Uskomushoito tarkoittaa eri asiaa kuin CAM

Juhana Seppänen ym. käsittelevät artikkelissaan Lääkärilehdessä 34/2016 lääketieteen opiskelijoiden suhtautumista uskomushoitoihin ja kirjoittavat, että uskomushoidoista käytetään englannin kielessä käsitettä CAM [complementary and alternative medicine] (1). Tämä johtaa lukijoita harhaan. Termit uskomushoito ja CAM tarkoittavat eri asioita.

Harri Hemilä

Ammattiylpeys on terveellistä

– Ammattiylpeyden romuttajaksi on tarjolla monta syyllistä. Silti kyse on viime kädessä tahdon asiasta, kirjoittaa Hannu Ollikainen.

Hannu Ollikainen

Rakenteinen kirjaaminen on olennaista

Kollegat Jyrkkiö, Karjalainen-Lindsberg, Malila ja Leppä ottavat esille tärkeän aiheen katsauksessaan Lymfoomien luokitus tarkentuu (1) Lääkärilehdessä 34/2016. Tarvitsemme mahdollisimman reaaliaikaista luotettavaa tietoa diagnooseista, tutkimuksista, hoidoista, kustannuksista sekä hoitojen turvallisuudesta ja tehokkuudesta. Sama tarve on sekä tutkijoilla, päättäjillä että kliinikoilla terveydenhuollon eri organisaatioissa.

Jonna Salonen

Magneettikuvaus turvallinen myös alkuraskaudessa

Tutkijat vertasivat magneettikuvauksessa alkuraskauden aikana käyneitä naisia äiteihin, jotka eivät olleet magneettikuvauksessa raskauden aikana.

Valinnanvapaus edellyttää vaihtoehtoja

Poliitikkojen tekemä väärä päätös järjestelmästä toteuttaa heidän pelkonsa muutamasta tuottajasta, kirjoittaa Heikki Pälve.

Heikki Pälve

Tunne itsesi, lääkäri

Olisi aiheellisempaa puhua lääkärin ammateista kuin lääkärin ammatista, jokainen työtehtävä kun edellyttää erityistaitoja, eikä ole yhtä ainoaa lääkärin prototyyppiä, pohtii oikeuslääkäri Petri Hannikainen.

Petri Hannikainen

Aluesairaalaa on tarkasteltava resurssina

Lääkärilehdessä 35/2016 Edunvalvoja-palstalla Lääkäriliiton hallituksen varapuheenjohtaja Antti Tamminen arvioi tulevia erikoissairaanhoidon keskittämissuunnitelmia (1). Tekstistä paistaa epävarmuus tulevasta ja lievä epäusko muutosten onnistumisesta. Samoja ajatuksia on kollegoilla kentällä. Minne nämä kaikki potilaat laitetaan, kun nytkin keskussairaalat painivat potilasruuhkien kanssa? Jos päivystyskirurgia ja elektiivinen kirurgia keskitetään samaan paikkaan, kärsii aina jompikumpi. Elektiivinen jono ei vedä, kun on liikaa päivystyksiä. Vanhusten lonkkamurtumat leikataan yöllä, kun elektiivisiäkin pitäisi hoitaa.

Martti Hirn

Puuttuuko e-reseptistäsi sujuvuutta?

Lääkärilehdessä on äskettäin käsitelty sähköistä reseptiä sen käytön muuttuessa velvoittavaksi (1). Hiljattain lehdessä ilmestyi myös neljän työterveyshuollon potilastietojärjestelmän vertailu (2), tosin niiden ominaisuuksien ja puutteiden arvioissa pysyttiin sangen yleisluontoisella tasolla. E-reseptin osalta vertailussa todettiin, että "sähköinen resepti koettiin hyväksi ominaisuudeksi useimmissa järjestelmissä". Mielestäni käytettävyyden analysointia tulisi tehostaa ja järjestelmien pulmat kannattaisi dokumentoida perusteellisesti. Kenties siten voisimme painokkaammin vaatia niiltä parempaa laatua.

Kalle Romanov

Päättäjän on uskallettava kysyä

Päättäjän velvollisuus on kysyä ensin niiltä, jotka tietävät. Virkamiehen velvollisuus on jakaa omista ja oman organisaation eduista riippumatonta tietoa ja hahmotella vaihtoehtoja, kirjoittaa Hannu Ollikainen.

