Tieteellistä piirtämistä tulisi opettaa lääkäreille

Miten kuvata näkemänsä vain kynän ja paperin avulla? Miten piirtää ääriviivat, miten varjot - kuinka tehdä kynällä ja paperilla se, mitä koko ajan teemme sanoin? Itse kohtasin tämän ongelman omassa väitöskirjatyössäni, kun halusin esittää kaitafilmille tallettunutta ja katselulaitteessa näkemääni terapeutin ja potilaan yhteistoimintaa mahdollisimman tarkasti ja eloisasti.

Antti Hernesniemi

Värikalibraation ongelmat

Värikuva kulkee useiden työvaiheiden läpi matkallaan digitaalikameran linssistä painettuun paperiin. Lopputuloksen takaaminen on nykyisellään lähes mahdotonta.

Erkki Karjalainen

Päivystyspotilaan pitkittynyt yskä

Suomen Lääkärilehti alkaa julkaista etupäässä nuorille lääkäreille ja opiskelijoille tarkoitettua Päivystäjän palstaa. Siinä käsitellään varsinkin avoterveydenhuollon päivystyksessä ja vastaanotolla usein esille tulevia käytännön ongelmia. Palstaa toimittavat LT Pekka Mäntyselkä ja professori Esko Kumpusalo Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääke- tieteen laitokselta.

Raimo Puustinen, Pekka Mäntyselkä

Yleislääkäri ja täydennyskoulutuksen sekahedelmäsoppa

Lääkärijärjestöjen yhteistyönä on juuri perustettu arviointineuvosto pohtimaan täydennyskoulutuksen arviointikriteereitä, jotka auttaisivat lääkäreitä ja työnantajia arvioimaan koulutustilaisuuden laatua ja hyödyllisyyttä. Tämä on enemmän kuin tarpeellista, sillä yleislääkärin koulutuksen tarve on lähes rajaton. Tieto vanhenee yhä nopeammin, ja tämä stressaa sekä lääkäriä että sellaista vastuuntuntoista työnantajaa, joka pyrkii vastaamaan työntekijöidensä koulutustarpeisiin.

Helena Kemppinen

Aivot, aura ja migreeni

Migreenikohtauksista kärsii 10-20 % ihmisistä. Sairauden tavallisuudesta ja uutterasta tutkimuksesta huolimatta erityisesti aivojen merkitys päänsäryn synnyssä on jäänyt epäselväksi, etenkin kun varsinaisen aivoaineksen ei ole katsottu tuntevan kipua (1,2). Sen sijaan aivokalvoihin ulottuvat trigeminus-hermon aksonit ovat kipusäikeitä. Aivokalvojen verisuonten ärsyttäminen saa aikaan sykkivän toispuolisen, aidon migreenin kaltaisen päänsäryn. Trigeminovaskulaarisesta järjestelmästä onkin tullut migreenin avainsana (2).

Pekka Leinonen

Sosiaalinen pääoma ja optiot suomalaisilla, suomenruotsalaisilla ja skandinaaveilla

Kommentoisin Lääkärilehden numerossa 1/2002 s. 61 julkaistua Markku T. Hyypän kolumnia Vaihda optiosi sosiaaliseen pääomaan. Hyyppä väittää kirjoituksessaan suomenruotsalaisilla olevan suomenkielisiä enemmän ns. sosiaalista pääomaa, mikä hänen mukaansa selittää suomenruotsalaisten parempaa sijoittumista terveydentilaa, yleistä elämänlaatua ja psykososiaalista viihtyvyyttä kartoittavissa tutkimuksissa. Tällaisten väitteiden esittäminen suomenkieliselle lukijakunnalle suunnatussa lehdessä vaikuttaa miltei provokatoriselta, koska lienemme muutenkin jo saaneet tarpeeksemme kuulla ruotsinkielisen väestön kaikinpuolisesta erinomaisuudesta. Mitä sosiaalista erityispääomaa kelpo hurreillamme muka voisi olla?

Ari Lahti

Huostaanotto on oljenkorsi

Huostaanotettujen lasten kuolleisuusluvut ovat moninkertaiset samanikäiseen väestöön verrattuna, kerrottiin suomalaistutkijoiden artikkelissa (BMJ 28.7. 2001, ref. Helsingin Sanomat 11.8.2001). Huikein luku oli tyttöjen kuolleisuus alkoholiin ja huumeisiin, 8,8 kertainen verrokkeihin nähden. Itsemurhat olivat yleisiä. Ei liene juuri epäilystä siitä, että samantapaisia tilastolukuja saataisiin näiden lasten ja nuorten elämän monista muistakin mittareista. Huostaanotto on lopputulos, piste ketjulle turvattomuutta, hylätyksi tulemista ja pelkoa. Joidenkin kohdalla huostaanotto kääntää elämän oikeille urille.

