Voidaanko nivelreuman hoidon tarvetta vähentää?

Suomessa oli vuoden 2000 lopussa erityiskorvattaviin reumalääkkeisiin oikeutettuja 74 848, ja näitä lääkkeitä hankki 46 369 henkilöä (1). Kansaneläkelaitoksen rekisterin mukaan luvut eivät ole vähentymässä. Varovaisestikin arvioiden Suomessa on 40 000 nivelreumapotilasta, mikä on 0,8 % väestöstä. Nivelreuman etiologiaa ei tunneta. Sen aktiivisuus ei hevin sammu uudenaikaisimmillakaan hoidoilla, koska ne eivät ole etiologian mukaisia. Tuloksena on taudin tavallisimman ilmentymän, artriitin, aiheuttama nivelkipu, nivelturvotus ja nivelten tuhoutuminen. Tämä tapahtumaketju johtaa toiminta- ja työkyvyttömyyteen. Harvinaisissa tapauksissa nivelreumapotilaan elinikä voi myös lyhentyä, erityisesti, jos tautiin liittyy vaskuliitti, autoimmuunitrombosytopenia, pyoderma gangrenosum, AA-amyloidoosi tai jokin muu sisäelimiä vaurioittava liitännäissairaus.

Kalevi Kaarela, Eero Belt

Kommentti Katja-Margit Ruokosen kirjoitukseen

Ruokonen (SLL 3/2002, s. 299) kirjoittaa: Kirkon sanoman kannalta on aivan sama, miten Marian munasolun hedelmöityminen tapahtui: Pyhästä Hengestä, Joosefin tai jonkun tuntemattoman spermalla.

Juhani Kuutti

Sulosointuja sydämelle?

Suomen Lääkärilehdessä 3/2002, s. 264, on mainos, jossa esitellään Plendil-, Logimax- ja Unimax-lääkkeitä. Pääotsikko kuuluu: Sulosointuja sydämelle. Kokosivun mainoksen yläosassa on kuva, jossa näkyy pianon, urun tai vastaavan soittimen koskettimistoa. Mainoksesta saa värikoodauksen perusteella sen käsityksen, että violetilla, ruskealla ja mustalla värjätyt sävelet fis, gis ja ais - jotka symboloinevat mainoksessa yllämainittuja lääkkeitä - muodostaisivat kolmisoinnun, josta löytyvät oikeat sävelet myös haastavan hypertension hoitoon.

Antti Hernesniemi

Teleskooppifarmi päihittää Hubblen

European Southern Observatory on rakentamassa neljän teleskoopin yhdistelmää, jonka suorituskyky vastaa 16 metrin teleskooppia.

Erkki Karjalainen

Filosofin näkemys mielitaudin myytistä

Ihmisen empiirisiltä tutkijoilta puuttuu usein selkeä näkemys siitä, miten filosofialla saattaa olla tärkeä osuus ongelmakentän kokonaisselvityksessä. Saatetaan ajatella, että tieteethän syntyvät ja kehittyvät reaalisten kysymysten aktivoimina ilman filosofista spekulaatiota. Näin todella käytännössä näyttää tapahtuvankin. Aina ei tieteellinen toiminta kuitenkaan ole tasajatkuisen suotuisasti kehittyvää.

Lauri Rauhala

Endoteliinisalpaajat tulollaan

Endoteliinijärjestelmän keskeiset vaikuttajat keksittiin jo 13 vuotta sitten ja ensimmäinen oraalinen endoteliinisalpaajakin kymmenisen vuotta sitten.

Hyvä näkö ja vakaa käsi

Näillä kahdella perustaidolla varustettu sairaanhoitaja voisi Lääkäripäivien avajaisissa puhuneen peruspalveluministeri Osmo Soininvaaran mukaan hoitaa ainakin osan nykyisin lääkärien tehtävänä olevia toimenpiteitä. Ministeri Soininvaaralla oli epäilemättä tuossa puheensa kohdassa pieni pilke silmäkulmassaan. Tästä huolimatta ministeri pitänee asiaa tärkeänä, koskapa palasi arvovaltaisessa tilaisuudessa pidetyssä puheessa samaan teemaan, jota piti esillä jo keväällä lääkärilakon aikana. Kysymys hoitajien ja lääkärien välisestä työnjaosta ei tietenkään ole mikään tabu, josta ei saisi tai ei pitäisi keskustella, jos siihen arvellaan liittyvän merkittäviä ongelmia.

