Yksityislääkärin lupahakemuksissa on paikka norminpurkutalkoille

Olen toiminut yli 10 vuotta yksityissilmälääkärinä Raumalla yrittäjän roolissa. Sopimuskumppanina on ollut suuri optisen alan yritys, jonka liikkeessä olen pitänyt vastaanottoa. Kaupungissa olleiden kahden liikkeen toiminta yhdistettiin ja siirryin pitämään vastaanottoa toiseen liikkeeseen, jossa oli muita vastaanottoa pitäviä silmälääkäreitä. Toimintani sisältö pysyi täysin ennallaan. Aluehallintovirasto kuitenkin vaati, että teen muutoksen takia uuden täydellisen lupahakemuksen. Jouduin täydentämään hakemusta kaksi kertaa, kaikkiaan sivuja kertyi noin 60 ja aikaa kului noin 6 tuntia. Lupa myönnettiin ja lopuksi sain Aluehallintovirastolta 500 euron laskun, jonka alariveillä uhkailtiin ulosotolla.

Olli Arjamaa

Lääkärikartelli valmistautuu maakunta- ja soteuudistukseen

Lääkärikartelli valmistautuu maakunta- ja soteuudistukseen

Lääkärisopimus on lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien edunvalvonnan perusta. Liittojen muodostamalla Lääkärikartellilla on ollut itsenäinen neuvotteluoikeus Lääkärisopimuksen ehdoista KT Kuntatyönantajien kanssa jo 1990-luvulta alkaen. Lääkärikartellin sisäinen yhteistyö on tärkeää monin tavoin, erityisesti nyt.

Marjo Parkkila-Harju, Sirpa Tilander, Päivi Lahti

Tavoitteena lääkkeiden määräämisen järkevät käytännöt

Kiitämme kollegoita Ekroos ja Mazur arvokkaista kommenteista (1) Lääkeinfo-palstalla julkaistuun artikkeliin (2). Artikkelin aihe ei ole tulkintamme mukaan helppo, sillä keuhkoahtaumataudin lääkehoidon kokonaisuudessa on viime aikoina tapahtunut useita muutoksia. Aina näkökulmat näihin eivät ole yhteneväisiä. On yhteisen oppimisemme kannalta tärkeää, että silloinkin asioista voidaan keskustella avoimesti, puntaroituun tietoon nojautuen ja toisiamme arvostaen.

Päivi Ruokoniemi, Pertti Saloheimo

GOLD-suositus on unohtunut

Lääkeinfo-palstalla Lääkärilehdessä 39/2017 käsiteltiin keuhkoahtaumataudin uusia lääkkeitä (1). Arvostamme sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäri Tiina Kyllösen pyrkimystä tiivistää keuhkoahtaumatautipotilaan lääkehoito lyhyeen kirjoitukseen. Valitettavasti emme voi olla kaikesta kirjoituksessa todetusta samaa mieltä. Erityisesti keuhkoahtaumatautipotilaan lääkevalintaa GOLD-suositusta mukaillen esittelevässä kuviossa 1 on mielestämme virheitä.

Heikki Ekroos, Witold Mazur

Kirurgiaa ei pidä hylätä kokonaan

Ortopedi Tuomas Lähdeojan ym. katsausartikkeli Lääkärilehdessä 40/2017 on varmasti tervetullut lisä vuonna 2013 julkaistuun yhdessä kahden kollegan kanssa kirjoittamaani artikkeliin Tenniskyynärpää – pitkällinen ja kivulias vaiva (2). Tuoreessa artikkelissa on kuitenkin sama ongelma kuin oli 10 vuotta sitten julkaistussa Käypä hoito -suosituksessa: pitkittyneestä vaivasta kärsivien tenniskyynärpääpotilaiden kanssa kamppailevalle kollegalle ei oikeasti anneta muita ohjenuoria kuin kipulääkehoito ja almanakan tähystely.

Martti Vastamäki

Taidokas viisveisaaminen on hyväksi havaittu toimintatapa

Kiitämme kollegoita Pohjolainen, Arokoski, Karppinen ja Vastamäki arvokkaista kommenteista (1,2) koskien katsaustamme (3). Kuten hyvin ilmenee, perspektiivi vaikuttaa voimakkaasti siihen, miten tulkitsemme tutkimustuloksia tai kirjoituksia. Yhdelle sama kirjoitus voi ilmetä kirurgian nihilointina ja toiselle liiallisena kritiikittömyytenä.

Tuomas Lähdeoja, Teemu Karjalainen, Markus Pääkkönen, Mikko Salmela

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030