Hannu Ollikainen

Neljä kuukautta sähköiseen lääkemääräykseen

Terveydenhuollon varmennekortti kannattaa nyt pikimmiten hankkia, muistuttaa Heikki Pärnänen pääkirjoituksessa.

Heikki Pärnänen, Lauri Vuorenkoski

Keuhkojen manuaalinen tyhjennys voi auttaa

Lääkärilehden 23/2016 seikkaperäisessä Kättä pidempää -artikkelissa (1) käsiteltiin lapsen vaikeutunutta hengitystä. Vaikean ja hengenvaarallisen hengenahdistuksen oireista jäin kaipaamaan mainintaa maksimaalisesta ilmasalpauksesta. Tuolloin keuhkot ovat tynnyrimäisesti ääri-inspiraatiossa ja rintakehän liikkeet vähäiset tai olemattomat. Tässä tilanteessa keuhkojen manuaalinen tyhjennys saattaisi pelastaa lapsen uhkaavasta tilanteesta ja säästää hänet tehohoidolta.

Ralf Nyman

Näyttö tehosta ja turvallisuudesta puuttuu

Lastenlääkäri Ralf Nyman kuvaa vaikean astman hoidossa käytetyn menetelmän, jolla keuhkoihin salpautunut ilma tyhjennetään manuaalisesti (1). Näyttö tämän menetelmän tehosta ja turvallisuudesta kuitenkin puuttuu.

Varpu Elenius

Mahtuvatko kaikki erikoistumaan?

Kannattaa varautua erikoistumissuunnitelmien muuttumiseen, kirjoittaa Hannu Halila.

Hannu Halila

Paperiresepti on säilytettävä

Sähköisen reseptin etuja on perusteltu ja niistä on kirjoitettu usean vuoden ajan. Yksi tärkeimmistä argumenteista on ollut reseptin väärentämisen vaikeutuminen ja tätä tietä huumekäytössä olevien lääkeaineiden katukaupan kuristaminen.

Rainer Fogelholm

Liitto pitää kiinni vaatimuksistaan

Lääkäriliiton esittämä vaatimus e-reseptiin siirtymistä suunniteltaessa on ollut, että jatkossakin lääkärillä tulee olla oikeus määrätä lääkkeitä vastaanottonsa ulkopuolella, ja esimerkiksi eläkkeellä ja perhevapaalla ilman kohtuuttomia kustannuksia. Sähköisen lääkemääräyksen tekemisen pitää olla mahdollista myös mobiilisti. Näistä vaatimuksista pidämme kiinni.

Lauri Vuorenkoski

Keskiaika häämöttää?

Mikä maa, mikä valuutta, kyseltiin Speden sketsissä. Samaa hämmästelen silmiä hieroen. Lääkäritoimen ytimen, potilas-lääkärisuhteen, toteutumista ollaan vaikeuttamassa monin tavoin.

Tapani Kiminkinen

Jäsenet tulevaisuuden tekijöinä

Jäsenten näkemykset ovat avainasemassa, kun piirretään suuntaviivoja tulevaisuudelle.

Marjo Parkkila-Harju, Jukka Vänskä

Sote-uudistus – joko nyt?

Toteutuminen ratkaistaan maakuntien toimintaa käynnistettäessä, kirjoittaa Heikki Pärnänen.

Heikki Pärnänen

Vielä muutama pointti lisää kikystä

Liiton hallituksen jäsen, lastentautien erikoislääkäri Kristiina Aalto käsitteli tehtyä kilpailukykysopimusta Edunvalvoja-palstalla Lääkärilehdessä 24/2016 (1).

Tero Harjuntausta, Eila Kujansuu, Sanna Mustonen, Jaana Puhakka, Johanna Salmio, Pekka Niemelä, Arto Virtanen

Intohimo menestykseen on olennaista

Lääkärilehdessä 19/2016 käsiteltiin erikoislääkärien johtamiskoulutusta (1). Juttuun haastateltu erikoislääkärien johtamiskoulutukseen osallistunut urologian ja kirurgian erikoislääkäri Sirkku Mustonen totesi, että hyvä johtaja "on oikeudenmukainen, osaa delegoida, antaa vastuuta alaisilleen ja saa nämä motivoitumaan työhönsä. Johtaja kuuntelee alaisia ja pitää säännöllisesti kehityskeskusteluja, ei niinkään kokouksia. Hän pitää huolta myös omasta hyvinvoinnistaan ja hankkii itselleen mentorin."

Juhani Partanen