Taito Pekkarinen

Nuoren selkä on tärkeä

Selkäkipu, useimmiten alaselkäkipu, ilmaantuu ainakin ohimenevästi kiusaksi lähes jokaiselle jossakin elämän vaiheessa. Osalla kipu kroonistuu ja haittaa monella tavalla päivittäistä selviämistä usein parhaassa työiässä. Kivun tausta on monimuotoinen, ja se voi sisältää mm. vaikeita, joskin onneksi harvinaisia tauteja. Toisaalta tunnetaan riskitekijöitä, joihin ainakin teoriassa voidaan vaikuttaa selän hyvinvointia edistävästi. Erityisesti lannerangan rappeumamuutosten osuutta selkäkivun aiheuttajana on ollut vaikea arvioida.

Jouko J. Salminen

Alkoholiongelma ja auringonhattu-uute

Korvikealkoholien käyttö on Suomessa vähentynyt yleistä alkoholinkäytön lisääntymisestä huolimatta. Syynä tähän on alkoholin hinnan suhteellinen aleneminen ja saatavuuden parantuminen. Vuorokaudessa on yhä vähemmän hetkiä, jolloin alkoholia ei saa ja kioskitkin voivat myydä oluen vahvuisia juomia. Myös kotiviinien ja kiljujen valmistus on lisääntynyt.

Pekka Laine

Seinilläkin voi olla korvat

Radioaaltojen läsnäolo sairaaloissa ei ole aina toivottavaa vaikkapa häiriöherkkien mittalaitteiden vuoksi. Kännykkäliikenteen havaitsemiseen onkin kehitetty näppäriä mittalaitteita.

Erkki Karjalainen

Hepatiitti A eli tarttuva keltatauti

Hepatiitti A tunnettiin aikaisemmin hepatitis infectiosana ja tarttuvana keltatautina. Lähes jokainen sai sen jo lapsuuden aikana. Yleisen hygienian parantuessa tartunnan mahdollisuus lapsena väheni ja tautia alkoi ilmetä toistuvina epidemioina, aivan samoin kuin polion kohdalla.

Arno Forsius

N-3-sarjan rasvahapot - tarpeen ravinnossa, entä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä ja hoidossa?

Ravinnon monityydyttymättömät rasvahapot kuuluvat joko n-3 (omega-3) tai n-6 (omega-6) -sarjan rasvoihin. Kemiallisen rakenteensa vuoksi rasvahapoilla on erilaiset vaikutukset myös elimistössä. Viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana on vahvistunut käsitys, että n-3-sarjan rasvahapot eivät ole vain välttämätön osa ravitsemusta, vaan niillä on suotuisa vaikutus moniin sairaustiloihin, mm. sydän- ja verisuonisairauksiin, autoimmuunisairauksiin, Crohnin tautiin, syöpään ja reumaan. Tässä kirjoituksessa paneudutaan n-3-rasvahappojen merkitykseen ravinnossa sekä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ja hoidossa.

Essi Sarkkinen

Uusi hoitosuositus pyrkii tehostamaan nuoruustyypin diabeteksen hoitoa

Sairastuvuus nuoruustyypin diabetekseen on Suomessa suurin maailmassa ja tautia sairastavia arvioidaan olevan maassamme 30 000. Valtion sokeritautitoimikunnan mietinnössä vuodelta 1976 pyrittiin ensimmäinen kerran valtakunnallisesti järjestämään nuoruustyypin diabeteksen hoitoa (1). Tämän jälkeen Diabetesliitto on julkaissut yhteensä 11 diabetekseen liittyvää hoitosuositusta, lisäksi keskussairaalapiirien alueelliset diabetesryhmät ovat laatineet paikallisia diabeteksen hoito-ohjeita.

Timo Sane

Bioteknologiayritys - tieteen käenpoika vai rahasampo?

Parin viime vuosikymmenen aikana monesta biolääketieteen tiedemiehestä on sukeutunut pörssikursseja, talouslehtiä ja sijoitusyhtiöitä tutkiva liikemies. Ajatusmaailma on yleisestikin avartunut: biologinen tieto on lisääntynyt suunnattomasti, joistakin bioteknologian tuotteista on tullut huikeita myyntimenestyksiä, rahamaailman kiinnostus bioteknologiaan on ollut verratonta (1).

