Alkoholilakiesitystä on muutettava

Alkoholi on Suomessa tällä hetkellä vakavin yksittäinen terveyden ja hyvinvoinnin uhkatekijä. Elinajanodotteessa on edelleen yhteiskuntaluokasta johtuvia eroja, jotka selittyvät alkoholilla ja tupakalla.

Martti Vastamäki

Naisten globaali terveys uhattuna

Kaksi kolmasosaa maailman 1,4 miljardista köyhyydessä elävästä ihmisestä on naisia. Jos perusihmisoikeudet eivät toteudu, näillä naisilla ei ole mahdollisuutta päättää omasta kehostaan, seksuaalisuudestaan eikä viime kädessä tulevaisuudestaan. He eivät pysty suojautumaan ei-toivotuilta raskauksilta, sukupuolitaudeilta tai seksuaaliselta väkivallalta. HIV on lisääntymisiässä olevien naisten johtava kuolinsyy maailmassa (1).

Hilkka Vuorenmaa

Potilaan tutkiminen on tärkeää

Dosentti Matti Revonta käsitteli Keskustelua-palstalla Lääkärilehdessä 13/2017 (1) poskionteloiden kaikututkimusta. Olen iloinen että väitöskirjatutkimukseni (2) herättää keskustelua.

Timo Autio

Suolaverolle olisi hyvät perusteet

Suolan käyttö on helppoa ja halpaa, mutta aiheuttaa sekä taloudellisia että inhimillisiä kustannuksia. Suolan käytön vähentäminen vaatii suolaveron kaltaista voimakasta ja kattavaa kannustinta (1).

Mikko Forss, Ilkka Kokko, Juha Pekkanen

Terve akillesjännekin voi revetä

Kun akillesjänne repeää traumaattisesti, tapaturmavakuutusyhtiöt eivät useimmiten korvaa repeämän hoitoa tapaturmana. Perusteluksi esitetään, että terve akillesjänne ei repeä venytysväkivallan vaikutuksesta, eli jänteen on täytynyt olla sairas tai degeneroitunut.

Ilkka Tulikoura

Vapaus on kaunis sana

Vapauden vastinpari on vastuu. Siitä on aika puhua enemmän, kirjoittaa Heikki Pälve.

Heikki Pälve

Kertyvää tutkimusnäyttöä arvioitava objektiivisesti

Professorit Seija Grénman ja Aila Tiitinen käsittelivät Lääkärilehden 13/2017 tiedepääkirjoituksessa (1) tutkimustamme hormonikierukan käytöstä ja rintasyöpävaarasta.

Sanna Heikkinen, Janne Pitkäniemi, Matti Hakama, Nea Malila

Onko progestiinilisä aina välttämätön?

Kiitän Seija Grénmania ja Aila Tiitistä hormonikierukkaa ja rintasyöpäriskiä käsitelleestä selkeästä pääkirjoituksesta Lääkärilehdessä 13/2017 (1). Samalla on syytä onnitella lehteä nopeudesta, jolla tämä kirjoitus on saatu lääkärien luettavaksi, sillä juuri näinä viikkoina vastaanotoille hakeutuu tuhansia naisia poistattamaan hormonikierukkaansa. "Muuten olisi ihan ihanaa, ei muistamista, ei kipuja eikä juuri vuotojakaan, mutta kuulemma tämä kierukka aiheuttaa minulle rintasyövän vaihdevuosien alkamisen jälkeen." Tuttu tarina ainakin gynekologien vastaanotoilla. Pääkirjoitus todisti, että hormonikierukkaa ei tarvitse poistaa ainakaan rintasyöpäriskin vuoksi.

Olavi Ylikorkala

Parempaa keskustelua valinnanvapaudesta

Valinnanvapaus parantaa potilaan oikeuksia, kirjoittaa Timo Aronkytö.

Timo Aronkytö

Uudet työnkuvat aiheuttavat huolta

Lääkärilehdessä 13/2017 (31.3.2017) käsiteltiin ajankohtaista aihetta, lääkärien työnkuvan muutoksia. Helsingin perusterveydenhuollossa kokeillaan uutta toimintamallia kolmella eri asemalla. Tavoitteena on palvelujen parempi saatavuus, tuottavuus, vaikuttavuus, asiakastyytyväisyys ja henkilöstökokemus. Lääkäriliittoon on tullut pilotista myös useita yhteydenottoja, joista välittyy huoli pilotin aikana esiin nousseista toimintatavoista.

