Lisääkö sikiöseuranta keisarileikkauksia?

Sikiön elektroninen sykeseuranta synnytyksen aikana otettiin käyttöön, jotta sikiökuolemia ja vammautumisia voitaisiin vähentää.

iPotilas ja työn merkityksellisyys

Humanismi on robotisoidun tulevaisuuden salasana, kirjoittaa Päivi Hietanen.

Päivi Hietanen

Rooleista on tärkeä sopia

Professori Kari Remes ottaa esiin kaikissa tiedotusvälineissä ja viestinnän tilanteissa oleellisen asian (1). On tärkeää, että oma rooli on kaikille viestinnän osapuolille aina selvillä.

Päivi Hietanen

Lääketeollisuuden eettiset ohjeet määrittelevät yhteistyötä

Pidämme asiantuntijoiden omalla ajallaan antamaa panosta lääketiedon tuottamiseemme erittäin arvokkaana. Yhteistyö on tärkeää myös uusien asioiden viestimisessä lääkärikunnalle. Tässä työssä maamme lääketieteen asiantuntijoiden tietämys ja käytännön kokemus ovat ensiarvoisessa asemassa.

Mari Renlund

Päätöksenteon ja HTA-arviointien on kohdattava

Kiitokset Pertti Happoselle ja muille Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen edustajille keskustelun (1) jatkamisesta pääkirjoitukseni (2) pohjalta. Olemme päämäärästä ja itse ongelmasta samaa mieltä, luultavasti paljolti keinoistakin.

Samuli Saarni

Väärät lääkkeet terveysteknologian arviointiin

Johtajaylilääkäri Samuli Saarni kiinnittää pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 46/2016 huomiota terveysteknologian arvioinnin (HTA) ja päätöksenteon puutteisiin Suomessa (1). Ratkaisuksi hän esittää HTA-toiminnan hajauttamista yliopistosairaaloihin.

Pertti Happonen, Ulla Härkönen, Vesa Kiviniemi, Tuomas Oravilahti, Piia Rannanheimo

Lääkeyhtiön asiantuntijahaastattelu liittyy mainontaan

Lupauduin asiantuntijahaastateltavaksi, kun lääkeyhtiö Janssen-Cilag otti syksyllä minuun yhteyttä ja kysyi, suostuisinko haastateltavaksi Lääkärilehden välissä julkaistavaan multippelia myeloomaa käsittelevään liitteeseen. Sanoudun kuitenkin jyrkästi irti lääkeyhtiön mainosmiehen roolista, joka syntyi mainos-sanalla merkitystä haastattelustani. Liite jaettiin hematologeille ja sisätautilääkäreille Lääkärilehden 45/2016 välissä.

Kari Remes

Nyt on kannettava vastuuta

Keskustelun laineet loiskuvat vilkkaasti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tullessa lakien säätämisvaiheeseen. Lopullinen sote-malli etsii yhä hahmoaan. Poliitikkojen kommentit TV:n ajankohtaisohjelmassa hiljattain herättivät kollegakunnassa hämmästystä. Kuinkakohan hyvin vastuulliset poliitikot tuntevat terveydenhuollon todellisuutta? Toisaalla palvelujärjestelmän kokeneet asiantuntijat eivät enää näe sote-ratkaisujen tuovan kustannushyötyjä eikä vastaavan järjestelmää eniten käyttävien, usein moniongelmaisten ihmisten tarpeisiin (1,2).

Sami Pirkola

Lääkärin ja hiiripaimenen elämää

Työvuoden aikana lääkäri kuljettaa hiiri­kursoria näytöllä noin 100 km käyttäen siihen 416 000 hiiren klikkausta, kirjoittaa Mikko Nenonen.

Mikko Nenonen

Epävarmuuden tiedettä, todennäköisyyden taidetta

Varmuus on illuusio, epävarmuus todellisuutta, kirjoittaa lääketieteellinen päätoimittaja Päivi Hietanen.

Päivi Hietanen

Dementialääkkeitä käytetään esitettyä pidempään

Tutkijatohtori Mari Aaltonen kollegoineen raportoi dementialääkkeiden kustannuksista viimeisinä elinvuosina Lääkärilehdessä 43/2016 (1). Mielestämme tuloksista ei kuitenkaan voi päätellä dementialääkkeiden käytön yhteyttä kuoleman läheisyyteen. Pääsyynä tähän ovat vertailuryhmien ja seuranta-ajan eroavaisuudet sekä puutteet tilastoanalyysissä.

Sirpa Hartikainen, Jussi Paananen, Heidi Taipale, Antti Tanskanen, Jari Tiihonen, Anna-Maija Tolppanen

Elämän loppuvuosien lääkekorvaukset kasvoivat

Kiitämme Sirpa Hartikaista ja MEDALZ-tutkimusryhmää artikkeliamme (1) koskevista tärkeistä kommenteista (2). Hartikainen ym. sanovat tulostemme olevan täysin päinvastaisia kuin MEDALZ-aineistossa. Käsityksemme on, että tuloksiamme ei voi pitää jyrkästi vastakkaisina, vaan kyse on tutkimuskysymysten ja asetelmien eroista.

