Päättäjälle huominen on tänään

Lääkäriliitto kohtaa yhä useammin tilanteita, joissa sekä pelikentän rajat että pelin säännöt ovat muuttuneet omia aikojaan, arvioi Hannu Ollikainen.

Hannu Ollikainen

Huoli sisätautipäivystyksen tulevaisuudesta

Sisätauteihin erikoistuva kollega Iiro Karhiaho toi Lääkärilehdessä 14/2016 (1) hyvin esiin huolen tulevien sisätautilääkärien päivystyskoulutuksesta. Samaa huolta olemme kantaneet viime vuosina sekä yliopistojen sisätautiprofessorien keskuudessa että Suomen Sisätautilääkärien Yhdistyksessä (SSLY). Taustalla on päivystyspisteiden muuttunut työnjako akuuttilääketieteen erikoisalan syntymisen myötä.

Risto Kaaja

Lääkärinlausuntoraportti toisi lisää tietoa työn sisällöstä

Lääkemääräyksiä kirjoittava lääkäri saa määräämistään reseptilääkkeistä Kelan tuottaman raportin vuosittain. Yhteenvedossa on tieto reseptien määristä ja kustannuksista lääkeaineryhmittäin. Vertaisryhmien tilastot antavat mahdollisuuden vertailla lääkemääräyksiä erikoisalan, toimipaikan ja sairaanhoitopiirin mukaan.

Helka Hosia, Minna Kaila

Ensihoitopalvelu päivystysverkon osana

Kollega Heikki Laine tuo Lääkärilehden verkkokommentissaan (1) esille huolensa päivystyspotilaiden keskittämisestä epätarkoituksenmukaisesti, kun sote-järjestämislakiin suunnitellaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuun siirtämistä yliopistollista sairaalaa ylläpitäville maakunnille.

Jouni Kurola, Lasse Ilkka

Terveydenhuollon menetelmien karsintaa on arvioitava

Menetelmien karsimisesta tulisi olla yhtenäinen kansallinen linja, kirjoittavat Anna-Kaisa Parkkila ja Kari-Matti Hiltunen.

Anna-Kaisa Parkkila, Kari-Matti Hiltunen

Miksi geenitestejä ei oteta käyttöön?

Tehokkaat lääkkeet aiheuttavat hyödyn lisäksi myös haittavaikutuksia, joiden kustannus terveydenhuollossa on merkittävä. Eri lääkkeiden riskit tunnetaan melko hyvin ja riskeistä varoitetaan lääkeoppaiden sivuilla. Riskeihin kuitenkin suhtaudutaan terveydenhuollossa kovin valikoivasti.

Jari Forsström

Lasten saattohoidosta on hyvät ohjeet

OTM Merike Helander ja toimintaterapeutti Anna-Elina Rahikainen käsittelevät lapsen saattohoitoa Lääkärilehdessä 14/2016 (1). Asia on tärkeä, ja on hyvä, että siihen kiinnitetään huomiota, mutta nämä asiat ovat olleet hyvin tiedossa jo viimeiset 30 vuotta. Kirjoittajat myös esittävät, että Suomessa ei ole erityisiä lasten palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa koskevia suosituksia tai ohjeistuksia.

Ulla Hannelius, , (Ent. Pihkala)

Sote-uudistus toistaa kansanterveyslain virheet

Vuonna 1972 säädetyn kansanterveyslain toteutuksessa suurin virhe tapahtui terveyskeskuslääkäreiden sitouttamisessa, ja nyt edellisen uudistuksen virheitä ollaan toistamassa moninkertaisesti.

Seppo K. Junnila

Vapaus ja vastuu

Erityistä huomiota vaatii tulevien maakunnallisten yhtiöiden mahdollisuus päättää, ottavatko ne käyttöön maakunnallisen työehtosopimuksen vai eivät.

Marjo Parkkila-Harju, Heikki Pärnänen

Päivystystyötä riittää kaikille halukkaille

Sisätauteihin erikoistuva kollega Iiro Karhiaho on Lääkärilehdessä 14/2016 (1) Keskustelua-palstalla huolissaan tulevien sisätautilääkärien päivystysosaamisesta, kun akuuttilääkärit ottavat yhä suuremman roolin päivystyksissä.

Ville Salmensuu

Tarkkuutta turhan rasitustestin tulkintaan

Lääkärilehdessä 9/2016 julkaistiin Suomen Kardiologisen Seuran työryhmän erinomainen katsausartikkeli kliinisen rasituskokeen käytöstä sydänsairauksissa (1). Artikkelissa korostetaan asianmukaisesti, että rasituskoetta ei pidä tehdä, jos sepelvaltimovian todennäköisyys on pieni, sillä väärä positiivinen tulos johtaa usein turhiin jatkotutkimuksiin.

Juhani Partanen

Päivystyksellinen kuvantaminen on muutoksessa

Terveydenhuoltojärjestelmämme on murroksessa sekä rakenteellisesti että sisällöllisesti. Murros koskee erityisesti päivystystoimintaa. Etupainotteisen eli käytännössä päivystyksellisesti annetun hoidon merkitys on kasvanut. Tämän seurauksena on syntynyt uusi erikoisala, akuuttilääketiede, ja uusi kuvantamisen lisäkoulutusohjelma, päivystysradiologia.

