Tekonivelleikkausten keskittäminen ei tuo etuja

Keskittäminen on lääketieteessä nyt trendikästä, mutta muualla Euroopassa rajoiksi esitetyt luvut ovat selvästi maltillisempia. Tutkimusten mukaan keskittäminen parantaa hoitotuloksia mm. peräsuolisyövän ja rintasyövän hoidossa sekä lihavuuskirurgiassa. Raskaan päivystyksen keskittäminen on myös mielekästä. Yleisimmissä ortopedisissä elektiivisissä leikkauksissa, mm. selkäkirurgiassa, raja on ajateltu vetää noin 150 leikkaukseen. Tekonivelleikkauksia sen sijaan vaaditaan 600, jotta niitä voidaan sairaalassa tehdä. Mistä näin suuri luku on saatu?

Martti Hirn

Lisää byrokratiaa säteilylailla

Uudistettavan säteilylain luonnosteksti näyttää pikemminkin lisäävän byrokratiaa, kirjoittaa Sauli Savolainen.

Sauli Savolainen

Uusi hoitomalli pitkäaikaiseen laihuushäiriöön

Kiitämme Anu Ruususta ym. Lääkärilehdessä 21/2017 julkaistusta katsausartikkelista (1), jossa kuvataan ansiokkaasti pitkäaikaisen laihuushäiriön hyvän hoidon erityispiirteitä sekä pohditaan, miten tämän potilasryhmän hoito tulisi Suomessa järjestää.

Jaana Suokas, Monica Ålgars

Kirjoitustaitoja etsimässä lääkiksen jäljiltä

Oulun yliopiston dekaani Kyösti Oikarinen kirjoitti Lääkärilehdessä 22/2017 (1) osuvasti suomen kielen merkityksestä lääketieteellisessä julkaisemisessa. Olen samaa mieltä siitä, että tutkijoita tulisi rohkaista hakemaan näkyvyyttä tutkimusaiheelleen myös suomenkielisissä julkaisuissa.

Maiju Welling

Muutosten syksy

Jäsenen työsopimusneuvottelut yksityissektorilla ovat muuttuneet, toteaa Marjo Parkkila-Harju.

Marjo Parkkila-Harju

Potilasvahinkoilmoitusten määrä on kasvanut

Ilmoitusten määrästä ei voi tehdä johtopäätöksiä terveydenhuollon tai potilasturvallisuuden tilasta, kirjoittaa Minna Plit–Turunen.

Minna Plit-Turunen

Sidonnaisuuksien psykologiaa

Nykyajan yhteiskuntaa on vaikea kuvitella ilman mainontaa, joka koskee myös lääkkeitä ja lääkärien työkaluja. Lääkärit tarvitsevat valintojensa tueksi luotettavaa tietoa.

Markku Ojanen

Iskeeminen haimavaurio hypoglykemian syynä

Ilman ajanvarausta -palstalla Lääkärilehdessä 20/2017 (1) käsiteltiin potilastapausta, jossa krooniseen eteisvärinään ja laiminlyötyyn antikoagulaatiohoitoon liittynyt massiivinen systeeminen tromboembolisaatio johti infrarenaalisen vatsa-aortan tukkeutumiseen.

Niko Sillanpää

Satunnaistaminen on ymmärrettävä oikein

Professori Timo Strandbergin erinomaisen statiinihoitoa käsittelevän artikkelin ohessa Lääkärilehdessä 20/2017 (1) esitettiin vähemmän onnistunut selitys käsitteelle mendeliaaninen satunnaistaminen. Artikkelissa todettiin, että "Samoin kuin satunnaistetussa tutkimuksessa, sekoittavien tekijöiden vaikutus eliminoituu, mutta luonto "satunnaistaa" altisteen".

Kari Poikolainen

Syytä ylpeyteen

Tällä viikolla julkistettiin toista kertaa terveydenhuollon ammattilaisten ja lääkeyritysten yhteistyöhön liittyvät taloudelliset tiedot. Tietojensa julkistuksen salli 68 prosenttia yhteistyötä tehneistä lääkäreistä. Hienoa on, että viime vuoteen verrattuna yhä useampi lääkäri antoi luvan tietojensa julkistukseen, kuten Lääkäriliitto on suositellut.

Marjo Parkkila-Harju

Vähemmän on enemmän -periaate kantaa

Kiitämme kollegoja Kaukonen ja Reito kiinnostuksesta (1,2) artikkeliamme (3) kohtaan. Kommenteista käy ilmi selkäkipupotilaan oireiden monimuotoisuus, diagnostiikan ongelmat ja vaikeus laatia yksiselitteisiä hoito- ja kuvantamissuosituksia.

Mats Grönblad, Katariina Luoma

Punalippuoireiden osuvuus on heikko

Dosentit Mats Grönblad ja Katariina Luoma kirjoittivat Kättä pidempää -artikkelissaan Lääkärilehdessä 18/2017, että kuvantamistutkimuksia ei pitäisi tehdä selkäkipuiselle potilaalle ensimmäisen kuuden viikon aikana, ellei potilaalla ole vakavaan sairauteen viittaavia varoitusmerkkejä (1). Lisäksi he toteavat ilman lähdeviitettä, että 90 % vakavan selkäkivun syistä saataisiin todetuksi käyttämällä näitä varoitusmerkkejä, joita myös punaisiksi lipuiksi (eng. red flags) kutsutaan.

Aleksi Reito

Ei unohdeta välilevyn kulumasairautta

LKT Mats Grönblad ja LT Katariina Luoma selvittelivät tärkeässä Kättä pidempää -artikkelissaan Lääkärilehdessä 18/2017 (1) lannerangan kuvantamistarpeita. Selkävaivaisia pitkään hoitaneena käytännön lääkärinä en voi kuitenkaan olla puuttumatta taulukossa 2 esitettyihin selkäkipujen aiheuttajiin ja tähän liittyvään pohdintaan.

Juha-Pekka Kaukonen

Pahimpia ovat epäilyt

Jos kerrot sidonnaisuuksista, kerro ne kunnolla, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Tutki potilaasi, omin käsin

Potilaan ei pitäisi joutua kyselemään vinkkejä lääkäristä, joka tutkisi kunnolla, kirjoittaa Pertti Saloheimo.

Pertti Saloheimo

Seulaan jääneet tutkitaan tarkemmin

Kiitämme Tapani Kiminkistä kommentista (1) muistihäiriöpotilaan kognition tutkimista käsitelleeseen katsausartikkeliimme (2).

Satu Winqvist, Virpi Moilanen

Neuropsykologinen tutkimusko kaikille vanhuksille?

Kiitän Satu Winqvistiä ja Virpi Moilasta Lääkärilehdessä 17/2017 (1) julkaistusta erinomaisesta muistihäiriöpotilaan kognition tutkimista käsitelleestä katsauksesta.

Tapani Kiminkinen

Suositukset laadittava kansallisesti ja harkiten

Kiitämme kollegoja Seija Eskelinen ja Iris Pasternack Vältä viisaasti -suosituksia koskeneistä kriittisistä huomioista Lääkärilehdessä 18/2017 (1). Olemme lämpimästi samaa mieltä siitä, että välttämissuosituksiin pitää panostaa.

Jorma Komulainen, Raija Sipilä

Puhutaan ja tavataan mediaa

Uutisten yhteinen juonne huolestuttaa. On ryhdytty kyseenalaistamaan lääkärin etiikkaa, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Medisiinari astuu uuteen maailmaan

Mitä siis tehdä? Rajata aloituspaikkoja. Määrä olisi perusteltua pudottaa alle 600:n, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen