Terveydenhuollon yhteinen arvopohja

Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) perustettiin runsaat kolme vuotta sitten. Syitä lienee monia: Lääketieteen kehitys on tuonut mukanaan ongelmakysymyksiä, jotka liittyvät mm. syntymään ja kuolemaan, resursseihin, oikeudenmukaisuuteen ja ihmisarvoon. Ihmiseen kohdistuva tutkimus tarvitsee jatkuvaa arviointia, ja monikansalliset tutkimukset ovat luoneet tarpeita kansallisille yhteisille linjoille. Taloudellinen lama viime vuosituhannen lopulla ei ainakaan helpottanut vaikeitten kysymysten ratkaisuja. Tällaiselle moniasiantuntijaelimelle oli selvästi ns. yhteiskunnallinen tarve. Moniin muihin maihin on 80- ja 90-luvuilla perustettu kansallisia eettisiä asiantuntijaryhmiä.

Ritva Halila, Irma Pahlman, Aira Pihlainen, Vuokko Rauhala, Anneli Sarvimäki

Millimoolit, milligrammat, prosentit - ja psykoterapia

Psykoterapia ja sen eri muodot herättävät lääkärikunnassa usein enemmän tunteita kuin järkevää harkintaa, saati pohdiskelevaa viisautta. Nyt roiskuu ainakin Englannissa ja Ruotsissa. Englannissa terapiamuodot halutaan arvottaa virallisesti näyttöjen mukaan (1). Ruotsissa taas on vaadittu pakollisen psykoterapiakoulutuksen poistamista psykiatrikoulutuksesta alan monipuolistumisen perusteella (2): aloite on kuitenkin kohdannut kärkevää kritiikkiä (3). Suuria solmuja on ainakin kaksi: Löytyykö mistään vaakaa, jolla punnita eri psykoterapiamenetelmien tehoa? Voidaanko potilaan yksilöllistä elämysmaailmaa ymmärtää ja sen häiriöitä helpottaa ilman jonkinlaista psykoterapeuttista perustaa?

Pekka Leinonen

Värttinäluun distaalisten murtumien hoidosta

Vasenius ja Raatikainen ovat puuttuneet tärkeään asiaan selkeällä ja hyviä käytännön toimintaohjeita sisältävällä artikkelilla Värttinäluun distaalisten murtumien hoitoa tulee kohentaa (SLL 2002; 57:635-642), jota selkeyttävät asiaan liittyvät hyvät kuvat ja taulukot.

Martti Vastamäki

Kirjoittajat vastaavat

Kiitämme dosentti Vastamäkeä varsin rakentavista kommenteista. Artikkelimme ensisijainen tarkoitus oli esitellä alkuperäistutkimuksena distaalisten radiusmurtumien hoidossa sattuneita potilasvahinkoja ennemmin kuin olla katsausartikkeli, joksi se toimituksessa luokiteltiin. Siten lähdeluettelossa emme pyrkineet täydellisyyteen, vaikkakin LKT J-P Kaukosen väitöskirjassa esitetyn luokittelun pois jääminen voidaan katsoa puutteeksi. On kuitenkin pidettävä mielessä, että mikään käyttöön ehdotetuista tai käytetyistä murtumaluokitteluista ei ole pystynyt antamaan erinomaista tai edes hyvää ohjenuoraa murtuman hoitomenetelmän valinnalle. Siihen ei anna vastausta myöskään LKT Pekka Kallion ansiokas katsaus kotimaisessa Käsikirurgia-oppikirjassa.

Jarkko Vasenius, Timo Raatikainen

Oikaisu

Lääkärilehdessä 6/2002 julkaistuun Jarkko Vaseniuksen ja Timo Raatikaisen artikkeliin Värttinäluun distaalisten murtumien hoitoa tulee kohentaa oli kuvasarjaan 3 tullut samoja kuvia kahteen kertaan. Julkaisemme tässä oikeat kuvat 3C. Pahoittelemme virhettä.

