Vaihdevuosioireiden hoitoa ei pidä laajentaa

Lääkeinfo-palstalla Lääkärilehdessä 3/2018 dosentit Hanna Savolainen-Peltonen ja Tomi Mikkola rohkaisevat kollegoja käyttämään hormonihoitoja vaihdevuosioireiden lievittämiseen (1). He kirjoittavat, että terveellä alle 60-vuotiaalla naisella hormonihoito tuo enemmän terveyshyötyjä kuin haittoja. He varoittavat liian lyhyistä hoidoista. Kirjoittajat hyväksyvät kritiikittä aikahypoteesin, hormonihoidon haitat ja sen, että tehon puute sairauksien estossa liittyy myöhäiseen aloitukseen.

Elina Hemminki

Dyslipidemioiden hoidon tieteellinen perusta on vankka

LL Rauli Mäkelä moittii pääkirjoitustamme (1) yksipuoliseksi ja kutsuu todistajikseen tiheällä kammalla valikoidun joukon ns. kolesteroli- ja statiinikriitikkoja mielipidekirjoituksineen. Hänen lähteensä – ja varsinkaan tehdyt päätelmät – eivät pääosin kestä kriittistä tarkastelua.

Mikko Syvänne, Timo Strandberg

Virkaehtosopimukseen voi olla tyytyväinen

Sopimuksen sisältö on paljon enemmän kuin pelkkä kustannusvaikutus, kirjoittavat Marjo Parkkila-Harju ja Laura Lindholm.

Marjo Parkkila-Harju, Laura Lindholm

Korjaus on rikkoutuneen nivelkierukan paras hoito

– Polven nivelkierukan vaurioiden korjaamisessa on tapahtunut Suomessa merkittävä muutos huonompaan suuntaan, kirjoittaa LKT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Ilkka Tulikoura.

Ilkka Tulikoura

Ihmisyyttä pitää saada puolustaa

Kollegiaalinen velvollisuutemme on puolustaa lääkärien eettisiä periaatteita, toteaa Marjo Parkkila-Harju.

Marjo Parkkila-Harju

Magneettitutkimuksen kriteereitä on tarkennettava

Kiitos radiologian erikoislääkäri Tommi Kiekaran katsausartikkelista alaraajojen kuvantamismenetelmiin Lääkärilehdessä 1–2/2018 (1). Katsauksessa puhuttiin magneettitutkimusten koventuneesta markkinoinnista ja indikaatioiden löystymisestä, joka on selvästi nähtävissä ainakin ortopedin kliinisessä työssä. Tutkimukset ja toimenpiteet on tehtävä pikaisesti, ettei luonto vain ehdi parantaa ensin.

Martti Hirn

Käypä hoito -suosituksen olisi otettava kantaa

Arvostetut kollegat Marjo Renko ja Terho Heikkinen esittelivät pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 3/2018 lasten äkillisen välikorvatulehduksen Käypä hoito -suosituksen päivitystä (1). Työryhmä oli käynyt tarkoin läpi aiheeseen liittyvät uudet tasokkaat tutkimukset ja niiden perusteella suositukseen oli tehty joitakin päivityksiä.

Harri Saxén

Aika ajoi Reumasairaalan ohi

Mikko Nenonen ja Olli Nylander kirjoittivat Lääkärilehdessä 3/2018 Näkökulma-palstalla yksityiskohtaisesti Reumasairaalan alasajon vaiheista ja syistä (1). Avaisin vielä lyhyesti näkökulmaa ulkoa päin siteeraten arvossa pitämäni professori Renkosen aikoinaan käyttämää sanontaa "liioittelen mielelläni että periaate näkyy selvästi".

Risto Kemppainen

Jokaisen otiitin takana ei ole pneumokokkia

Kiitämme kollegaamme Harri Saxénia (1) tarttumisesta tärkeään kysymykseen pääkirjoituksessamme (2). Jaamme hänen tuskansa siitä, että tutkimustietoa otiitin lääkehoidosta on niin vähän, että hoitosuosituksen laatiminen on vaikeaa. Olemme Saxénin kanssa täysin samaa mieltä kaikista taustalla olevista faktoista, mutta johtopäätösten suhteen tiemme hieman eroavat.

