TT on siedettävän turvallinen umpilisäkepotilaille

Luin mielenkiinnolla kollegoiden Sammalkorpi ja Mentula katsausartikkelin akuutin umpilisäketulehduksen diagnostiikasta ja hoidosta Lääkärilehdestä 7/2016 (1). Kirjoittajat pohtivat tietokonetomografiaan (TT) liittyviä säteilyriskejä ja viittaavat Rogersin ym. (2) katsausartikkeliin todeten: "mikäli jokainen alavatsakipupotilas kuvataan TT:llä, jokaista 12:ta estettyä terveen umpilisäkkeen poistoa kohden saatetaan aiheuttaa jopa yksi säteilystä aiheutuva syöpäkuolema". Luku on sellaisenaan kylmäävä ja poikkeaa täysin aiemmin esitetyistä säteilyriskeistä. Mikäli se pitäisi paikkansa, tietokonetomografian käyttöä tähän tarkoitukseen ei voisi mitenkään puolustaa.

Tapio Vehmas

Diagnostinen pisteytys suuntaa TT-tutkimukset

Kiitämme Tapio Vehmasta rakentavasta kritiikistä (1) katsausartikkeliimme (2). Vaikka syöpäriski onkin esittämäämme pienempi, niin täysin riskitön ei TT-tutkimus tässä suhteessa kuitenkaan ole, eikä sitä tulisi käyttää ilman hyviä perusteluita.

Panu Mentula, Henna Sammalkorpi

Mitä potilaat haluavat?

Aivan ymmärrettäviä asioita, kuten pitkäaikaisia hoitosuhteita.

Heikki Pärnänen

Lisää huomiota hoidon vaikuttavuuteen

Emeritusprofessori Martti Kekomäki puuttui Edunvalvoja-palstalla Lääkärilehdessä 8/2016 tärkeään asiaan (1), terveydenhuollon budjetin rajallisuuteen ja siihen, miten lääkärikunnan tulisi hoitopäätöksiä tehdessään alati muistaa myös toimiensa taloudelliset vaikutukset: Onko potilaalle suunnittelemani hoito välttämätöntä, tarpeellista tai edes hyödyllistä? Kekomäki peilasi ongelmaa lääkärinvalan tekstiin, vieläpä Hippokrateen valaan, mikä innosti minut perehtymään tarkemmin näihin dokumentteihin ja yleisemminkin Hippokrateen esittämiin ajatuksiin lääkärin työstä ja potilaan hoidosta.

Markku Järvinen

Työmarkkinoiden kypsyyskoe

Jollei sopimus synny nyt, se syntyy entistä vaikeammissa oloissa joskus myöhemmin, kirjoittaa Heikki Pälve.

Heikki Pälve

Entä lääkärin vaitiolokyky?

Sosiaaliseen mediaan on syytä suhtautua sosiaalisena ilmiönä, johon salassa pidettävä sisältö ei kuulu, kirjoittaa Hannu Ollikainen.

Hannu Ollikainen

Lääkäriliiton valtuuskunta linjasi sote-uudistusta

Lääkärit ovat valmiit tekemään osansa uudistuksen onnistumiseksi, mutta ensiksi uudistus on saatava liikkeelle.

Marjo Parkkila-Harju, Mikko Pietilä

Proteiinipelko kummittelee edelleen

Kiitän kollegoja Johanna Sinkkoa ja Eero Honkasta Lääkärilehden 4/2016 katsauksesta Onko liiasta proteiinista haittaa munuaisille? (1). Aihe on tärkeä ja ajankohtainen mm. meneillään olevan fitness-buumin ja siihen liittyvän proteiinipitoisen ruokavalion takia. Toisaalta ikäihmisten ruokavaliossa on todettu puutteita proteiinien saannissa.

Jan Sundell

Kohtuus on hyvä säilyttää

Kiitämme dosentti Sundellia arvokkaista kommenteista (1) artikkeliamme (2) koskien. Munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla tiukkakin proteiinirajoitus on mahdollista toteuttaa ilman aliravitsemuksen syntymistä, mutta se vaatii ravitsemusterapeutin ohjausta sekä tarkkaa seurantaa, johon erikoissairaanhoidossa on usein avoterveydenhuoltoa paremmat mahdollisuudet. Iäkkäiden ja monisairaiden potilaiden kohdalla huoli aliravitsemuksesta on aiheellinen. Hoitavan lääkärin kannattaakin tapauskohtaisesti pohtia, onko proteiinirajoituksen toteuttaminen järkevää ja munuaissairauden jarruttaminen potilaan ennusteen kannalta merkittävää.

Johanna Sinkko, Eero Honkanen

Mikä on tiedevilppi, mikä ei?