Mielitaudeista ja niihin liittyvistä myyteistä

Runsaat kolmekymmentä vuotta sitten hakeuduin lääketieteen opintojeni ohella opiskelemaan filosofiaa, psykologiaa ja sosiologiaa. Sellainen oli silloin muotia. Luulin myös näiden tieteenalojen tuovan ratkaisun mieltäni silloin - kuten edelleenkin - askarruttaneeseen kysymykseen mielen ja ruumiin välisestä yhteydestä sekä antavan neuvoja, miten hoitaa psyykkisesti sairasta ihmistä paremmin kuin puhtaan lääketieteen keinoin. Lupasivathan kyseiset tieteenalat senaikaisissa kirjoituksissa holistisen ratkaisun ihmisen elämisen ongelmiin. Molemmissa toiveissani petyin, mutta kiintoisaa ja mieltä innostavaa aikaa se oli, ja kyllä siitä jotain mukaankin tarttui.

Raimo Kr Salokangas

Monivärisensori mullistaa digitaalikuvauksen

Uusi kamera mittaa kolme väriä jokaisesta kuvan pikselistä ja yhdistää videokuvat stillkuviin.

Erkki Karjalainen

Kirje Yhdysvalloista

Viime vuoden lopulla Advanced Cell Technology (ACT) -laboratorio julkisti uutisensa ihmisalkion kloonaamisesta. ACT on ilmoittanut, ettei tarkoitus ollut kloonata ihmistä vaan luoda vakavien sairauksien hoitoon tarvittavien kantasolujen lähde.

Tuula Fabrizio

Terapeuttinen puutarha tarjoaa elämyksiä Tukholman vanhuksille

Sinnenas Trädgård eli Aistien Puutarha on terapeuttinen puutarha Tukholmassa. Puutarha on vuodesta 1996 lähtien tarjonnut piristystä vanhuksille, omaisille ja hoitajille. Marraskuussa puutarha voitti kaksi palkintoa Ruotsin yleisen alan laatukilpailussa Göteborgissa.

Armi Janhunen

Ohjelmatyöstä lisätehoa terveydenhuollon toimintaan?

Kolmessa aiemmassa pääkirjoituksessa, jossa arvioitiin kansallisen terveydenhuoltoprojektin osaprojektien ehdotuksia, ei ole voinut päätyä erikoisen ihastuneisiin kannanottoihin. Poikkeusta ei tee projektin neljäskään väliraportti, jonka tehtävänä oli pohdiskella terveydenhuollon eri toimijoiden työnjakoa ja yhteistyön kehittämistä, hoidon saatavuuden, laadun ja tehokkuuden sekä oikeudenmukaisuuden parantamista. Selvitysmiehet näyttävät kyllä puurtaneen tukiryhmänsä kanssa teeman parissa kovasti - mm. asiantuntijoita on kuultu kunnioitettava määrä - mutta yrityksestä huolimatta työn tulos, eli ehdotukset ongelmakentän kehittämiseksi, jäävät kovin hengettömiksi.

Taito Pekkarinen

Lääkärien kulttuuripäivät työn alla

Lääkärien ei ole varmastikaan sitten Hippokrateen päivien tarvinnut todistella ammattinsa tarpeellisuutta. Viimeistään vuosi sitten alkaneen, pitkäksi venähtäneen työtaistelun seurauksena Lääkäriliiton maine asiansa osaavana edunvalvontajärjestönä upposi jokaisen suomalaisen tietoisuuteen. Olennaisesti huonommin, jos ollenkaan, julkisuudessa ovat tulleet esille parikymmentuhatpäisen lääkärikuntamme kulttuuriharrastukset, niin palvelujen käyttäjinä kuin itse maamme kulttuurielämässä mukana ollen.

Ulla-Kaija Lammi, Taito Pekkarinen

ASA auttaa sairasta sydäntä - entä tervettä?

