Suomalaisjohtoista rokotustutkimusta Filippiineillä - yhteistyön haasteita ja hedelmiä

Filippiinien saarivaltiossa Läntisellä Tyynellämerellä satsataan lasten terveydenhuollon kehittämiseen. Lasten yleisin kuolinsyy niin Filippiineillä kuin muissakin kehitysmaissa on keuhkokuume. Mikäli Boholin saarella meneillään olevan suomalaisjohtoisen pneumokokkirokotteen tehotutkimus osoittautuu menestyksekkääksi, voi rokotteen käyttöönotolla kehitysmaiden neuvoloiden rokotusohjelmissa olla hyvinkin kauaskantoisia kansanterveydellisiä vaikutuksia.

Seppo Suomela

Lääkärien täydennyskoulutusmahdollisuuksien parantaminen - terveydenhuollon elinehto

Lääkäripäivät 2002 on suomalaisten lääkärien merkittävin ja laajin jatko- ja täydennyskoulutustapahtuma. Täydennyskoulutus on monella tavalla erittäin ajankohtainen teema. Kolme suomalaista lääkärijärjestöä ovat päättäneet perustaa Lääkärien ammatillisen kehittymisen arviointineuvoston, jonka toiminta käynnistyy alkuvuodesta 2002. Täydennyskoulutuskysymykset ovat keskeisesti esillä myös parhaillaan käynnissä olevassa kansallisessa terveysprojektissa. Täydennyskoulutus on ammattitaidon ylläpitämisen ja kehittämisen ohella hyvin merkittävä tekijä myös lääkärien työssä jaksamisessa. Keskeinen huoli on koulutuksen puutteellinen rahoitus ja riittämättömät osallistumismahdollisuudet.

Hannu Halila, Heikki Pälve

Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeet on uusittu

Lääketieteellisen tiedon julkaiseminen on saanut viime vuosina uusia, erityisesti elektronisia muotoja. Samalla tutkimuseettisiä pelisääntöjä on hiottu. Esimerkiksi tutkimukseen altistettavien potilaiden määrä tulee arvioida ennakolta tilastollisen voiman analyysien perusteella: määrä ei saa liian suuri eikä liian pieni, jotta asetettuun hypoteesiin saadaan luotettava vastaus. Toisaalta merkittävä eettinen kannanotto saatiin tuoreimmassa Helsingin julistuksessa (1): lääketutkimuksessa vertailukohteena voidaan käyttää lumehoitoa vain silloin, kun sairauteen ei ole näyttöön perustuvaa hoitomuotoa, muulloin uutta hoitoa on verrattava parhaaseen ennestään käytössä olevaan hoitoon. Lumehoidon eettinen käytäntö vaatii lisäksi myös, että tutkimushenkilö todella tietää, että hän saattaakin joutua lumelääkeryhmään (1). Riippumattoman eettisen toimikunnan on hyväksyttävä tutkimusasetelma (1). Suomen Lääkärilehti edellyttää, että alkuperäistutkimusten on noudatettava Maailman lääkäriliiton hyväksymän Helsingin julistuksen ohjeita (2,3).

Pekka Leinonen

Tutkija ja tietokone

Tietokonetta tarvitseva tutkija joutui aluksi ohjelmoijan rooliin, nyt selviydytään melkein aina valmisohjelmia käyttämällä.

Erkki Karjalainen

Yhdeksäs Cochrane Colloquium Lyonissa

Cochrane-yhteistyöstä on vajaassa kymmenessä vuodessa kasvanut kansainvälinen verkosto, jonka toiminnan tuotosta, Cochrane-kirjastoa (CLIB), pidetään tärkeimpänä näyttöön perustuvan lääketieteellisen (evidence based medicine EBM) tiedon lähteenä. Cochrane-yhteistyön kehittämiä menetelmiä pidetään hyvinä ja niitä on alettu soveltaa muillakin tieteenaloilla. Cochrane-katsauksia on kutsuttu katsausten Rolls Royceiksi.

Iris Pasternack

Virkaanastujaisesitelmä: Voiko ihottuma olla vaarallinen?

Professori, lääketieteen ja kirurgian tohtori Jaakko Karvonen on nimitetty Helsingin yliopiston soveltavan iho- ja sukupuolitautiopin osa-aikaiseen professorin virkaan. Virka on määräaikainen viisivuotiskaudeksi, joka alkoi 1.9.2001.