Mari Aaltonen, Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Leena Forma, Jutta Pulkki, Jani Raitanen

Priorisoinnin umpikuja vaatii täyskäännöstä

Kahdenkymmenen vuoden epäonnistumisesta on syytä oppia, kirjoittaa Samuli Saarni.

Samuli Saarni

Kolonoskopian tarve ei ole muuttunut

Hannu Paajanen referoi (1) Lääkärilehden 42/2016 Lääketieteen maailmasta -palstalla rekisteritutkimusta divertikuliitin ja paksusuolisyövän yhteydestä (2). Tutkijat väittivät, että sairastettu divertikuliitti lisää riskiä sairastua paksusuolisyöpään, ja siten suosittelivat kolonoskopiaseurantaa sairastetun divertikuliitin jälkeen. Referaatissa viitattiin allekirjoittaneiden tutkimukseen (3) seuraavasti: "Suomessakin on tutkittu divertikuliitin diagnostiikkaa ja jopa suositeltu, että tietokonetomografialla voisi korvata kokonaan potilaalle epämiellyttävän kolonoskopian." Tämä on virheellinen yleistys. Divertikuliittia on kahdenlaista: komplisoitunutta ja komplisoitumatonta. Näiden kahden muodon erottaminen toisistaan on jatkoseurannan kannalta ratkaisevaa. Komplisoitumattoman divertikuliitin jälkeinen paksusuolisyövän riski on samaa luokkaa kuin vastaavalla muulla väestöllä (< 1 %). Komplisoituneen divertikuliitin suhteen luvut ovat aivan toista luokkaa: 10 %:lla todetaan paksusuolisyöpä (3).

Ville Sallinen, Panu Mentula, Ari Leppäniemi

Palaute kehittää potilastietojärjestelmiä

Dosentti Kalle Romanov pohtii keskustelua-palstalla Lääkärilehdessä 37/2016 (1) e-reseptin ja potilastietojärjestelmien käyttöä ja näistä puuttuvia ominaisuuksia.

Jonna Salonen, Tom Saari, Susanna Martikainen

Äitiysneuvontaa Ghanan tapaan

Äitiyskuolleisuus on Afrikassa edelleen korkea. Ghanassa äitiyshuollon kulmakiviä ovat äitiysneuvola ja odottaville äideille suunnatut luennot.

Hanna Halkosaari

Valinnan pitää olla järkevä

Haluaako potilas valita lääkärin hoitotyyliä ja osaamista, jonotusaikaa vai seinien väriä, kysyy Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Kuolevan hoidossa terminologialla on väliä

Ammattikielessä on mm. Lääkärilehdessä ja Duodecimissa käytetty kuolinapu-termiä ensisijaisesti eutanasiasta ja lääkäriavusteisesta itsemurhasta ja näin sitä käytetään myös yleiskielessä. Herääkin kysymys, mikä on tarkoitusperä, kun Lääkäriliiton, Duodecimin ja Hyvä kuolema -yhteisvastuuhankkeen toteuttamassa Lääkäri ja kuolinapu -kyselyssä on pyritty sulkemaan kuolinapu-termin sisällöstä pois sen eutanasiaa koskeva merkitys ja annettu termille sisältöä, jota ei yleensä käytetä. Termejä "aktiivinen kuolinapu" ja "lääkäriavusteinen kuolema" käytetään määrittelemättä, miten ne eroavat "kuolinavusta". Kyselyyn rakentuu näin terminologinen miinakenttä. Miksi ei ole käytetty olemassa olevia asianmukaisia termejä, joilla olisi saavutettu eritellympi vastaustulos?

Kalle Mäki

Terminologia on ongelma

Maailman lääkäriliiton (WMA) viime kevään kokouksessa toivottiin, että jäsenliitot aktivoituisivat virittämään keskustelua hoidosta kuoleman välittömässä läheisyydessä, mukaanlukien eutanasiasta. Lääkäriliitto on järjestänyt syksyisin Lääkärin etiikan päivän vuodesta 2005. Siten tänä vuonna päätettiin aiheeksi ottaa hyvä kuolema. Tilaisuus järjestettiin yhdessä Lääkäriseura Duodecimin ja Hyvä kuolema -yhteisvastuuhankkeen kanssa 6.10. Säätytalolla (1,2,3).

Heikki Pälve

Loistava lääkäri hoitaa potilaan

Olisiko aika siirtyä tautien käyvästä hoidosta potilaan loistavaan hoitoon? kysyy Simo Rehunen. Ajatusten perustaksi sopii kollegamme Iona Heathin lista: Kuuntele, havaitse, ajattele, odota, ole läsnä ja estä haitta.

Simo Rehunen