Terveystaloustiedettä ei pidä unohtaa

Lääkärilehdessä 22/2016 selvitettiin, miksi Helsingin yliopisto hakee lääketieteelliseen tiedekuntaan terveydenhuollon tuotantotalouden professoria (1). Dekaani Risto Renkonen perusteli uutta professuuria sote-uudistuksella ja sen tavoitteella saada pienemmällä rahamäärällä enemmän vaikuttavuutta. Ilmeisesti yhtä tärkeä syy, jos ei tärkein, on se, että professuurin perustamiseen on saatu huomattava rahalahjoitus.

Marja Blom, Pirjo Räsänen, Harri Sintonen

Yhtenäisyys vie lääkäreitä eteenpäin

On mukava huomata, että Edunvalvoja-palstaa luetaan. Kirjoitukseni oli jatkumoa terveyskeskuslääkäri Arto Virtasen edellisen viikon Edunvalvoja-kirjoitukselle (1). Pohjauduin hänen sanomaansa mm. vuorovedosta, mutta en halunnut toistaa sitä sellaisenaan, vaan toivoin yhteistyötä ja yhteishenkeä meidän lääkäriporukkaamme. Yhtenäisyydellä ja molemminpuolisella luottamuksella voimme jatkaa kohti parempia uusia sopimuksia. Näin on tehty ennenkin ja siihen on luotettu.

Kristiina Aalto

Lääkärilehti kehittyy jäsenen palveluna

Media-ala on kokenut viime vuosina suuren murroksen. Verkkomedian vallankumouksen ja erilaisten lehtimaailmassa tapahtuneiden muutosten seurauksena myös Lääkärilehden tulevaisuutta on nähty tarpeelliseksi visioida. Maaliskuussa työnsä päätti liiton hallituksen asettama työryhmä, joka pohti Lääkärilehden merkitystä erityisesti jäsenpalvelun näkökulmasta.

Tuula Rajaniemi, Marjo Parkkila-Harju

Selkeneekö fibromyalgian diagnostiikka?

Reumatologi Markku Mali puuttui artikkelissaan Lääkärilehdessä 19/2016 ansiokkaasti fibromyalgian varhaisen diagnosoinnin merkitykseen (1). Hän valotti myös selkeästi fibromyalgiassa todettuja kipujärjestelmän muutoksia unohtamatta verrata näitä muissa pitkittyneissä kiputiloissa todettuihin muutoksiin. Vaikka sairauskohtaisia erojakin on, ovat yhtäläisyydet eri kipusairauksissa huomattavia.

Ritva Markkula, Tarja Heiskanen, Teemu Zetterman

Fibromyalgian kriteeristöt ovat apuvälineitä

Kiitän rakentavista ja positiivisista kommenteista (1) artikkeliini (2). Fibromyalgia ei ole tarkka yhdestä syystä johtuva sairaus, vaan laaja oireyhtymä, joka sisältää monista eri syistä johtuvia erilaisia oirekokonaisuuksia eri yksilöillä. Se on myös hyvin yleinen oheisoireyhtymä ja se ei poissulje muita diagnooseja.

Markku Mali

Biologinen versus hoidollinen samanarvoisuus

Lääkeinfo-palstalla Lääkärilehdessä 21/2016 esitettiin mielenkiintoisena viranomaistietona (1), miten "lääkärien kallis kynä" kieltäessään rinnakkaisvalmisteiden vaihdon pienensi siitä saatavaa säästöä ja lisäsi kustannuksia sairausvakuutukselle liki 20 milj. euroa vuonna 2014. Tähän lienee uskottava. Totuus toimintakentällä on toisenlainen kuin toimistossa.

Heikki Vapaatalo

Eutanasia ei ole sallittua Suomessa

Terhokodin ylilääkäri Juha Hänninen pohti Näkökulma-kirjoituksessaan Lääkärilehdessä 21/2016 (1) toimenpiteen nimeltä eutanasia merkitystä lääkärin ammattietiikalle ja eutanasian toteuttamiseen liittyviä seremoniallisia piirteitä. Kirjoituksessa tähdennetään lääkärikunnan velvollisuutta puolustaa potilaan etua ja otetaan kantaa parhaaseen mahdollisen hoitoon kuoleman edistämisessä. Kirjoituksessa myös viitataan Gerrit Kimsman mielipiteisiin ja Belgian eutanasialain jälkeisiin tapahtumiin, mutta kirjallisuusviitteitä näistä ei anneta.

Riitta Antikainen, Timo Strandberg

Potilaan etu vai taloudelliset intressit?

Taloudelliset intressit saattavat mennä potilaan edun edelle, kun magneettikuvaukseen pääsee ilman lääkärin lähetettä ja vastaukset lähetetään suoraan potilaalle.

Maarit Gockel

Reseptinkirjoitusoikeuden rajaamiseen ei ole perusteita

Sähköisen reseptin 1.1.2017 alkavan käyttöpakon puolustajat teilaavat toiset letkautuksella "Muutosvastustajat!". E-resepti on kuitenkin erittäin tervetullut ja helpottaa käytännön lääkärintyötä – aina, kun se on käytettävissä ja toimii.