Asetyylisalisyylihapon (ASA) on pitävästi (1), joskaan ei täysin kiistattomasti (2,3), osoitettu estävän sepelvaltimotautipotilaiden sydäninfarkteja ja kuolemia. Erityisesti on epäilty, että ASA-hoito muuttaisi ratkaisevasti taudinkuvaa niin, ettei sydäntapahtumia ja -kuolemia sen aikana osattaisi tunnistaa, onpa ASA:n väitetty altistavan sydänpotilaita äkkikuolemillekin (2,3). Tätä tuoretta, arvovaltaisissa lehdissä (Lancetin pääkirjoitus ja BMJ:n katsaus) esiin noussutta kritiikkiä on toisaalta pidetty virhepäätelmiin perustuvana, ennakkoluuloisena ja vastuuttomana (4). Niinpä ASA:aa (75-150 mg/pv) voi edelleen tukevaan näyttöön nojautuen määrätä sydänpotilaalleen, kun hoidolle ei ole vasta-aiheita (1). Toinen asia on, onko ASA-hoito hyödyllistä myös primaaripreventiossa, kun sydänsairautta ei vielä ole todettu, vaan vasta sen erilaisia vaaratekijöitä. Hoidettavien joukko olisi jo huomattavasti suurempi ja ASA:n teho ilmeisesti heikompi kuin sekundaaripreventiossa; siksi ASA:n haitatkin korostuvat. Mihin vaaka kallistuu?

Pekka Leinonen

Terveydenhuollon johtajien ja esimiesten näkemyksiä tehtävien siirtämisestä lääkäreiltä hoitajille

Vuoden 2002 lääkäripäivillä käynnistyi vilkas keskustelu lääkäreiden ja hoitotyöntekijöiden työnjaon muuttamistarpeista. Työnjaon muuttamisesta on tehty ehdotuksia kansallisen terveysprojektin raporteissa, joita käsiteltiin myös tämän lehden pääkirjoituksessa ja uutissivuilla (SLL 4/2002, s. 375 ja 378-380).

Lea Leiwo, Inkeri Papp, Johanna Heikkilä

Imetysohjauksen lisäksi myös kasvatustietoa vanhemmille?

Suomen Lääkärilehdessä 6/2002, s. 673-679 julkaistussa Vantaalaisen vauvan äidinmaitokausi -artikkelissa todetaan rintaruokinnan edistämisen ja tukemisen kuuluvan neuvoloiden perustehtäviin. Imetys on ravitsemuksellisesti ja psykososiaalisestikin paras vauvan ruokintatapa ja tähän vanhemmat tarvitsevat ohjausta. Itsekin olen täysimettänyt lapseni 4 kuukauden ikään asti ja noin vuoden ikään asti rintamaito oli heidän tärkein juomansa. Saamani imetysohjaus oli erittäin perusteellista: yksi perhevalmennuskerta (2 h esitelmä ja video), neuvolan ohjelehtiset, synnytysosastolla kädestä pitäen varmistettu alku ja kirjalliset materiaalit, lisäksi olisi tarjolla ollut erilaisia imetystukiryhmiä ja 24 h/vrk neuvovia puhelinnumeroita.

Katriina Franssila

Vastine Hannu Lauermalle: Tutkimusalojen pätevyysrajat ihmistutkimuksessa

Dosentti Hannu Lauerma jatkaa Lääkärilehdessä 5/2002 s. 559- 561 omalla lääkäri- ja lääkekeskeisellä tavallaan Kanavassa aloittamaamme keskustelua ihmistutkimuksesta ja ongelmaihmiselle avuksi olemisen muodoista. Hän tulkitsee minun puheenvuoroni (SLL 3/2002 s. 318-323) jonkinlaiseksi psykoterapian puolusteluksi oivaltamatta ajatteluni ydintä, joka on siinä, että kysyn, mikä on ihmisen kokemuksellisuuden erityisluonne, asema ja tehtävä ihmisen kokonaisuudessa.

Lauri Rauhala

Tietoturvan pullonhenki

Tietoturva on asia, jota ei voi lisätä ohjelmistoihin jälkikäteen. Tulos on sama kuin heitettäessä hiivanpala uuniin pullan perään.