Pekka Leinonen

Hormonihoito ja naisen psyyke

Eila Suvanto-Luukkonen toteaa katsausartikkelissaan Hormonihoito ja naisen psyyke (SLL 2001;56:4739-4741) että Shifrenin tutkimuksessa (Shifren ym. Transdermal testosterone treatment in women with impaired sexual function after oophorectomy. N Engl J Med 2000;343:682- 688) testosteronilisä paransi seksuaalielämän laatua ja yleistä hyvinvoinnin tunnetta suorassa suhteessa annokseen. Tutkimuksessa oli mukana 75 kirurgisen menopaussin läpikäynyttä 31-56-vuotiasta naista, joita seurattiin 12 viikkoa. Suvanto-Luukkosen tulkinta tutkimuksen tuloksesta ei kuitenkaan ole oikea. Minusta on tärkeämpää korostaa sitä, että lumelääkkeellä saatiin jokseenkin yhtä hyvä tulos kuin testosteronilla riippumatta testosteronin annoksesta. Seksuaalielämän laatua arvioitiin kahdeksalla muuttujalla. Ainoastaan kolmen muuttujan suhteen korkea testosteroniannos oli parempi kuin lume ja niidenkin suhteen lumeryhmän tulos oli selvästi parempi kuin lähtötilanne (taulukko 1). Koska kyseinen Shifrenin ym. tutkimus on yksi harvoista ellei ainoa kriittisen tarkastelun kestävistä tutkimuksista testosteronihoidon vaikutuksesta seksuaalielämään, tulosten oikea tulkitseminen on tärkeää, jottei väärällä tulkinnalla aiheuteta perusteetonta muutosta kliiniseen praktiikkaan, tässä tapauksessa testosteronilisän kritiikitöntä käyttöä parantamaan seksuaalielämän laatua menopaussin yhteydessä.

Jorma Paavonen

Kirjoittajan vastine edelliseen

Kiitän professori Jorma Paavosta mielenkiinnosta artikkeliani kohtaan sekä hänen kommentistaan Shifrenin tutkimuksen tulkinnasta.

Eila Suvanto-Luukkonen

Toisen home turhan kallis - kustannussäästöä homeilmiöön

Lääkärilehden 49-50/2001 pääkirjoitus käsitteli terveydenhuollon kiinteistöjen kosteusvaurioiden terveyshaittoja. Koko julkisen sektorin on kohdennettava rajallisia voimavarojaan mahdollisimman tehokkaasti huolehtien samalla henkilöstönsä työkyvystä ja jaksamisesta. Rakennusteknisesti vakavat kosteusvauriot on toki pikaisesti korjattava. Ongelmallista on suhtautuminen pieniin kosteusvaurioihin ja työntekijöiden ns. homeoireisiin. Onko ainoa keino tehdä mahdollisimman perusteellisia korjauksia mahdollisimman nopeasti että oireilut loppuisivat alkuunsa eikä hysteriaa syntyisi? Samalla silloin epäsuorasti vahvistetaan käsitystä vakavan vaaran olemassaolosta, ja tilanne jatkuu. Tämä tie käy kalliiksi. Homeilmiön kustannusten hallintaan on toinenkin ratkaisu.

Risto Voutilainen

Evoluutio ja lihominen

Pekka Leinonen arvelee (SLL 51-52/2001), että liikapaino sinänsä ei ilmeisestikään ole vaarallista ja siteeraa Per Björntorpia, joka pohtii onko ihmisen lihomistaipumus ollutkin evoluution aikana lajiamme jalostavaa, mutta nyky-yhteiskunnassa, ihmisen eläessä kauemmin ja yltäkylläisyydessä, haitallinen evoluution jäänne.

Pekka Reinikainen

Vuokralääkäri

Olemmeko me ihmiset potilaina kuin tiilet, joita voi tulla latomaan paikoilleen päivä toisensa jälkeen aina uusi muurari? Muurarivuokraamosta tietenkin - ja pahimmassa tapauksessa työmaalta puuttuu myös vastaava mestari.

H. Tapio Hanhela

Tehokas elämä - medikalisaatiota uupumukseen

Länsimaiset yhteiskunnat ovat valikoivia ja syrjäyttäviä. Työmarkkinat arvostavat tehokkuutta ja nuorekkuutta: työn rytmi ja teho ovat moninkertaistuneet. Suorittamisesta on tullut narsistinen avainsana paitsi työelämässä myös vapaa-ajan harrasteissa, kiireen epidemia on levinnyt. Ihminen on medikalisoituneessa kulttuurissamme oppinut lääkitsemään oireitaan, myös modernin ihmisen perusoireistoa: uupumusta. Lääketiede ei ole terveellinen perusta, johon modernin elämän väsyttämän tulisi nojata. Ihmisille olisi hyväksi nähdä itsensä osaksi suurempaa kokonaisuutta ja uskoa johonkin positiiviseen, vaikka harmittomiin uskomuksiin, joista kumpuaa voimaa ja uskallusta.

Raimo Tuomainen