Marjaleena Koskiniemi

Vielä distaalisista radiusmurtumista

Vaseniuksen ja Raatikaisen distaalisia radiusmurtumia koskevan esityksen (SLL 2002;57:635-642) jälkeen dos. Vastamäki toi esiin väitöskirjassani kehitetyn yksinkertaisen luokituksen, joten lienee aiheellista kertoa millainen se on. Oheisessa kuvassa esitetään ko. luokitus. Sen ajatuksena oli katsoa, voisiko tällainen helppo luokitus auttaa erottamaan instabiileja tämän alueen murtumia stabiileista. Luokitushan perustuu kokonaan siihen, miten murtuma ulottuu radiokarpaaliniveleen. Monet aikaisemmin käytetyt luokituksethan ovat osoittautuneet hankaliksi käyttää, ja niiden ennusteellinen merkitys on heikko.

Juha-Pekka Kaukonen

Unohdettu Alvar Wilska

Arno Forsiuksen mainiossa kokoelmassa Ihmisiä lääketieteen historiassa Suomen Lääkäriliitto 2001, esitellään viimeisenä Ragnar Granit (1900-1999).

Lauri Autio

Poliittisesti määrättyä lääkettä

Jos suomalaiset poliittiset päättäjät siirtävät maamme käytäntöön, jossa apteekki muuttaa poliittisesta määräyksestä tulleella ohjeella lääkärin lääkemääräystä sitä toimittaessaan, ollaan vaarallisella tiellä. Tilanne kun nimittäin todellisuudessa on sellainen, että vaikka lääkkeessä, esimerkiksi tabletissa tai kapselissa oleva lääke on kemialliselta rakenteeltaan identtinen, on mukana aina muita aineita, jotka vaikuttavat sen käyttäytymiseen elimistössä. Aikanaan kyselin tätä moneltakin asiantuntijalta, ennen kuin kirjoitin asiaa koskevan kolumnini, joka sitten oli Lääkärilehdessä muistaakseni nimellä Määrääkö lääkkeen lääkäri vai järjestelmä. Ne lisäaineet, joihin lääkemolekyyli on sidottu, voivat vaikuttaa olennaisesti sen käyttäytymiseen elimistössä, sen tunkeutumiseen solukalvon läpi. Useilta apteekkareilta, kemisteiltä ja lääkäreiltä sain sen ymmärryksen, että jos jokin lääke on jollekin potilaalle todettu sopivaksi ja vaikuttavaksi, niin siinä lääkkeessä pitäisi pysyä, eikä muuttaa sitä erinimiseksi, joka nimellisesti sisältää samaa vaikuttavaa ainetta. Kaikki lääkkeessä olevat aineet vaikuttavat lääkkeen käyttäytymiseen elimistössä.

Pekka Vuoria

Kenestä lääkäri?

Suomessa on nykyisin lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneita henkilöitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Silti meillä on ilmeinen lääkäripula. Vielä pari vuotta sitten lähes joka viikko joku valmistumisvaiheessa oleva lääketieteen opiskelija soitti ja kyseli eurolääkärin paikkaa. Nyt kyselijöitä ei juurikaan ole.

H. Tapio Hanhela

Uudet strategiat purevat malariaan Vietnamissa

Malaria on keskeinen terveydenhuollon haaste monessa kehitysmaassa. Vietnamin vuonna 1991 alkanut tehostettu malariakontrolliohjelma on tuottanut hämmästyttäviä tuloksia. Raportoitujen malariatapausten määrä on laskenut 59 % ja malariakuolleisuus 97 %. Ohjelmassa on painotettu permetriinillä käsiteltyjen hyttysverkkojen käytön lisäämistä, varhaista diagnostiikkaa ruohonjuuritasolla ja uusien malarialääkkeiden käyttöä.

Seppo Suomela

Miehet lihavampia kuin koskaan, naistenkin vyötärölihavuus yleistyy

Suomalaiset miehet ovat erityisesti eläkeikää lähestyessään nyt selvästi lihavampia kuin 1980-luvun alussa. Myös nuorten aikuisten - niin naisten kuin miestenkin - keskimääräinen painoindeksi on kasvanut viime vuosina. Vaikka miehet ovat kirineet naisia kiinni, yhä edelleen naisille kertyy kiloja iän myötä kiivaammassa tahdissa. Yli 55-vuotiaista miehistä ja naisista lihavia on joka kolmas. Huolestuttavaa on etenkin vyötärölihavuuden yleistyminen. Liian vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat yhteydessä erityisesti vyötärölihavuuteen.

