Millainen digikamera lääkärille?

Digitaalikameralla saa kuvat muistiin ilman kehitystä ja kuvaustuloksen voi tarkistaa heti kameran näyttöruudusta. Kuvia voidaan käyttää suoraan tietokoneen taitto- ja sähköpostiohjelmissa tai muokata kuvankäsittelyohjelmilla. Kätevää... - mutta mistä alkaa pujottelu digiviidakossa?

Pekka Punkari

Alexander Fleming (1881-1955) - penisilliinin keksijä

Alexander (Alec) Fleming on saanut pysyvän sijan lääketieteen historiassa penisilliinin keksijänä. Penisilliinistä tuli ensimmäinen yleisesti käytettävä antibioottinen lääkeaine, joka mullisti useiden mikrobien aiheuttamien sairauksien hoidon.

Arno Forsius

Lääkemainonnan asiallisuus - totta vai tarua?

Julkiseen keskusteluun nousee tuon tuosta - eikä vähiten Lääkäripäivien aikaan - kysymys lääketeollisuuden markkinoinnin asiallisuudesta. Eli ohjaako myynnin edistämiseksi tehty työ ja markkinointiin sijoitettu panostus käytännön lääkehoidon väärille raiteille, mikä tarkoittaa tarpeetonta lääkkeitten määräämistä ja parhaan hoidon kannalta huonosti perusteltujen lääkevalmisteitten käyttöä. Lääkemainokset eri ammattijulkaisuissa ovat keskeinen osa teollisuuden markkinointitoimintaa.

Taito Pekkarinen

API - Ohjelmoinnin kriittinen kerros

Kaikki sovellutusohjelmat rakennetaan tietylle ohjelmointiliittymälle. Ohjelmointiliittymän abstraktiotason täytyy kohota tuntuvasti, muuten ohjelmoinnin tuottavuus ei riitä.

Erkki Karjalainen

Räätälöidyt lääkehoidot

Kaikkiin lääkkeisiin liittyy haittavaikutuksia - näin on meille opetettu ja totta se onkin.

Kalan merkitys ruokavaliossa

Kala on ruokavaliomme tärkein D-vitamiinin lähde. Kaksi viikoittaista kala-ateriaa täyttäisi useimpien D-vitamiinin tarpeen. Kalan merkitys sepelvaltimotaudin ehkäisyssä on kiistanalainen, mutta runsas rasvaisen kalan nauttiminen voi vähentää sepelvaltimotautia sairastavien kuolleisuutta. Kaloista saatavat ympäristömyrkyt eivät ole ongelma, jos käytetään vaihtelevasti eri vesistöistä pyydettyä kalaa.

Raija Kara, Antti Aro

Frederick Grant Banting (1891-1941) ja insuliini

Frederick Grant Banting (1891- 1941) oli lääkäri ja tutkija, joka onnistui eristämään insuliinin lääkkeeksi diabeteksen hoitamista varten. Hänen apunaan oli kolme muuta tutkijaa, lääketieteen opiskelija Charles Herbert Best (1899-1978), fysiologi John James Richard Macleod (1876-1935) ja biokemisti James Bertram Collip (1892-1965).

Arno Forsius

Terveydenhuollon selvitysmiehet - onni vai onnettomuusko?

WHO:n kesällä 2000 julkistama eri maiden terveydenhuoltojärjestelmiä vertaileva raportti on esimerkki kansainvälisestä selvitysmiestyöstä. Raportti täytti monista puutteistaan huolimatta paikkansa kansallisen keskustelun käynnistäjänä. STM:n ja Kuntaliiton asettamat selvitysmiehet kävivät läpi Suomen terveydenhuollon tilan muutama vuosi sitten. Kuntaliiton ja Stakesin keräämän tilastoaineiston pohjalta on toiminnallisessa vertailuarvioinnissa päästy entistä tarkempaan tulokseen. Vuoden 1999 tieto on ollut lähes puolen vuoden ajan käytettävissä sairaaloiden väliseen erikoisalakohtaiseen vertailuun. Suuret poikkeamat valtakunnallisesta keskiarvosta puoleen tai toiseen herättävät kysymyksiä ja paikallisia jatkoselvityksiä.