Marjo Renko, Terho Heikkinen

Toisten töissä

Terveydenhuolto ei kestä yhtään puhki uupunutta ammattiryhmää, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Ei kortisonia tenniskyynärpäähän

Kiitämme dosentti Ylistä (1) mielenkiinnosta katsaustamme (2) ja siitä herännyttä keskustelua kohtaan.

Tuomas Lähdeoja, Teemu Karjalainen, Markus Pääkkönen, Mikko Salmela

Enemmän huomiota tenniskyynärpään fysioterapiaan

Tuomas Lähdeoja ym. kirjoittavat katsausartikkelissaan Lääkärilehdessä 40/2017 tenniskyyynärpään hoidosta (1). Aiheesta keskusteltiin tämän jälkeen sekä leikkaushoitoa että konservatiivista hoitoa korostaen (2,3). Konservatiivisen hoidon suhteen katsausartikkelia on tarpeen täydentää.

Jari Ylinen

Tiede kuuluu kaikille

Tutkimusten rahoittajat ovat alkaneet vaatia tutkijoita julkaisemaan avoimesti, kirjoittaa Pertti Saloheimo.

Pertti Saloheimo

Lääkärit yhdessä potilaan parhaaksi

Lääkäriliitto tarvitsee toimivaa strategiaa nyt enemmän kuin koskaan, toteaa Marjo Parkkila-Harju.

Marjo Parkkila-Harju

Kirjasto- ja tietopalvelut on turvattava

Sote-uudistuksen ja varsinkin mahdollisten yhtiöittämisten yhteydessä on mietittävä, miten tieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen mahdollistavat palvelut yliopistollisissa sairaaloissa järjestetään jatkossa. Kirjasto- ja tietopalvelut ovat keskeinen osa tieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen tukea. Yliopistollisiin tietopalveluihin liittyy keskeisenä määrittäjänä niiden akateemisuus ja epäkaupallisuus. Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvä yhtiöittämispuhe voi pahimmillaan hankaloittaa tätä toimintaa.

Jarmo Saarti, Jussi Pihlajamäki, Esko Vanninen

Yhdessä

Kaikki alkaa olla teknisesti mahdollista, mutta kaikki ei ole tarpeellista, arkkiatri muistuttaa.

Risto Pelkonen

Työuupumus diagnoosiksi sairauksien joukkoon

Työuupumuksen käsittely työsopimuslaissa ja sairausvakuutuksessa häiritsee kaikkea lääkäriltä odotettavaa päättelyä. Työtuomioistuin on ratkaisuissaan todennut, että sairauden kaltaiset uupumustilanteet oikeuttavat palkalliseen sairauslomaan. Kuitenkin työuupumuksen ICD-koodi alkaa Z-kirjaimella, joka osoittaa että varsinaisen sairauden sijasta jokin muu syy tekee henkilön työkyvyttömäksi. Useimmat työnantajat eivät hyväksy tätä työkyvyttömyysajan palkanmaksun perusteeksi.

Teemu Taulavuori

Neutrum kannattaa muistaa

Ylidiagnostiikkaa käsittelevä dosentti Kari A. O. Tikkisen pääkirjoitus Lääkärilehdessä 50–52/2017 (1) tuo lääketieteen historian harrastajan mieleen käsitteen neutrum (2), joka tuntuu jälleen ajankohtaiselta. Historia ei toistu, mutta se voi antaa neuvoja kertoessaan, miten älykkäät ihmiset omana aikanaan ratkoivat nykyisen kaltaisia ongelmia.

Asko Lukinmaa

Kiitos vuonna 2017 käsikirjoituksia arvioineille

Käsikirjoitusten vertaisarviointi on tieteellisen ­julkaisun olennainen tunnusmerkki. Työ tehdään ilman korvausta, se on talkootyötä tieteen hyväksi ja Lääkärilehdessä viime kädessä potilaiden ­parhaaksi. Vertaisarvioijien työn tuloksena voimme tarjota lukijoillemme kriittisesti arvioituja alkuperäis­tutkimuksia, luotettaviksi katsottuja katsauksia ja muita laadukkaita tiedeartikkeleita.

Valtuuskunta vaikuttaa

Lääkäriliiton korkein päättävä elin, valtuuskunta, kokoontuu tänään kaksipäiväiseen sääntömääräiseen syyskokoukseensa Lääkäritalolla. Kokouksen asialista on poikkeuksellisen mittava – käsiteltävänä on useita kauaskantoisia päätöksiä.

Mikko Pietilä