Marjaana Lahti-Koski

Lääkärinlausuntojen antamisen tarpeellisuus harkintaan Suomessakin

Tony Blairin kabinetti on julkaissut Englannissa yleislääkärin turhaa paperityötä karsivan 36-kohtaisen suunnitelman, jotta lääkärille jäisi enemmän aikaa potilailleen. Suunnitelman toteuttamisella on laskettu voitavan säästää vuosittain seitsemän miljoonaa lääkärissäkäyntiä ja 750 000 työtuntia.

Arto Vehviläinen

Uskomuslääkintää ja täydentäviä hoitoja

Things do not get better by being left alone, aloittaa Adam Perlman tuoreen Medical Clinics of North America -sarjan uskomuslääkintää käsittelevän teemanumeron (1). Sen lähtökohta on realistinen: vaikka lääkärit yleensä suhtautuvatkin penseästi näihin hoitomuotoihin, olisi heidän silti potilaittensa takia tunnettava sitäkin. Nimittäin kolmannes amerikkalaisista ja puolet keskieurooppalaisista turvautuu uskomuslääkinnän keinoihin, ja ala kasvaa koko ajan. Eräitä sairauksia potevat näyttävät olevan erityisen alttiita hakeutumaan myös lääketieteen ulkopuolelle: nivelreumapotilaista jopa yli 90 % ja syöpäpotilaista jopa yli 80 % on etsinyt helpotusta täydentävistä hoitomuodoista (2). Vaihtoehtohoitoja käyttävät ovat yleensä hyvin koulutettuja, varakkaita nuoria keski-ikäisiä: hoitomuoto ei suinkaan ole tavallisesti viimeinen oljenkorsi vaan usein ensimmäinen hoitokontakti (2).

Pekka Leinonen

Hoitokäytäntöjen ja jonojen koraalisovitus

Lääkärilehti on ansiokkaasti esitellyt terveydenhuollon kansallisen tulevaisuusprojektin osaraportteja lukijakunnalleen. Viimeisen raportin kohdalla sattui valitettava virhe: sekä pääkirjoitus Lyhyestä virsi kaunis että ehdotuksen tarkempi esittely (SLL 9/2002, ss. 1024-5) perustuivat työryhmän 26-sivuisen raportin kolmeen yhteenvetosivuun, jotka ilmestyivät STM:n verkkosivuilla viikkoa ennen koko raportin ilmestymistä. Raportti on kokonaisuudessaan ollut 22.1. lähtien luettavissa osoitteessa http:// www.stm.fi/suomi/pao/thprojekti/ terveys3.pdf.

Kansallisen Terveydenhuollon Tulevaisuusprojektin Työryhmän 5 Selvityshenkilöt, Marjukka Mäkelä, Leena Niinistö

Merkitsevä moniulotteinen ero?

Ryhmien välisten erojen tilastollinen merkitsevyys on mutkikkaampi juttu silloin, kun havainnot ovat moniulotteisia.

Erkki Karjalainen

Vakavasti sairaan potilaan kuolemanpelko

Puhuttaessa vakavasti sairaasta tarkoitan sillä sekä somaattisia että psyykkisiä sairauksia. Elävästä ja kuolevasta elämästä olevien esimerkkien tarkoitus on antaa osviittaa lopussa oleville päätelmille kuolemanpelon sisällöstä ja luonteesta. Näkökulmani on kokemuksellinen ja filosofinen. Lääketieteen pulmiin en pyri vastaamaan, ellei vastaus ole juuri sen kaltainen kuin artikkelini on.

Leevi Piispa

ASD:n sulku ilman sydänleikkausta

Suomessa HYKS:n lastenklinikka aloitti ASD:n katetrisulut. Siellä on hoidettu tällä tekniikalla lapsipotilaita hyvällä menestyksellä. Parin viime vuoden aikana HYKS:ssa ja TYKS:ssa on hoidettu myös muutamia kymmeniä aikuispotilaita.

Lyhyestä virsi kaunis

Terveydenhuollon kansallisen tulevaisuusprojektin viidennen selvityshenkilöparin ja tukityöryhmän tehtävänä oli miettiä ehdotuksia hoitokäytäntöjen yhtenäistämisestä, hoidon saatavuuden parantamisesta ja uusien tutkimus- ja hoitomenetelmien käyttöönoton arvioimisesta. Julkisuuteen tullut työryhmäraportti on ennätysmäisen lyhyt, asiasta irti saatu teksti mahtuu kolmeen konekirjoitusliuskaan. Ehdotuksia on selostettu tarkemmin muualla tässä lehdessä sivulla 1024.

Taito Pekkarinen