Laura Lindholm

Saattohoito on edistynyt tuntuvasti

Jos kaikki nykyaikaiset kivunhoitomenetelmät ovat käytössä, kipu on varsin hyvin hallit­tavissa, kirjoittaa Tiina Tasmuth.

Tiina Tasmuth

Sinuiitti paranee pääosin itsestään

Kiitän Annika Luukkaista ym. poskionteloiden röntgenkuvausten diagnostista arvoa käsitelleestä pääkirjoituksesta Lääkärilehdessä 11/2017 (1).

Esa Ovaskainen

Varsinkin sivuonteloiden kaikukuvauksia tehdään liikaa

Annika Luukkainen ym. muistuttivat pääkirjoituksessa Lääkärilehdessä 11/2017 (1), että sivuonteloiden natiiviröntgenkuvien kliininen hyöty on kyseenalainen. Olin erityisen ilahtunut siitä, että kaikukuvausta (SinusScan) ei mainittu vaihtoehtoisena tutkimuksena – sitä ei mainittu artikkelissa lainkaan. Kaikututkimus on turhake, joka tuottaa tarpeettomia antibioottikuureja enemmän kuin mikään muu yksittäinen toimenpide.

Ari Mönttinen

Kaikututkimus sulkee pois sinuiitin

Lääkärilehdessä 6/2017 esiteltiin (1) Timo Aution väitöskirjaa (2), joka käsittelee äkillistä sivuontelotulehdusta. Väittelijä totesi, että positiivinen ultraäänitutkimus ei ole luotettava merkki bakteerin aiheuttamasta taudista. Väitöskirjassa todetaan myös, että takaseinäkaiku korreloi hyvin poskiontelon eritteisyyteen (p = 0,001).

Matti Revonta

Valinnanvapautta – hallitusti

Lääkäriliitto kannattaa valinnanvapauden hallittua laajentamista julkisessa terveydenhuollossa.

Marjo Parkkila-Harju, Heikki Pärnänen

Peter Gøtzsche ja EBM:n kapea tulkinta

Psykiatrit ovat kritisoineet Peter Gøtzschen näkemyksiä ja suomeksi hiljattain julkaistua kirjaa (1) voimakkaasti (2,3). Onko ongelmana kuitenkaan yksistään Gøtzsche ja hänen mielipiteensä, vai onko kyseessä syvällisempi näyttöön perustuvan lääketieteen (EBM) lähestymistapaan liittyvä ongelma, joka vain sattuu tulemaan selkeästi näkyviin Gøtzschen kirjan tapauksessa?

Harri Hemilä, Raimo Puustinen

Erikoislääkärikoulutus nykyaikaan

Nuori erikoistuva lääkäri kertoi, ettei hän käytä Taitoni.fi-työvälinettä, koska se ei suoraan laske hänelle teoreettisen koulutuksen tunteja eikä työhistoriasta työkuukausia. Hän ei ymmärtänyt, miksi asettaa tavoitteita oppimiselleen – hänhän tekee töitä. Kommentti oli kiinnostava ja kertoo karulla tavalla sen, miten suomalainen erikoislääkärintutkinto on pahasti ajastaan jäljessä.

Kristiina Patja

Oletteko lääkäri?

Hienoa että Lääkärilehti uskalsi tiukata päätoimittaja Antero Mukalta, miksi Helsingin Sanomat vainoaa lääkärikuntaa (Lääkärilehti 10/ 2017) (1). Mukka perusteli lääkärivainoa toistelemalla juttusarjasta tuttuja fraaseja. Lopulta Mukka joutui toteamaan sanatarkasti "Luotan lukijoihin, että he osaavat asettaa asiat mittasuhteisiin." Lääkärilukijat ovat näin tehneet. "Oletteko lääkäri", kysyi HS:n tilauspalvelun virkailija pari viikkoa sitten HS:n tilausta peruvalta kollegalta.

Olavi Ylikorkala

Esineellistetty olo

Nykyajan puskaradio näyttää tulevan väistämättä myös lääkäripalveluihin, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Psykiatrinen diagnostiikka, satuako?

Helsingin Sanomat uutisoi tanskalaisen professori Peter Gøtzschen Helsingin-vierailun näkyvästi (1). Haastattelussa kirjoitettiin, että "Psykiatrit elävät hänen mielestään fantasiamaailmassa: uskovat asioihin, jotka ovat tieteellisesti epätotta. Harha ei koske vain lääkkeiden hyötyjä vaan myös diagnooseja."

Olli Kampman, Sami Pirkola