitoja arvioidaan jo

Professori Heikki Joensuu kirjoitti pääkirjoituksessa Lääkärilehdessä 49/2015 (1) syövän uusista immunologisista hoidoista, jotka ovat tehokkaita, mutta kalliita. Potilaskohtaiset lääkekustannukset ovat vuodessa noin 100 000 euroa, ja Joensuu arvelee, että monissa maissa joudutaan aktivoimaan "kustannusten tarkastuspisteitä".

Ulla Härkönen

Kantelut ovat usein jäävuoren huippu

Kiitämme ensihoitolääkäreitä Sami Länkimäki, Markus Lyyra ja Ville Voipio Lääkärilehdessä 49/2015 julkaistusta kommentista (1) kirjoitukseemme keskustelua-palstalla Lääkärilehdessä 45/2015 (2). Mekin uskomme, että laki- ja asetusmuutosten myötä ensihoidon resurssit ja mikä tärkeintä, itse potilasturvallisuutta lisäävä ensihoidon laatu ja saatavuus, ovat parantuneet merkittävästi.

Raimo Jokisalo, Seppo Miilunpalo

Kiitos artikkelien arvioijille!

Tietotulvan aikakaudella ammatilliseen artikkeliin ­tarttuminen vaatii kiinnostumista ja ­keskittymistä. Jos teksti on ­asiantuntevaa ja sujuvaa, kiireinenkin lukija pysyy kyydissä. Tuoreessa lukija­tutkimuksessamme yli 90 % lukijoistamme piti ­Lääkärilehden artikkeleita luotettavana ammatillisen tiedon lähteenä.

Nivelreuman hoitoon ja seurantaan on perehdyttävä perusterveydenhuollossakin

Nivelreuma on hoitamattomana invalidisoiva sairaus, mutta tarmokkaalla hoidolla taudin eteneminen voidaan estää valtaosalla potilaista. Hyvä hoitotulos edellyttää potilaan ja hoitotiimin yhteistyötä. Kaikilla terveydenhuollon tasoilla vaaditaan osaamista: perusterveydenhuollossa on osattava epäillä tautia, erikoissairaanhoidossa tehdään diagnoosi ja aloitetaan remissioon tähtäävä hoito. Kun hoitotulos on saavutettu ja tilanne stabiloitunut, tarvitaan järjestelmällistä seurantaa. Sen hoitaa reumasairauksiin perehtynyt lääkäri, mutta se voi tapahtua muuallakin kuin erikoissairaanhoidon yksikössä.

Laura Pirilä, Kari Puolakka

Vilkas vuosi edunvalvontaa

Sote-uudistuksessa olisi tärkeää ottaa käytännön asiantuntijat suunnittelemaan tulevia toimintoja.

Tuula Rajaniemi

Ikä ei ole riski liikenteessä

Ajoterveyden arviointi -teeman useissa artikkeleissa Lääkärilehdessä 40/2015 korostettiin lääkärintarkastusten merkitystä ajoturvallisuutta ylläpitävänä tekijänä. Mikael Ojala vertaili artikkelinsa (1) taulukossa eräiden Euroopan maiden ajolupakäytäntöjä: 11 maasta kuudessa vaaditaan lääkärintarkastus aina ajokorttia uusittaessa tai 70 vuotta täyttäneiltä, viidessä lääkärintarkastusta ei vaadita. Liikennekuolemien määrässä sataatuhatta asukasta kohden ei kuitenkaan ole eroa sen perusteella, vaaditaanko lääkärintarkastusta ajokortin uusimiseksi (3,0–6,8) vaiko ei (2,8–6,9) (2).

Rainer Fogelholm

CRISPR korjaa genomia tarkasti

CRISPR/Cas9-­menetelmän avulla geenivirheiden ­korjaaminen käy aiempaa yksin­kertaisemmin. ­Menetelmään liittyy suuria lupauksia mutta myös paljon uutta ja epävarmaa.

Hertta Vierula

Sote voi viedä sivutyön

Julkinen vai yksityinen työantaja?

Miia Soininen, Ulla Toikkanen, Hertta Vierula

Syövän uudet immunologiset hoidot

.

Heikki Joensuu

Lihavien syrjinnästä lihomisen syiden ymmärtämiseen

.

Pertti Mustajoki

Muutoksessa tarvitaan lääkärien yhteistyötä

Eeva-Maija Nieminen

Ensihoidon laadun kyseenalaistamiseen ei ole syytä

Sami Länkimäki, Markus Lyyra, Ville Voipio

Vajaaravitsemus uhkaa vaikeasti kehitysvammaisia

Vaikea-asteiseen kehitysvammaan liittyy lähes aina liitännäisvammoja ja -sairauksia. Yleisimpiä neurologisia liitännäistiloja ovat motorisin oirein ilmenevät CP-vammat sekä epilepsiat ja yleisimpiä neuropsykiatrisia liitännäistiloja autismikirjon häiriöt (1). Kehitysvammaisten henkilöiden tavallisimpia somaattisia pulmia ovat osteoporoosi, hengitysteiden limaisuus sekä ruoansulatuskanavan pitkäaikaissairaudet, kuten ummetus ja refluksitauti.

Maria Arvio

Uusi työkalu terveyspalvelujen arviointiin

Sote-soppa on keitetty, ja marraskuun alussa hallitus linjasi, miten sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään tulevaisuudessa. Palvelut tullaan järjestämään 15 itsehallintoalueella, ja julkinen palvelutuotanto alueilla monipuolistuu.

Hanna Rautiainen

Säästöjä mieluummin rakenteista kuin diagnostiikasta

Lääkärilehden 42/2015 pääkirjoitus (1) on innoittanut keskustelua turhista laboratoriotutkimuksista (2). Palveluntuottajan näkökulmasta on tarpeen korostaa sitä, että tutkimukset ovat lääkärin työkaluja. Vaikuttavuus määräytyy siitä, miten niitä käytetään. Säästöjä kannattaisi hakea pikemmin tutkimusten sisällöstä ja käyttötavasta kuin määrästä.

Ari Miettinen

Vain vanhusko muistaa vanhoja

Kollegat Hannu Koponen, Jarmo Lappalainen ja Esa Leinonen käsittelivät masennuslääkkeen valitsemista asiantuntevasti katsauksessaan Lääkärilehdessä 42/2015 (1). 1970-luvulla psykiatrin urani aloittaneena ja sitä vielä jatkavana jäin kuitenkin kaipaamaan useampia mainintoja ns. vanhoista, ennen muita trisyklisistä masennuslääkkeistä ja niiden käyttömahdollisuuksista. Hyvän tehon ohella trisyklisiin lääkkeisiin liittyy myös hankalia haittaoireita, jotka kuitenkin usein voidaan annosta muuttamalla saada siedettäviksi ja joista osaa voidaan jopa käyttää hyödyksi masennuksen oheisoireiden hoidossa.

Raimo Salokangas

Vakava sairaus koskettaa parisuhdetta

Puoliso on usein vakavasti sairastuneen läheisin ja tärkein sosiaalisen tuen lähde. Tämä kävi ilmi myös tässä numerossa julkaistavassa eturauhassyöpäpotilaiden puolisoiden hyvinvointia kartoittavassa tutkimuksessa (s. 3181–8) (1).

Mila Gustavsson-Lilius, Päivi Hietanen