Jaakko Karvonen

Musiikkiterapiaa nuoruusiän kriiseihin

Nuoret voivat musiikin avulla kuunnellen tai soittaen etsiä kosketusta tunteisiinsa, parantaa vuorovaikutuskykyjään ja työskennellä iänmukaisia kriisejään tai korjata häiriintynyttä kehitystä uuden kasvun suuntaan. Musiikkiterapia perustuu luottamukseen, tiiviiseen yhteistyöhön, säännöllisyyteen ja jatkuvuuteen. Pääpaino on vuorovaikutuksella nuoren ja terapeutin välillä. Tavoitteena on iänmukaisen nuoruusiän kehityksen saavuttaminen. Erikoistuminen nuoruusiän musiikkiterapiaan on nyt ajankohtaista.

Jukka Tervo

Kirje Yhdysvalloista

Ensimmäisten pernaruttotapausten jälkeen julkisen terveydenhuollon ja päivystyspoliklinikoiden lääkärit kaivoivat esiin vanhat oppikirjansa tai hakivat Internetistä lisätietoja sairauden oireista ja hoidosta. Harvoilla amerikkalaislääkäreillä oli kokemuksia taudin hoidosta. Tosin maaseudulla eräin paikoin on pernaruttoa esiintynyt ajoittain karjassa ja se on joskus tarttunut ihmisiinkin, mutta tapauksista on kulunut vuosikymmeniä.

Tuula Fabrizio

Pelastusta odotellessa

Lääkärilakon nostattama kohu oli tuskin ohi syyskesällä, kun sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti päätöksestään perustaa Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Kankea nimi muuntui nopeasti terveydenhuollon pelastusprojektiksi. Monet älähtivät aidosti päätöksestä kuultuaan, notkuvathan näitä asioita seuraavien työpöydät jo ennestään lukuisista viime vuosien projektiraporteista, joilla ei näyttäisi olleen mihinkään asiaan mitään todellista vaikutusta. Sama touhuilu jatkuu siis taas seuraavat puoli vuotta?

Taito Pekkarinen

Evoluutio ja lihominen

Jouluinen - tai jopa ympärivuotinen - pulma meistä useilla on vähittäinen kilojen karttuminen. Laajemmasta näkökulmasta kyse näyttää olevan ihmiskunnan ongelmasta ylipäätään, silloin kun ruokaa on yllin kyllin saatavilla. Lihomista pidetäänkin laajimpana epidemiana, jos tila katsotaan sairaudeksi. Painon karttuminen saattaa kuitenkin olla ihmisen luontainen tila eikä sairaus. Liikapaino sinänsä ei ilmeisestikään ole vaarallista. Lihavuuteen liittyvien sairauksien kehittyminen näyttää vaativan jonkin muun vaaratekijän joko ympäristössä, elämäntavoissa tai ihmisen psykologiassa (1). Ruotsalainen Per Björntorp on kiinnostavassa katsauksessaan pohtinut, onko ihmisen lihomistaipumus ollutkin evoluution aikana lajiamme jalostavaa (1).

Pekka Leinonen

Syyskommentteja Kuopijjoon...!

Lääketiede on yhteiskuntatiede - politiikka on lääketiedettä suuressa mittakaavassa - olikohan se Virchow joka virkkoi näin...? Joka tapauksessa em. motolla voisi aloittaa kannanoton Kuopion koulukunnan (sisä- ja ulkojäsenineen) kirjoitukseen Potilaan omavastuuosuusko lähettämishalukkuuden ratkaisijana? (SLL 27-29/2001).

Jaakko Hakula

Kirjoittajien kommentti

Kiitoksia Jaakko Hakulalle mielenkiinnosta käsittelemäämme aihepiiriä kohtaan. Päätöksentekoteoriat, peliteoriat, informaation epäsymmetria ja agenttisuhde kaipaisivat yleisemminkin esittelyä ja pohdintaa lääkärilehdessä. Omassa artikkelissamme emme luettavuussyistäkään ole voineet laajentaa ja syventää käsittelyä niihin mittoihin, joihin Jaakko Hakula viittaa.

Jyrki Elo

Salakirjoituksen lyhyt historia

Kuka tahansa Internetin käyttäjä voi salakirjoittaa sähköpostinsa tavalla, jota voimakkaimmatkaan tietokoneet eivät pysty murtamaan. Tämä tosiasia ei miellytä hallituksia.

Erkki Karjalainen

Narrative Based Medicine

Cambridgen Cam-joella puttailtiin perinteitä kunnioittaen, kun runsaat 200 ihmistä kokoontui toiseen tieteiden väliseen konferenssiin Narrative Based Medicine: reseach, teaching and practise 3.-4. 9.2001. Narratiivi on suomeksi kertomus, joten olemme nyt tekemisissä kertomuksiin perustuvan lääketieteen kanssa.

Martina Torppa

Narratiivinen lääketiede Mitä se on ja miksi se on tärkeää?

