Prosessilähtöisyys parantaisi työn tuottavuutta

Potilastietojärjestelmien nykyisessä potilaskeskeisessä kirjaamiskäytännössä sihteerit, hoitajat ja lääkärit valjastetaan potilaalle arvoa tuottamattoman työn suorittajiksi. Kirjauksiin vaadittavat klikkaukset ja niihin kuluva aika vähenisivät ja työn tuottavuus kasvaisi, jos potilasohjaus automatisoitaisiin käyttöliittymän rinnakkaissovellusten avulla. Silmäsairauksia hoitavassa yksikössä saatetaan toteuttaa 30 kaihileikkausta, 50 lasiaisinjektiota ja jopa yli 100 jälkikaihen avausta yhden työpäivän aikana. Hoitoprosessin rutiininomaisesta luonteesta huolimatta räätälöimme potilaskohtaisesti jokaisen hoitokäynnin yhteydessä potilasasiakirjamerkinnät, mahdollisen uusintakäynnin, lääkemääräykset ja kuntalaskutuksen. Nykyisten potilastietojärjestelmien kirjaamiskäytäntö ei huomioi hoitotiimin prosessia eli yksikössä tehtävää työpäivää.

Raimo Tuuminen

Muistetaan genomi

Kohta sekvensointi sopii joka kukkarolle. Näkymä on huima, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Lain mukaan on toimittava, haasteista huolimatta

Sähköisestä lääkemääräyksestä on puhuttu ja kirjoitettu, kysytty ja vastattu ja jaettu informaatiota – niin Lääkärilehden sivuilla kuin Fimnetin keskustelutauluilla viimeisten vuosien ajan. Keskustelu kertoo siitä, että asia on kollegoille tärkeä. Oleellinen asiasta on kuitenkin sanottu jo useampaan kertaan.

Marjo Parkkila-Harju, Heikki Pärnänen

Onko Lääkäriliitto ollut paperiton paperitiikeri?

Kollegakunta ja potilaat ovat heränneet uuteen todellisuuteen lääkehoidossa, kun e-reseptipakko tuli voimaan tammikuun alussa. Tietääkseni yksikään osapuoli ei ole pahoitellut lääkärien ammattioikeuksien kaventumista tai hankalia ATK-laitetarpeita, tai monille aiheutuneita reseptikirjoituksen uusia maksuja – ei edellinen hallituksen puheenjohtaja eikä nykyinen, ei liiton terveyspoliittinen johtaja, ei kukaan.

Erkka Syvälahti

Meta-analyysi vaatii tulkintaa – esimerkkinä ennustevälit

Matti Uhari nosti esille Koepalat-palstalla Lääkärilehdessä 42/2016 meta-analyysien heterogeenisyyden (1).

Jesper M. Kivelä

Terveydenhuolto kaipaa uudistamista

Terveydenhuollon uudistamisessa ongelmana on muutoksen pelko. "Kunhan mikään ei muutu" on turvallista. Toiminnan kehittäminen edellyttää sopeutumista.

Markku S. Nieminen

Soten mukana koordinaatio kehitysvammahuoltoon?

Moniammatillisuuden hyödyt kehitysvammahuollon järjestämisessä tunnustetaan yhä laajemmin. Tuleekin olemaan erittäin mielenkiintoista nähdä, millaiseksi kehitysvammahuollon rooli muotoutuu sote-uudistuksessa. Voisiko näköpiirissä olla kehitysvammalääketieteen osaamiskeskuksia, joissa pystytään ottamaan kantaa monisairaiden ja -vammaisten potilaiden tarpeisiin ns. yhden luukun mallilla?

Nina Bjelogrlic-Laakso, Seija Aaltonen, Maria Arvio

Lääkärin arki muuttuu

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi on alkanut Lääkäriliitossa aktiivisesti. Lääkäri 2017 -tapahtuma kokosi kollegat yhteen kouluttautumaan ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista.

Marjo Parkkila-Harju

Resurssit kuntoon opiskelu- ja kouluterveydenhuollossa

Kouluiässä toteutettavia terveystarkastuksia koskeva valtioneuvoston asetus tuli voimaan vuonna 2011. Ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla toteutettavien laajojen tarkastusten tavoitteena on yhteistyössä perheen ja koulun kanssa havaita koululaisen ja perheen tuen tarve varhain, pyrkiä kaventamaan terveyseroja ja ehkäistä syrjäytymistä (1,2,3).

Hertta Ollikainen

Julkaisupaikan valinta aiheuttaa päänvaivaa

Tutkijan kuukausia tai vuosia kestäneen työn tuloksen julkistaminen on usein ongelmallista. Arvostettujen lehtien hylkäysprosentti voi olla jopa 90 ja rankingissa matalammalla olevatkin hyväksyvät julkaistaviksi vain puolet lähetetyistä artikkeleista. Uusine näköaloineen Open Access (OA, avoin verkkojulkaiseminen) -julkaiseminen on yleistynyt nopeasti. Joka neljäs vuonna 2011 julkaistu vertaisarvioitu artikkeli oli jo kolme vuotta sitten saatavilla vapaasti verkossa (1).

