Terveyden tutkimuksen rahoitus unohtuu sotessa

Sosiaali- ja terveysministeriön kautta tuleva yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määräraha on pienentynyt viimeisen 20 vuoden aikana alle kuudesosaan alkuperäisestä. Ensi vuodeksi rahoitus näyttää vähenevän edelleen. Sote-uudistuksen toteutuessa sairaanhoitopiirien mahdollisuudet korvata rahoituksen vajetta loppuvat.

Anne Pitkäranta

Sote-kokeiluista otettava kaikki irti

Ensihavainnot ovat lääkärille ja potilaalle pettymyksiä, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Sidonnaisuudet: seuraava askel?

Olisiko syytä suosia asiantuntijoita, joilla ei ole sidonnaisuuksia? kysyy Pertti Saloheimo.

Pertti Saloheimo

Toiminnan johtamisesta

Paljon on tehtävää, mutta olemme vahvoja yhdessä ja yhdessä me onnistumme, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Kati Myllymäki

Ristiriitaa tutkimuslöydösten tulkinnassa?

Professori Erkki Isometsä toteaa Lääkärilehdessä 36/2017 julkaistussa katsausartikkelissaan masennuslääkkeiden hyödyistä ja haitoista (1), että "Mielestäni masennuslääkehoidon teho on ryhmätasolla arvioituna kliinisesti merkittävä." Isometsä perustelee tätä kymmenellä meta-analyysillä, jotka esitellään artikkelin liitetaulukossa (www.laakarilehti.fi > sisällysluettelot > SLL 36/2017, artikkelin pdf-versio).

Ben Furman

Kliinistä merkittävyyttä on tulkittava johdonmukaisesti

Ben Furman esittää Näkökulma-kirjoituksessaan Lääkärilehdessä 36/2017 (1) ja samassa lehdessä julkaistua masennuslääkkeiden hyötyjä ja haittoja käsittelevää katsausartikkeliani (2) kommetoivassa Keskustelua-palstan kirjoituksessaan (3) joukon väitteitä, joihin on syytä vastata.

Erkki Isometsä

Kiitos, hyvät kollegat

Edessä olevien muutosten suuruutta ei pidä liioitella tai pelätä, kirjoittaa Heikki Pälve.

Heikki Pälve

Ilmastonmuutos on kansanterveyskysymys

– Me lääkärit voimme opettaa, että varman näytön odottaminen on joskus vaarallista, kirjoittaa Pertti Saloheimo.

Pertti Saloheimo

Paniikki lievittyy faktoilla

Psykiatrisia potilaita stigmatisoiva puhe on korostunut julkisuudessa heinäkuusta alkaen. Syy-seuraussuhteita on vedetty isolla pensselillä, sattumanvaraisestikin. Paniikkia voi kuitenkin hallita faktoilla:

Hanna Putkonen, Saija Turpeinen

Diginatiivi-kirjamme ymmärrettiin väärin

Lääkärilehden 36/2017 kirjallisuuspalstalla julkaistiin Silja Kosolan arvio (1) Kuinka kasvattaa diginatiivi -kirjastamme. Kosola tuntui ymmärtäneen kirjan idean väärin. Tarkoitus ei ole "antaa vanhemmille synninpäästöä" lasten digikasvatuksen suhteen. Päinvastoin. Koko teos on alusta loppuun pyhitetty patistamaan vanhempia ottamaan enemmän vastuuta lastensa digiarjesta. Valittu näkökulma on toki positiivinen ja kannustava.

Jenni Utriainen, Satu Irisvik

Glukoosirasituskokeesta voidaan hyvin luopua

Lääkärilehden 36/2017 pääkirjoituksessa sisätautien erikoislääkärit Tuula Pienimäki ja Juha Saltevo pohtivat, voisiko yhden tunnin glukoosirasituksella seuloa diabeteksen riskiä (1). Diabeteksen Käypä hoito -suosituksessa suuren riskin potilaille esitetään kahden tunnin glukoosirasituskoetta, koska pelkällä plasman glukoosipitoisuuden paastoarvon mittauksella tai HbA_1c-arvolla löydetään vain osa diabetestapauksista (2).

Simo Rehunen, Johan Eriksson, Päivi Korhonen

Ammatillisen autonomian rajat määrittyvät

Terveydenhuoltojärjestelmän sisältöä ohjaa tulevaisuudessa terveydenhuoltomenojen kasvun taittaminen ja julkisesti rahoitetun palveluvalikoiman tarkka määrittäminen. STM:n yhteydessä toimiva terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto PALKO jatkaa palveluvalikoiman arvioimista ja antaa suositukset terveyden- ja sairaanhoidon toimenpiteiden, tutkimusten sekä hoito- ja kuntoutusmenetelmien kuulumisesta palveluvalikoimaan tai rajaamisesta pois.