Helsingin Sanomat antoi 7.2.2016 ymmärtää, että VTT:n diabetestutkimuksen tulosten julkistamisessa olisi syyllistytty tiedevilppiin. Kyse oli VTT:ssä toimineesta metabolomiikan tutkimusryhmästä ja ennen muuta alkuperäisartikkelista, joka käsitteli tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen liittyviä aineenvaihduntamuutoksia. Tutkimuksen tulokset julkaistiin joulukuussa 2008 arvostetussa Journal of Experimental Medicine (JEM) -lehdessä (1).

Mikael Knip

Näin tässä ei saa käydä

Terveydenhuollon rakenteita pystytettäessä ei saa syntyä uusia veeärriä eikä carunoita.

Hannu Ollikainen

Adrenaliini käy sormien ja varpaiden puuduttamiseen

Nyt on pakko kysyä -palstalla Lääkärilehdessä 5/2016 selvitettiin, voiko adrenaliinia käyttää sormien ja varpaiden puuduttamisessa (1). Kun aloitin kirurgin urani 1960-luvun lopulla amanuenssina ja apulaislääkärinä, vastaus oli selvä: adrenaliini on vaarallista kädessä ja varpaissa ja voi aiheuttaa kuolion. Käsikirurgina pidin tätä tietoa varmana faktana vielä kymmenen vuotta sitten ja näin kerrotaan myös toimittamassani oppikirjassa (2).

Martti Vastamäki

Hoidon indikaatio näkyviin nykyistä selkeämmin

Potilaan tutkimusten ja hoidon indikaation merkitseminen nykyistä systemaattisemmin sairauskertomuksiin on yksinkertainen keino, jolla terveydenhuollon toimintaa voidaan selkeyttää ja järkevöittää.

Maija Hytönen, Risto P. Roine

Yliopistojen säästöt murentavat opetuksen ja tutkimuksen

Vain joka kuudes opiskelija katsoi saaneensa harjoitella toimenpiteitä lääkiksessä riittävästi.

Hannu Halila

Farisealaisuus haittaa hoitoa

Professori Matti O. Huttunen kirjoitti Lääkärilehteen 3/2016 (1) erittäin ansiokkaan, ryhdikkään ja perustellun Näkökulma-kirjoituksen bentsodiatsepiineista. Farisealaisuus huonontaa ja hidastaa potilaan asiallista hoitoa ja lisää sekä potilaan että yhteiskunnan menoja.

Pekka J. Siitonen

Sairaalalääkkeiden arviointi uhkaa valua hukkaan

Tutkijalääkäri Ulla Ruohonen kirjoitti Keskustelua-palstalla Lääkärilehdessä 1–2/2016 Fimean arvioivan syövän immunologisia lääkkeitä (1). Sairaalalääkkeiden arviointi uhkaa kuitenkin valua hukkaan, sillä toisin kuin hintalautakunnan säätelemillä avohoitolääkkeillä, sairaalalääkkeillä ei ole lakiin perustuvaa hallinnollista elintä päättämässä maksetaanko ne verovaroista. Niinpä niiden käytöstä päätetään mikrotasolla lääkäreiden ja sairaanhoitopiirien vaihtelevin tulkinnoin.

Jarno Rutanen

Yhteiskuntasopimus – viides yritys

Sopiminen toimisi positiivisena signaalina koko kansalle, kirjoittaa Heikki Pälve.

Heikki Pälve

Europaineessa laatu ja potilasturvallisuus eivät saa unohtua

Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa ollaan suunnittelemassa ja tekemässä suuria muutoksia taloudellisesti erittäin paineisessa tilanteessa. Ne ovat tarpeen rahoituspohjan vahvistamiseksi ja palvelujen laadun varmistamiseksi. Isot rakenteelliset muutokset ovat kuitenkin vuosien ajan uhka potilasturvallisuudelle. Britannian tapaus Stafford on esimerkki siitä, miten voi käydä, kun raha siirtyy potilasturvallisuuden edelle.

Riitta Aejmelaeus, Minna Kaila

Mikkeli näyttää mallia

Mikkelin ortopedit ovat olleet pitkään osteoporoosin hoidon tienraivaajia Suomessa. MOI-indeksi (Mikkeli Osteoporosis Index) on osoittautunut yksinkertaiseksi ja toimivaksi, ja sitä käytettiin laajasti ennen FRAX-laskurin tuloa. Jo pelkästään riskin systemaattinen arviointi on mini-interventio, joka lisää hoidon jäntevyyttä.

Leo Niskanen

Murtumapotilaan osteoporoosin hoitoon kolmiportainen aloitus

Miten sinä hoitaisit -palstalla Lääkärilehdessä 50–52/2015 esiteltiin ratkaisuosa tapauksesta, jossa 55-vuotiaalta naiselta murtui ranne tenniskentällä (1). Mikkelin keskussairaalassa murtumapotilaan osteoporoosin hoito on pelkistetty kolmeen selkeään ja yksinkertaiseen, FRAX-riskilaskuriin perustuvaan aloitusportaaseen (taulukko 1). Interventiokynnys tuli hyvin tunnistetuksi 500 postmenopausaalisen naisen aineistossa (2).

Pekka Waris, Ville Waris