Kansainvälisessä lääketieteellisessä kirjallisuudessa esiintyy nykyään usein käsite narratiivinen lääketiede. Suomessa käsite ei ole tunnettu lääkärien keskuudessa psykiatreja ehkä lukuun ottamatta. Artikkelissa haluamme esitellä käsitteen lääkärikunnalle ja tuoda samalla esiin käsitteen hyödyllisyyden myös somaattisen lääketieteen ja somaattisen potilashoidon hahmottamisessa.

Kerkko Karjalainen, Jussi Kotkavirta

Funktionaalisten elintarvikkeiden tutkimus EU-maissa - miten sitä on hyödynnetty ja mihin se suuntautuu?

Funktionaalisista elintarvikkeista kiinnostuneet tutkijat ja elintarviketeollisuuden edustajat kokoontuivat 16.-19.10.2001 Pariisiin ILSI Euroopan (International Life Sciences Institute) Euroopan komission tuella järjestämään asiantuntijakokoukseen. Kokouksen tavoitteena oli selvittää funktionaalisiin elintarvikkeisiin kohdistuvaa tutkimusta ja lainsäädännön kehittymistä vuosina 1998 ja 1999 järjestettyjen konsensuskokousten jälkeen. Lisääntyneestä kiinnostuksesta huolimatta funktionaalisia elintarvikkeita koskevaa lainsäädäntöä ei ole vielä kehitetty EU:ssa.

Seppo Salminen, Hannu Mykkänen

Homevauriot todellinen ongelma myös terveydenhuollon rakennuksissa

Sairaaloiden ja muiden terveydenhuollon toimipisteiden työntekijöiden altistumista sisäilman epäpuhtauksille on selvitetty systemaattisesti. Joissakin tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota työperäiseen altistumiseen mm. luonnonkumille, anestesiakaasuille ja lääkeaineille sekä potilaiden taholta tulevan mikrobialtistuksen riskiin. Vasta viime vuosina on selvitetty rakennusten kosteusvaurioihin liittyviä mikrobiologisia altisteita. Ammattitautitilastoissa sairaanhoitajat ovat opettajien ja päiväkotityöntekijöiden ohella eräs johtava ammattiryhmä homealtistuksen aiheuttamissa ammattitaudeissa.

Tuula Husman

Muuttaako äidin tupakointi sikiön aivojen rakennetta pysyvästi?

Tupakan lähes kaikki myrkylliset aineet (mm. häkä, nikotiini, polysykliset hiilivedyt, bentseeni, syanidi) läpäisevät istukan ja sikiön epäkypsä elimistö altistuu niille, jos äiti tupakoi raskauden aikana. Epidemiologisissa tutkimuksissa tupakointi on ollut epäsuorasti yhteydessä lapsen myöhempään kehitykseen, mutta koska tupakointi ei jakaudu tasaisesti eri sosiaaliluokissa, vaikutukset mm. oppimishäiriöiden esiintymiseen voivat peittyä muihin tekijöihin (1). Tupakointi lisää ennenaikaisen synnytyksen, pienemmän syntymäpainon ja kätkytkuoleman riskiä (2).

Kristiina Patja

Lääkärien eliniästä

Suomen Lääkärilehden numerossa 24/2001 esitettiin tilastotietoa Suomen lääkärien eliniästä (1). Puutun sinänsä mielenkiintoisen artikkelin taulukkoon 1, joka pää- ja alaotsikkojen mukaan esittää mies- ja naislääkärien keskimääräistä elinikää eri tarkastelukausina viime vuosisadalla. Asiayhteydestä selviää kuitenkin, että kyse on itse asiassa tietyillä aikaväleillä kuolleiden lääkärien saavuttamasta keskieliniästä.

Matti Saarni

Opiksi kollegat!

Allekirjoittanut pyydettiin luennoimaan lääkinnällisestä valmiussuunnittelusta Pelastusopiston ja Etelä-Suomen lääninhallituksen järjestämälle kurssille. Itse asun Helsingissä, kurssi pidettiin Tammisaaressa. Puhelimessa sovittiin suullisesti, että luentokorvaus olisi parempi kuin Pelastusopiston ns. tuntiopettajataksa. Otin sitten vapaata työstäni, ajoin tunnin Tammisaareen, luennoin reilun tunnin (vieläpä ruotsinkielellä) ja ajoin tunnin takaisin. Lähetin laskun viitaten mm. liiton luentopalkkiosuosituksiin. Lopputulos: luentopalkkio 350 mk, ei palkkiota matka-ajalta eikä luennon valmistelusta. Matkakorvaus ja päiväraha. Näin ollen luennointimatkani maksoi minulle useita satoja markkoja. Asiaa ei ilmeisestikään kannata riitauttaa, kun ei ole kirjallista sopimusta. Suullisen sopimuksen sitovuus on selkeästi harhaa.

Elias Orvomaa