Ilona Autti-Rämö, Taina Mäntyranta, Tarja Holi, Miia Turpeinen

Onko etiikalla roolia terveydenhuollon uudistamisessa?

Arvokkuuden säilyttäminen määritellään monissa maissa hoidon ydinasiaksi, kirjoittaa Päivi Hietanen.

Päivi Hietanen

Terveyserojen tutkimus vaatii monipuolista otetta

Kiitämme Rainer Fogelholmia mielenkiinnosta (1) tutkimukseemme (2). Hänen esille nostamansa asiat ovat huomionarvoisia ja kirjoituksessamme niitä on jo käsitelty. Pitkän aikavälin tutkimuksissa vastausprosentin trendinomainen lasku on ongelma ja vastauskadon tarkastelu on tarpeen. THL:n aineiston katoanalyysit osoittavat, että mm. alempaan sosioekonomiseen asemaan kuuluvat ovat passiivisempia vastaamaan ja heidän terveydentilansa on huonompi. Tutkimuksemme tulokset ovat todennäköisesti konservatiivisia ja tosiasiassa terveyserot ovat todettuja suuremmat etenkin tutkimusjakson loppua kohti.

Eero Lahelma, Oona Pentala-Nikulainen, Anni Helldán, Satu Helakorpi, Ossi Rahkonen

Enemmän tarkkuutta terveyserojen analyysiin

Lääkärilehdessä 25–32/2017 professori Eero Lahelma työtovereineen julkaisi analyysin koulutusvuosien ja itse koetun terveydentilan yhteyksistä (1). Työ perustuu Kansanterveyslaitoksen/THL:n vuosina 1979–2014 tekemiin kyselylomaketutkimuksiin, joiden kohteina on ollut 5 000 15–64-vuotiasta suomalaista. Lomakkeissa on ollut lukuisia terveydentilaa, terveyskäyttäytymistä ja sosiaalisia seikkoja koskevia kysymyksiä.

Rainer Fogelholm

Hoidon jatkuvuus on turvattava

Sote-uudistuksesta tehdyssä ennakkoarvioinnissa (1) kansainvälinen asiantuntijaryhmä ehdottaa, että jo uudistuksen alkuvaiheessa tulisi olla käytössä suunnitelma tärkeimpien vaikuttavuusmittareiden tavoitteista ja arvioinnista. Hoidon jatkuvuutta raportissa ei ole mainittu sanallakaan, raportin monista muista ansioista huolimatta. Hoidon jatkuvuuden edut on näytetty toteen lukuisissa eri tutkimuksissa. Jos hoidon jatkuvuutta ei edes mainita, kuka tulevassa järjestelmässä vastaa jatkuvuuden kansallisesta ja maakunnallisesta arvioinnista?

Risto Raivio, Kari J. Mattila

Lääkemääräys edellyttää erotusdiagnostista osaamista

Olisi hätiköityä tehdä pientä tilkkutäkkimäistä lisäystä rajattuun lääkkeenmääräämisoikeuteen, kirjoittaa Marjo Parkkila-Harju.

Marjo Parkkila-Harju

Selkäkirurgian keskittämisesitys ei ole kestävällä pohjalla

Selkäkirurgisen hoidon saatavuus heikentyy ja päivystyksellisen hoidon alueellinen epätasa-arvo korostuu, jos selkäkirurgia keskitetään kuten asetusluonnoksessa (1) esitetään.

Eero Hirvensalo

Kohti Valtion lupa- ja valvontavirastoa

Pääosaa Valviran tehtävistä hoidetaan tulevaisuudessa Valtion lupa- ja valvontavirastossa (Luova-virasto), jota valmistellaan paraikaa. Valtioneuvoston alainen uusi virasto aloittaa toimintansa vuonna 2019 tai 2020 (tarkka aikataulu on tätä kirjoitettaessa auki), ja siihen kootaan sosiaali- ja terveysalan, opetus- ja kulttuuritoimen, ympäristötehtävien ja työsuojelun lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä.

Markus Henriksson

Lääkärin tehtävä

Vakavasta sairaudesta kertominen ei ole helppoa, vaikka tilanne olisi kiireetön, kirjoittaa Heikki Pälve.

Heikki Pälve