Lauri Nuutinen

NNT - hyvä tunnusluku hyvissä käsissä

Helena Varonen ja Ilkka Kunnamo esittelivät tärkeän tunnusluvun, NNT (number needed to treat) (Varonen H, Kunnamo I. NNT - käytännöllinen tapa esittää hoidon vaikuttavuutta. Suomen Lääkärilehti 2000;55:4744- 4745). Kirjoituksessa todetaan, että NNT:n voi laskea vain kontrolloiduista hoitotutkimuksista ja että tutkimuksen seuranta-aika pitää raportoida. Nämä lienevät ainoat, tosin ensiarvoisen tärkeät muodolliset rajoitukset. Satunnaistettu aineisto lisää hoitotutkimuksen arvoa, mutta se ei ole edellytys NNT:n laskemiselle. Jotta NNT olisi luotettava, tulosten (vertailtavien ryhmien välisten erojen) pitäisi olla tilastollisesti merkitseviä, ja päätetapahtuman (hoidon tuloksen) pitäisi olla kliinisesti merkittävä. Muussa tapauksessa saadaan lukuja, joihin ei voida luottaa tai joilla ei ole kliinistä mielekkyyttä. Tämä vaara on todellinen, koska NNT ja sen luottamusvälit ovat teknisesti helppoja laskea.

Matti Korppi

Plantaarifaskiitti ja sen hoito

Kiitokset mielenkiintoisesta ja tärkeää asiaa koskevasta kirjoituksestanne (Mickelsson ym. Plantaarifaskiitti ja sen hoito. Suom Lääkäril 2000;55:4725- 4729). Podologian alaan kuuluvat vaivat eivät tosiaankaan tule liian hyvin hoidetuiksi maassamme suureksi osaksi juuri tiedon puutteen takia.

Martti Vastamäki

Utopistisia (?) aatteita terveyskeskustyöhön

Viime aikoina lääkäripula sekä TUPO-asiat ovat saaneet runsaasti palstatilaa alan lehdissä. Lääkäripulaa pohdittaessa on otettu kantaa sen eri syihin, kuten naisistuvaan lääkärikuntaan, tutkimus- ja yksityispuolelle sekä ulkomaille siirtymisiin, kiivastuvaan työtahtiin niin perustyö- kuin päivystysaikana sekä lääkäreidenkin keskuudessa lisääntyvään vapaa-ajan arvostukseen. Yksi tärkeimmistä syistä, osittain edellisiin liittyen, on mielestäni ainakin terveyskeskuspuolella lääkäreiden jatkuvasti pienenevä mahdollisuus vaikuttaa omaan työmääräänsä ja osittain myös sen sisältöön. Tämä aiheuttaa turhautumista ja liian pitkälle mennessään halukkuuden hakeutua pois julkisen terveydenhuollon puolelta.

Helinä Sipinen

Pitäisikö perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdistää?

Huhtikuun alussa 1972 voimaan astunut Kansanterveyslaki kokosi yhteen aiemmin eri laeilla kuntien tehtäväksi säädettyjä terveydenhuollon toimia. Vaikka sairaanhoidon historia maassamme on pitkä, vasta 1980-luvun lopulla muutettu erikoissairaanhoitolaki yhdisti sairaanhoitojärjestelmämme nykyiselle parinkymmenen sairaanhoitopiirin pohjalle. Näiden kahden lain varaan rakentuneiden hoito-organisaatioiden tarkoituksenmukaisuus on kyseenalaistettu viime aikoina yhä useammin. Kriittisyyden ytimenä on näkemys, että hallinnollinen raja aiheuttaa ja pitää yllä monia potilaiden hoidon järjestämistä ja hoitoon osallistuvien yhteistyötä vaikeuttavia ongelmia. Samaan ongelmavyyhteen on nyttemmin niputettu myös lukuisat kokonsa puolesta huonosti toimivat, parin kolmen lääkärin terveyskeskukset, jotka ovat seurausta viime vuosikymmenen terveyskeskuskuntayhtymien hajoamisista.

Taito Pekkarinen

Näkemyksiä Helsingin sairaalapsykiatrian tulevaisuudesta

Helsingin terveysviraston toimitusjohtaja peräänkuuluttaa vastineessaan Hesperian sairaalan lääkärien kirjelmään psykiatrisen hoidon järjestelyistä Helsingin kaupungin alueella vastuun jakamista, syvällistä toimintakulttuurin muutosta, jonka hän arvelee olevan mahdollista ja välttämätöntä Auroran sairaalan remontoiduissa uusissa akuuttiosastojen toimitiloissa. Samalla hän kertoo, että ylipaikkamahdollisuutta ei käytännöllisesti katsoen enää ole ja että osastojen ulkopuoliset toimitilat korvaavat osastoilta puuttuvat toimitilat (SLL 46/2000).

