Raudanpuute tunnistetaan huonosti
Lääkärilehden 37/2016 teema, raudanpuutteen taustat ja hoito, oli raudanpuutteen yleisyyden takia ajankohtainen. Raudanpuute tunnistetaan terveydenhuollossa huonosti. Suomessa arvellaan, ettei ferritiinillä ole kliinistä merkitystä, mutta Sveitsissä määritys kuuluu terveystarkastuksiin. Lääkärilehden artikkeleissa ei sanota selvästi, että ferritiinin pitoisuus < 30 µg/l on tärkein raudanpuutteen osoittaja (1). Raudanpuuteanemian diagnoosi on helppo, kun punainen verenkuva on tyypillinen. Tällöinkin kannattaa määrittää ferritiini, koska se auttaa arvioitaessa raudan tarvetta hemoglobiinin normalisoiduttua. On selvää, että mainittu 3 kk raudankäyttöjakso hemoglobiinin korjauduttua on liian lyhyt. Oikeampi kesto (annos > 100 mg/pv) on 6–9 kk ferritiinimäärityksen ohjauksessa. Vaikka Moretti (2) on osoittavinaan, että 40–80 mg:n päiväannos voi riittää, tärkeämpi artikkelin sanoma on, että raudan imeytyminen lisääntyy nautitun rautamäärän kasvaessa.