Martti Vastamäki, Heidi Vastamäki, Liisa Hakaste

Enemmän ennakointia neuvolatoimintaan

Vaikka Suomessa on huipputasoa oleva äitiys- ja lapsineuvolatoiminta, sitä olisi syytä tehostaa edelleen. Raskauden aikaisten riskien yksilökohtaisessa tunnistamisessa on edelleen parantamista.

Mikko Hallman

Nakerretaanko lääkärin vaitiolovelvollisuutta?

Sisäministeriön toimenpidesuunnitelma laittoman maassa oleskelun ehkäisyyn ja hallintaan (16.12.2016) toteaa mm. että "Laittomaan maassa oleskeluun liittyvistä havainnoista voi ilmoittaa poliisille tietosuojasäädösten sallimissa puitteissa". Mahdollisiksi ilmoittajatahoiksi mainitaan myös kuntien sosiaali- ja terveystoimet.

Jaakko Kivisaari

Valistus on viritetty, järki hyvä herätetty

Oman alamme ajatuspaja olisi lääkärikunnan lahja satavuotiaalle Suomelle, kirjoittaa arkkiatri Risto Pelkonen.

Risto Pelkonen

Lisätään FINRISKI-laskuriin tulevaisuutta

Työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus on 40 vuoden aikana vähentynyt Suomessa noin 80 %. Silti ateroskleroosi on edelleen yleisin kuolinsyy väestössä. Valtimonkovettumataudin ehkäisyssä onkin vielä paljon tehtävää sekä väestön että yksilön kohdalla (1).

Juhani Partanen

Selkeämmät merkinnät resepteihin ja lääkelistoihin

Lääkärilehdessä 40/2016 käsiteltiin hyvän reseptin perusteita (1). Haastatteluihin perustuvassa kirjoituksessa suositellut merkinnät olivat tämän tapaisia: "1 tabletti kerran päivässä" ja "1 tabletti 2 kertaa vuorokaudessa".

Jyrki Joensuu

Kiitos artikkelien arvioijille

Lääkärilehti palkitsee vuoden arvioijan tunnustuspalkinnolla. Palkinto voidaan myöntää arvioijalle, joka on antanut lehdelle useita asiantuntevia, perusteltuja ja julkaisemiseen kantaa ottavia lausuntoja.

Suunnitelmallisuutta erikoislääkärikoulutukseen

Koulutusmäärät on tarkoitus arvioida vuoteen 2019 mennessä, kirjoittaa Hannu Halila.

Hannu Halila

Streptokokkitestauksen tarpeellisuudesta on keskusteltava

Kiitämme LL Mikko Suvista ja dosentti Sanna Toppila-Salmea (1) kommenteista ja mielenkiinnosta artikkeliamme (2) kohtaan. Toisin kuin korva-, nenä- ja kurkkutautien kollegamme esittävät, emme suoranaisesti ehdota kaikesta streptokokkitestauksesta luopumista akuutin nielutulehduksen diagnostiikassa. Toivoisimme kuitenkin, että keskustelua streptokokkitestauksen tarpeellisuudesta akuutin nielutulehduksen hoidossa Suomessa käytäisiin oman erikoisalamme lisäksi esimerkiksi yleis-, lasten- ja infektiolääkäreiden sekä mikrobiologien toimesta. Useissa Euroopan maissa streptokokkitestauksesta on jo luovuttu (3).

Timo Koskenkorva, Petri Koivunen, Olli-Pekka Alho

Onko virtsarakkosyöpä todella kallein?

Urologian dosentti Peter J. Boström esitti pääkirjoituksessa Lääkärilehdessä 43/2016 kiinnostavia näkökulmia virtsarakkosyövän uusiin hoitomuotoihin (1). Perehdyin artikkeliin suomalaisen lääkärivaimoni kehotuksesta. Boström viittaa tuoreeseen katsaukseen, jonka mukaan virtsarakkosyöpä on kalleimpia syöpiä, kun verrataan kustannuksia potilasta kohti. Tämä voikin pitää paikkansa Yhdysvalloissa, josta luvut ovat peräisin. Toisaalta siellä ei ole yhtä kattavia terveydenhuollon rekistereitä kuin Pohjoismaissa.

Ivar Sønbø Kristiansen

Ehdotus luopua rutiininomaisista streptokokkitesteistä hämmentää

Kiitämme LT Timo Koskenkorvaa ym. nielurisaleikkauksen vaikutusta aikuisen toistuviin nielutulehduksiin käsittelevästä artikkelista Lääkärilehdessä 45/2016 (1). Artikkelissa olisi ollut hyvä todeta, että esitetyt nielutulehduksen hoito- ja leikkausindikaatiot eivät ole linjassa Käypä hoito -suosituksen kanssa (2).

Mikko Suvinen, Sanna Toppila-Salmi