Maarit Peippo, Terhi Wuolijoki

Raskas ja hankala päätös

Lääkäriliiton kilpailukykysopimuksessa hyväksymä työsuhteen ehtoja heikentävä ratkaisu on historiallinen. Lääkärisopimuksen osalta se toteutettiin tavalla, joka on jäsenistölle varsin kipeä ja vaikea hyväksyä. Perinne on ollut, että kaikkia ryhmiä kohdellaan tasapuolisesti. Tämä ei tällä kertaa toteutunut.

Marjo Parkkila-Harju, Laura Lindholm

Tutkimusnäyttö ei tue hyaluronaattihoitojen jatkamista

Kiitän kollegoita Airaksinen, Pippinsköld, Kouri ja Kallio hyaluronaattien käyttöä puoltavasta kommentista (1) artikkeliini (2). Kirjoittajat korostavat hoidosta hyötyvien potilaiden löytyvän oikealla potilasvalinnalla. Päätelmä on päinvastainen tasokkaiden kansainvälisten suositusten kanssa (3,4,5). Näissä todetaan, ettei hyaluronaateilla ole tehoa tai teho on niin minimaalinen, ettei sillä ole kliinistä merkitystä. Airaksisen ym. johtopäätöksen taustalla on kaksi uudempaa meta-analyysiä (6,7), joissa on lähteinä pääosin samat alkuperäistutkimukset kuin mainituissa kansainvälisissä suosituksissa.

Teemu Paatela

Niveleen pistettävälle hyaluronaatille on sija hoidossa

Kollega Teemu Paatela käsitteli Lääkeinfo-palstalla Lääkärilehdessä 45/2015 (1) niveleen pistettävien hyaluronaattien käyttöä nivelrikon hoidossa. Kirjoittaja päätyi hyvin suorasukaisen kielteiseen kantaan.

Olavi Airaksinen, Peter Pippinsköld, Jukka-Pekka Kouri, Tapio Kallio

Tylyttäminen ei kuulu ammatillisuuteen

– Kollegojen kesken tylyttäminen synnyttää monia hankalia tunteita, jotka ovat pahimmillaan uhka potilasturvallisuudelle, toteaa Päivi Hietanen.

Päivi Hietanen

Selkokielisyys voi myös viedä harhaan

Tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä toi Lääkärilehdessä 14/2016 esille tarpeen yksinkertaistaa tieteellistä viestintää, esimerkkinä rintasyövän seulonta (1). Tavoite on erinomainen. Haluamme kuitenkin selventää kirjoituksessa esitettyä seulonnan hyötyjä ja haittoja kuvaavaa taulukkoa (2).

Nea Malila, Tytti Sarkeala, Matti Hakama, Janne Pitkäniemi

Lääkärikin saa vaihtaa työpaikkaa

On hyödyllistä, että tietoa siirtyy yhteiskunnan eri sektorien välillä, kirjoittaa Hannu Ollikainen.

Hannu Ollikainen

Ovatko etävastaanotot terveydenhuollon überiä?

Ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon etäyhteydet soveltunevat hyvin, kun asiakas voi monitoroida itseään teknisillä laitteilla ja konsultoida asiantuntijaa, kirjoittaa Päivi Hietanen.

Päivi Hietanen

Verkostoitua voi nykymallillakin

Kiitän kollegoita Jouni Kurolaa ja Lasse Ilkkaa verkkokommentistani (1) alkaneesta keskustelusta (2). Keskeisin kysymys kuitenkin ohitettiin: mikä on vasta muutaman vuoden ikäisen nykysysteemin ongelma? Miksi se jo nyt pitäisi romuttaa? Kirjoittajat mainitsevat verkostoitumisen, mutta se on mahdollista nykymallillakin. Myöskään mainitut maakuntarajat eivät ole tällä hetkellä ongelma, eivätkä ne rajoita potilaiden saamaa hoitoa millään tavalla.

Heikki Laine

Kustannushyöty on kokonaisuus

Kiitämme kollegoita Soppi (1) ja Kaila (2) kiinnostuksesta B₁₂-vitamiinikatsaustamme (3) kohtaan. Päinvastoin kuin Kaila kirjoittaa, emme suosittele väestön seulomista, vaan kliinisesti oireisten potilaiden tutkimista, erityisesti riskiryhmät huomioon ottaen.

Saila Loikas, Annukka Paju, Kari Koskela, Timo Kouri

Aktiivinen B12 ei riittävän kustannustehokas seulonnassa

Kiitän kollegoita Loikas, Paju, Koskela ja Kouri kattavasta B₁₂-vitamiinin puutteen diagnostiikkaa käsittelevästä katsausartikkelista Lääkärilehdessä 15/2016 (1). Kokonais-B₁₂-vitamiinin määrityksestä ei mielestäni ole syytä luopua kokonaan, mutta aktiivisen B₁₂-vitamiinin määritykselle on sijansa.

Ville Kaila

Hoitokokeilu osoittaa B12-vitamiinin puutteen

LT Saila Loikas ym. tuovat esiin ansiokkaassa katsausartikkelissaan Lääkärilehdessä 15/2016 tärkeää tietoa B₁₂-vitamiinin puutteen diagnostiikasta (1). Kirjoittajat ehdottavat kokonais-B₁₂-vitamiinin määrityksen korvaamista kliinisessä työssä aktiivisen B₁₂-vitamiinin (transkobolamiiniin sitoutuneen B₁₂-vitamiinin) määrityksellä.

Esa Soppi