Erkki Karjalainen

Totuudenetsijä kuudenkympin kriisissä

Dosentti Tahvo Tammenlehvän mielen oli vallannut outo tyhjyys. Viimeisetkin projektit olivat valmistuneet ja niiden vaatimattomat tulokset eivät paljon innostaneet. Läpivalaisuelektronimikroskoopilla tutkitut solujen pienimmät organellit, immunohistokemiallisesti todetut poikkeamat valkuaisaineilmentymissä kasvainsoluissa, ohjelmoitu solukuolema ja intronien merkitys perimässä eivät enää jaksaneet kiinnostaa. Pitkäikäisyyssseerumi ja vanhuudenestoeliksiiri olivat toki vielä keksimättä, mutta puhtaaseen tieteeseen omistautunut Tahvo vierasti tällaisia kaupallisuudelta ja populismilta haiskahtavia tutkimuskohteita. Hieman haikein mielin hän muisti lukeneensa, että Fermat'n väittämäkin oli jo todistettu. Vaikkei hän matematiikasta juuri mitään ymmärtänytkään, iltapuhteinaan hän oli joskus piirrellyt potensseja sanomalehden reunaan.

Tauno Ekfors

Sopiva määrä päteviä terveydenhuollon ammattihenkilöitä oikeita töitä tekemässä

Terveydenhuollon tulevaisuusprojektin työryhmien ehdotukset ovat olleet arvioitavana kuukauden ajan. Laskentatavasta riippuen ehdotuksia on runsaat sata, ja niiden joukosta projektin johtoryhmän on tarkoitus jalostaa pieni joukko ehdotuksia esiteltäväksi konsensusseminaarissa 9.4.2002. Viiden työryhmän ehdotuksista keskeiset liittyvät ehdottomasti terveydenhuollon rahoitukseen. Saadaanko lisäystä ehdotuksen mukaisesti 3,5 % vuositasolla tämän vuosikymmenen aikana, on keskeisen tärkeä edellytys kaikkien muiden hankkeiden edistämiselle. Rehtori Matti Uusituvan ja terveysjohtaja Riitta Simoilan raportti työvoiman tarpeesta ja keskinäisestä työnjaosta, työolosuhteiden kehittämisestä ja täydennyskoulutuksen järjestämisestä sisältää lukuisia kehittämisehdotuksia. Tämän työryhmän aihepiiri on läpikäyvä koko terveysprojektissa. Vaikka rahoitus ja palvelurakenteet olisivat kunnossa, ei järjestelmä toimi ilman ammattitaitoista ja työssä viihtyvää henkilöstöä.

Hannu Halila

Ymmärrystä yskään

Flunssa on ihmisen tavallisin sairaus: puolet kaikista ja jopa kolme neljästä lasten tautitapauksesta on viruksen aiheuttamia ylähengitystieinfektioita (1). Flunssa on nenän ja nenänielun värekarvallisen epiteelin virusinfektio. Rinovirus on tavallisin (50 % tapauksista) taudinaiheuttaja, bakteerit vain aniharvoin (noin 2,5 %). Aiemmin oireiden syyksi arveltiin virusten aiheuttamaa limakalvojen solutuhoa. Nyt tiedetään, että solut eivät näkyvästi virushyökkäyksestä kärsi, vaan taudinkuvan synnyttävät immunologiset välittäjäaineet (mm. kiniinit ja interleukiinit) sekä parasympaattisen hermoston vasteet nenänielun alueella. Histamiini saattaa olla keskeinen molekyyli atopiaa potevilla (1). Rinovirusinfektion komplikaatioita ovat bakteerisinuiitti tai -otiitti, lisäksi 60 % lasten astman ja 40 % aikuisten ahtauttavan bronkiitin pahenemisvaiheista johtuu juuri tästä viruksesta. Otiitille voi löytää selityksen kokeellisten rinovirusinfektioiden perusteella: niissä nimittäin korvatorven on havaittu menevän tukkoon 80 %:lla koehenkilöistä (1).

Pekka Leinonen

Arkijärkeä erikoistumisintoiluun!

Vasta muutaman vuoden ajan voimassa ollutta erikoislääkäreiden koulutustapaa pyritään murentamaan monelta suunnalta. Jotkut haluavat takaisin vähintään kaikki lopetetut suppeat (super)spesialiteetit. Lääkäriliitto ja erikoislääkäriyhdistykset esittävät erityispätevyyksiä mitä erikoisimpiin osaamisalueisiin.

Esko Länsimies