Osaoptimointi on soteuudistuksen kirous

Maakuntauudistuksessa tehty päätös resursoida 12 aluetta kyvykkäiksi hoitamaan ns. laajaa erikoissairaanhoidon päivystystä herättää pohtimaan, mitä vaikutusmahdollisuuksia terveydenhuollossa jää lopuille 6 maakunnalle 18:sta. Päätös näyttää merkitsevän kuuden keskussairaalan palvelutason taantumista. Kyse on todellisesta kansallisen tason osaoptimointihankkeesta, jossa yhden alueen voimakas kehittäminen johtaa toisen alueen taantumiseen.

Raimo Isoaho

Suomen munuaistautirekisteriä uhkaa lopettaminen

THL lopettaa rekisterin rahoituksen asteittain vuoteen 2019 mennessä säästötarpeiden vuoksi.

Talousohjauksen pitäisi tukea lääkärin työtä

Hoitopäätösten yhä tarkempi seuranta rajoittaa lääkärin autonomiaa, kirjoittaa Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve.

Heikki Pälve

Komplementtipuutoksen poissulkemista voi harkita

Luin mielenkiinnolla Lääkärilehdestä 40/2016 kollegoiden Stewart ym. tapausselostukset kahdesta meningokokki-infektioon sairastuneesta potilaasta (1). Kyseessä on tärkeä muistutus harvinaisesta, mutta potentiaalisesti nopeasti etenevästä taudista. Onnittelut kollegoille nopeasta toiminnasta ja hyvästä lopputuloksesta molemmissa tapauksissa.

Seppo Meri

Myös vasta-ainepuutokset on huomioitava

Kiitämme Professori Merta mielenkiinnosta tapausselostustamme (1) kohtaan sekä arvokkaista kommenteista komplementtipuutoksen ja rokotuksen merkityksestä meningokokkitaudissa (2).

Juhani Stewart, Kimmo Suojanen, Kirsi Skogberg

Kirja valottaa uskomushoitojen ihmemaata

Edzard Ernstin kirja läpivalaisee tehokkaasti ja armotta homeopatian hyödyt ja haitat sekä harjoittajien motiivit, kirjoittaa Timo Strandberg arviossaan teoksesta A Scientist in Wonderland.

Ehkäisevä terveydenhuolto soten jälkeen

Rahoitusjärjestelmän pitää antaa bonuksia kuntalaisten terveyden edistymisestä, kirjoittaa Päivi Rautava.

Päivi Rautava

Työterveyshuollon kokemuksia kannattaa hyödyntää

Terveydenhuollon tulevaisuus on jo osin toteutunut työterveydenhuollossa – niin hyvässä kuin pahassakin, kirjoittaa Kari-Pekka Martimo

Kari-Pekka Martimo

Muotokuvat ja valta

TtM Heidi Ojalan ym. Lääkärilehdessä 39/2016 julkaistussa terveydenhuoltoartikkelissa Vallan ilmentyminen sairaalan lääkärien muotokuvissa vedetään pitkälle meneviä päätelmiä mm. valkoisen takin merkityksestä vallan korostajana (1). En usko päätelmiä ilman lisätodisteita.

Olli Meurman

Semioottisen tutkimuksen teoreettinen tausta on toinen

Kiitämme palautteesta. Edellä mainitun käsikirjoituksen julkaisupäätös syntyi normaalisti vertaisarvioinnin perusteella. Arvioijat edustivat sekä lääketiedettä että taiteen tutkimusta. Eri tutkimusalojen traditiot poikkeavat selkeästi toisistaan: lääketieteessä n-luvut ovat tärkeitä, semioottisessa tutkimuksessa lähtökohta ja teoreettinen tausta on toinen.

Hannu Ollikainen, Päivi Hietanen

Lääkäri voi mitata oman työnsä laatua

Kollega Mika Rautanen kirjoittaa Näkökulma-palstalla Lääkärilehdessä 40/2016 tärkeästä asiasta – laadun mittaamisesta osana lääkärin työtä (1). Hän epäilee, että laatua on mahdotonta tutkia käytännön mittareiden puuttuessa. Samassa lehdessä kollega Arto Virtanen ansiokkaasti kirjoittaa laadusta moniulotteisena kokonaisuutena (2).

Päivi Metsäniemi, Juha Tuominen

Hyvä kuolema

Kuoleman edessä lääkärillä tulee aina olla tarjota potilaalle lohdutusta, empatiaa ja toivoa, kirjoittaa toiminnanjohtaja Heikki Pälve.