Marko Nikki, Roberto Blanco Sequeiros

Kansalliselle ohjeelle on tarvetta

Kiitos Lääkärilehdelle maahanmuuttajien terveyteen keskittyvästä teemanumerosta 12–13/2016. Maahanmuuttajien sairastamisesta myös Suomessa on käytössä tuorettakin tietoa. Seulontojen osalta käytänteet ovat vielä sekalaisia. Infektiolääkäri Kirsi Valve viittasi artikkelissaan (1) STM:n ohjeeseen pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tartuntatautien seulonnasta. Merkittävää on huomioida, että käytänteet eivät määräydy kyseisen ohjeen perusteella, vaan ovat alueellisia.

Juha Tuominen, Päivi Metsäniemi, Markku Suokas

Virtuaalioppiminen ei korvaa oppimista potilastyössä

Lääketieteelliset tiedekunnat kamppailevat kasvavien opiskelijamäärien paineessa. Lääkärien määrää halutaan lisätä, jotta ratkaistaisiin terveyspalvelujärjestelmän ajankohtaisia ongelmia, kuten jonoja elektiivisiin toimenpiteisiin ja perusterveydenhuollon lääkärinvastaanotolle. Lääketieteen opetus on kuitenkin joutunut samaan kurimukseen, jossa alan tutkimus on ollut jo useita vuosia. Taloudellinen puristus on kova, ja yt-neuvotteluista on tullut arkiuutinen.

Kati Hakkarainen, Minna Kaila

Miten käy sisätautipäivystäjälle?

Jos sisätauteihin erikoistuvalle ei kerry riittävää kokemusta akuuttihoidosta, hänestä ei kasva taitavaa kliinikkoa, pohtii sisätauteihin erikoistuva lääkäri Iiro Karhiaho.

Iiro Karhiaho

Kivunhoidon näkökulma mukaan opioidikorvaushoitoon

Kiitämme LL Eero Kaipiaista, LL Soili Lammista ja professori Solja Niemelää huumeiden oheiskäyttöä opioidikorvaushoidossa käsittelevästä kiinnostavasta artikkelista (1). Opioidiriippuvuuden korvaus- ja ylläpitohoitolääkkeenä käytetään Suomessa joko buprenorfiini-naloksonivalmistetta tai metadonia (2). Käytännöissä on kuitenkin merkittäviä eroja paikkakunnittain. Aiheesta on Käypä hoito -suositus syyskuulta 2012 (3). Kun suositusta parhaillaan uudistetaan, haluaisimme tuoda esiin akuutin kivun hoitoon liittyviä seikkoja, jotka vaikuttaisivat tukevan metadonin käyttöä vieroitus- ja korvaushoidossa.

Elina Brinck, Kreu Maisniemi, Vesa Kontinen

Uloshengityksen häkämittaus äitiysneuvolan rutiiniksi

Lääkärit Tupakkaa Vastaan (DAT) esitti Lääkäripäivillä 2015, että kaikilta raskaana olevilta tulisi ensimmäisellä neuvolakäynnillä mitata uloshengityksen häkäpitoisuus. Kaikkiin Suomen äitiysneuvoloihin tulisi hankkia häkämittari, jolla voidaan helposti osoittaa säännöllinen tupakointi, altistuminen runsaalle passiivitupakoinnille ja myös tupakoinnin väheneminen (1). Häkämittauksen tulokset olisi merkittävä myös potilastiedostoon ja neuvolakorttiin.

Hannu Vierola

Etiikkaa, juridiikkaa, lääketiedettä vai taloutta?

Lääkärilehdessä 11/2016 selvitettiin, ohjataanko varakkaita potilaita julkiselta sektorilta privaattipuolelle (1). Haastatellut lääkärit arvelivat, että näin voi sattua tahattomastikin. Käytäntö todettiin eettisesti tuomittavaksi.

Terhi Hermanson

Mielenterveys- ja päihdepalvelut sotessa

Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat hämmästyttävän yleisiä. Niille altistavat yksilölliset ja ympäristötekijät ovat paljolti yhteisiä. Vakavissa häiriöissä on lopulta kyse ihmisen mielen ja käyttäytymisen kytkeytymisestä aivojen poikkeavaksi kehittyneeseen toimintaan. Samanaikaissairastavuus on tavallista ja ongelmallista: päihteiden käyttö huonontaa mielenterveyshäiriöiden ennustetta, ja mielenterveydellä on omat vaikutuksensa päihteiden käyttöön.

Jouko Lönnqvist

Antibioottihoitoon liittyy useita epäselviä kysymyksiä

Kiitämme APPAC-tutkimusryhmän jäseniä mielenkiinnosta (1) artikkeliamme kohtaan (2). Ryhmän tutkimus osoitti, että antibioottihoidolla voidaan välttää leikkaus vuoden seurannan aikana noin 70 %:lla potilaista, joilla on komplisoitumaton umpilisäketulehdus (3).

Panu Mentula, Henna Sammalkorpi