Ilkka Larmo, Kari Eerola, Kimmo Kuusela, Raimo Palmu, Arto Laurema, Jaana Pohjalainen, Anssi Leikola

Paikallisesta priorisoinnista Laitilan provosoimana

Viime vuosien kustannusten siirrot valtiolta kunnille ja valtiolta tulevan rahan korvamerkittömyys ovat luonnollisia syitä paikallisille priorisointiyrityksille. Ihmettelen ainoastaan, ettei tällaista ole tullut vahvemmin julkisuuteen jo aikaisemmin. Kysehän ei ole vain hyväksyttävästä, vaan välttämättömästä toiminnasta, jota ilman terveydenhuolto väistämättä pysyy hallitsemattomien jonojen ja kustannuskriisien suossa.

Heikki Aho

Skitsofreniapotilaat heitteillä?

Luinpa todella julmaa juttua Lääkärilehden artikkelista Ovatko skitsofreniapotilaat heitteillä (SLL 48/2000). Hoito on muka tyydyttävää, kun hoitohenkilökuntakin arvelee, että 31 potilasta 339:stä (9 %) jää riittämättömästi hoidetuiksi sellaisista, jotka kuitenkin sairastavat ehkä kaikkein tuskallisinta ja raskainta tautia. Näistä samoista peräti 54 (16 %) on niin vaikeasti paranoidisia, ettei edes tutkimusmielessä tule haastatteluihin. Miten heidän hoitotilanteensa on arvioitu tyydyttäväksi, kun heistä ei ole tutkittavalta omakohtaista tietoa? Siinä on jo 9 + 16 = 25 % tutkimukseen valituista joko suuressa määrin hoidon ulkopuolella tai niin vaikeassa tilanteessa, etteivät nyt käytössä olevat hoitokeinot heitä juurikaan auta. Kyllä tutkijakin voi olla julma ja haksahtaa pahan kerran.

Kalevi Rinne

Kameleonttilastut tulevat

Transmetan lastua valmistava IBM on julkaissut tietoja Daisy-projektista. IBM:n lastun toiminta muistuttaa Transmetan filosofiaa, mutta lastu emuloi samanaikaisesti IBM:n kolmea käskykantaa.

Erkki Karjalainen

Euroopan lääkäreiden yleiskokous Brysselissä

Euroopan lääkäreiden pysyvä komitea (CP) on aktiivisesti mukaan Euroopan unionin laajentumiskehityksessä ja seuraa erityisesti sen vaikutuksia lääkärien ammattiin sekä potilaiden hoitoon eri maissa. CP on käynnistänyt merkittävän hankkeen, jonka tavoitteena on kartoittaa lääkäreiden tilannetta uusissa EU-jäsenmaissa ja työskennellä aktiivisesti, jotta lääkärien vapaa liikkuvuus voisi toteutua potilaan kannalta turvallisesti ja laadukkaasti.

Virva Ojanperä-Kataja

Mies ja hänen museonsa: Röntgen-museo avaa ikkunan ihmiseen

Saksan Röntgen-museo on viehättävä sekoitus henkilöhistoriaa, tiedettä ja teknologiaa. Röntgensäteet eli löytäjänsä termein X-säteet, avasivat aikanaan ainutlaatuisen ikkunan ihmiskehon sisimpään. Röntgenin nimeä kantava museo tarjoaa näkökulmia nykyaikaisen tekniikan taustoihin ja ihmiskehon ihmeisiin.

Tuula Vainikainen

KIRJE YHDYSVALLOISTA

Molekyylibiologi Morris White Bostonin Joslin Diabetes Centeristä totesi äskettäin, että jokseenkin kaikki, mitä aikuistyypin diabeteksesta ajateltiin vielä kymmenen vuotta sitten, on nyttemmin osoittautunut vääräksi. Tautimuodon on mm. todettu voivan esiintyä lapsillakin.

Tuula Fabrizio

Ahneuden markkinat

Ahtisaari oli optioita vastaan paheksuessaan presidenttinä huippujohtajien sitouttamista firmojensa palvelukseen. SAK jyrisi että työväkikin osallistuu tuloksen tekoon ja olisi myös palkittava. Kun Ahtisaari joutui presidenttipelin ja lopulta puolueensakin sivuraiteelle, saattaa olettaa, että hänelle Elqotecin hallintoneuvoston jäsenyytenä tarjoutuva optioetu oli erinomainen näpäytys tahoja kohtaan, jotka olivat aiheuttaneet narsismilleen trauman.