Heikki Pälve

Hyvä Lukija,

minulla oli tämän viikon alussa ilo aloittaa Lääkärilehden vastaavana päätoimittajana, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Ylihoitoa voidaan välttää puhumalla

Kukaan ei halua puhua kuolemasta, kirjoittaa Päivi Hietanen.

Päivi Hietanen Lääketieteellinen Päätoimittaja

Raudanpuute – parempi katsoa kuin katua

Dosentti Esa Soppi pohtii kommentissaan (1) raudanpuutteen diagnostiikkaa. Olemme artikkelissamme todenneet plasman ferritiinin olevan hyvä rautavarastojen mittari ja matalan ferritiinin aina liittyvän raudanpuutteeseen (2). Ensisijainen diagnostinen tutkimus on kuitenkin hypokrominen mikrosytaarinen verenkuva, johon liittyy tai ei liity anemia, ja valtaosa raudanpuutteesta kärsivistä potilaista löytyy tällä yksinkertaisella tutkimuksella.

Marjatta Sinisalo, Pekka Collin

Raudanpuute tunnistetaan huonosti

Lääkärilehden 37/2016 teema, raudanpuutteen taustat ja hoito, oli raudanpuutteen yleisyyden takia ajankohtainen. Raudanpuute tunnistetaan terveydenhuollossa huonosti. Suomessa arvellaan, ettei ferritiinillä ole kliinistä merkitystä, mutta Sveitsissä määritys kuuluu terveystarkastuksiin. Lääkärilehden artikkeleissa ei sanota selvästi, että ferritiinin pitoisuus < 30 µg/l on tärkein raudanpuutteen osoittaja (1). Raudanpuuteanemian diagnoosi on helppo, kun punainen verenkuva on tyypillinen. Tällöinkin kannattaa määrittää ferritiini, koska se auttaa arvioitaessa raudan tarvetta hemoglobiinin normalisoiduttua. On selvää, että mainittu 3 kk raudankäyttöjakso hemoglobiinin korjauduttua on liian lyhyt. Oikeampi kesto (annos > 100 mg/pv) on 6–9 kk ferritiinimäärityksen ohjauksessa. Vaikka Moretti (2) on osoittavinaan, että 40–80 mg:n päiväannos voi riittää, tärkeämpi artikkelin sanoma on, että raudan imeytyminen lisääntyy nautitun rautamäärän kasvaessa.

Esa Soppi

Nuoret aikuiset tarvitsevat tukea tupakoinnin lopettamiseen

Yksilöllisen tai ryhmissä annettavan terapiamuotoisen hoidon saatavuuden lisääminen ja käyttö lääkehoidon rinnalla voisi auttaa osaa saavuttamaan pitkäaikaisia tuloksia.

Lääkäri median pyörteissä

Lääkärin suhde mediaan tuntuu olevan sekoitus kiinnostusta, hämmennystä, arkuutta ja inhoa, pohtii Hannu Ollikainen.

Hannu Ollikainen

CAM ei ole neutraali termi

Kirjoitimme artikkelissamme Lääketieteen opiskelijoiden suhtautuminen uskomushoitoihin (1), että uskomushoidoista käytetään englannin kielessä käsitettä CAM [complementary and alternative medicine]. LT, FT Harri Hemilä väittää (2) tämän johtavan lukijoita harhaan, koska hänen mukaansa termit uskomushoito ja CAM tarkoittavat eri asioita. Hemilästä uskomuslääkintä-termi on liian leimaava ja hän ehdottaa tilalle nimeä vaihtoehtohoito.

Juhana Seppänen, Markus Kamaja, Markku Myllykangas, Tomi-Pekka Tuomainen

Näkyykö pilkettä silmäkulmasta?

Psykologi Aki Myllyneva totesi äskettäin väitöskirjassaan, että suora katsekontakti saa sekunnin osissa koko elimistön valmistautumaan vuorovaikutukseen (1). Samaa vaikutusta ei todettu silloin kun kommunikoitiin ilman katsekontaktia. Väitöksen kustoksen julkaisemassa katsausartikkelissa todettiin, että katsekontakti vahvistaa oppimista, lisää minätietoisuutta, saa arvioimaan myönteisemmin katsojaa ja käyttäytymään epäitsekkäämmin (2). Nämä avaavat todella mielenkiintoisia näkökulmia lääkärin vastaanottotyöhön.

Ari Mönttinen