Kohti postmodernismia - ja sen yli

Modernin lääketieteen positivistista, rationalistista ja teknologista lähestymistapaa on arvosteltu siitä, että se unohtaa terveyden ja sairauden sosiaalisen ulottuvuuden ja parantamisen taidon. Toimisiko postmodernistinen teoriapohja paremmin lääketieteessä?

Pekka Leinonen

Iäkkään naisen pitkittynyt hengenahdistus

67-vuotias nainen hakeutui 9.7. terveyskeskuksen ajanvarausvastaanotolle pitkittyneen hengenahdistuksen vuoksi. Potilaalla ei ollut tätä ennen diagnosoitu kroonisia sairauksia, hänellä ei ollut jatkuvaa lääkehoitoa, eikä hän tupakoinut. Hengenahdistus oli alkanut pari viikkoa aiemmin. Ahdistaminen oli ollut välillä poissa, mutta sitten sitä taas saattoi ilmetä pienessäkin rasituksessa kuten tiskatessa. Mielenharmiakin oli esiintynyt, ja lääkärin arvion mukaan sillä saattoi olla vaikutusta asiaan. Suvussa oli esiintynyt astmaa.

Pekka Koukkari, Pekka Mäntyselkä

Terveydenhuollon vaikuttavuuden mittaaminen

Terveydenhuollon tutkimus- ja hoitomenetelmien kasvavien mahdollisuuksien, potilaan hoidonsaantihalun ja niukkenevien resurssien välisessä ristiriidassa korostuu tarve pitäytyä vaikuttaviin tutkimus- ja hoitomenetelmiin. Sekä poliitikko- että asiantuntijapäättäjät ja myös potilaat tarvitsevat luotettavaa tietoa hoidon vaikuttavuudesta, ja tätä tietoa on kasvavassa määrin saatavilla. Vaikuttavuustieto on yhdistettävä voimavarojen arviointiin ja arvovalintoihin. Vain näin kokonaisuus näkemällä voidaan tehdä inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti järkeviä päätöksiä.

Lauri Nuutinen

In vivo, in vitro - in silico...

Biologinen ja lääketieteellinen tutkimus kuluttavat nykyään rutkasti aikaa, rahaa - ja tutkijoiden hermoja. Nykyiset laboratoriot ja osittain myös kliinisten tutkimusten alkuvaiheet voivat muuttua ratkaisevasti, jos biologisiin ilmiöihin otetaan systeemiteoreettinen näkökulma. Silloin tarvitaan mahdollisimman tarkkoja matemaattisia ja tilastollisia malleja, supertietokoneita, joihin on syötetty valtava määrä elävän elämän havaintoja. Niin syntyy virtuaalielämä: geenikartasta transkriptomi, transkriptomista proteomi, proteomista metabolomi, metabolomista elektroninen solu, elektronisesta solusta elektroninen potilas... Vaihe vaiheelta, geeneistä alkaen, voidaan luoda tarkkoja ja biologisen vaihtelun ymmärtäviä malleja. Supertietokoneiden uskotaan korvaavan koeputket, soluviljelyt, eläinkokeet ja osan kliinisestä tutkimuksestakin 10-20 vuoden kuluessa.

Pekka Leinonen

Vastine Pirkko Ruopille ja Juhani Nuutiselle

Pirkko Ruoppi ja Juhani Nuutinen kertoivat tärkeässä katsausartikkelissaan (SLL 11/2002, s. 1263- 1267) hengitysteiden tukkeutumisen tavallisimmista syistä ja toimintalinjoista hätätilanteissa.

Jaakko Kivisaari

Kirjoittajat vastaavat

Kiitokset kollega Jaakko Kivisaarelle artikkeliamme koskevista kommenteista.

Pirkko Ruoppi, Juhani Nuutinen

Miesten masennuksen avohoito maksaa vähemmän kuin naisten?

Kuopion yliopiston tutkijat Viinamäki ja kumppanit julkaisivat mielenkiintoisen masennuspotilaiden avohoitoa koskeneen artikkelin (SLL 7/2002 s. 747-750). Sen päätulos oli, että miehet ja naiset toipuvat vakavasta masennuksesta yhtä hyvin. Tutkimuksen painoarvoa lisää sen suhteellisen pitkä (24 kk) seuranta-aika. Kyseessä oli naturalistinen seurantatutkimus, joten se kuvaa todellista hoitokäytäntöä myöskin paremmin kuin kontrolloidut tutkimusasetelmat.

Raimo Kr Salokangas

Kirjoittajat vastaavat

Professori Raimo KR Salokangas kiinnittää huomiota hyvin tärkeään asiaan eli terveydenhuollon, tässä tapauksessa masennuspotilaiden avohoidon, kustannuksiin. Hän päätyy artikkelimme tulosten perusteella arvioimaan, että naisten hoito maksoi noin 50 % enemmän kuin miesten hoito. Lääkehoidon kustannusten osuus oli vain noin 5-6 % luokkaa. Hänen johtopäätöksensä, että miesten masennuksen hoito tulee halvemmaksi kuin naisten hoito, koska miehet käyttävät hoitosuhdekäyntejä vähemmän kuin naiset, jättää huomiotta joitakin tärkeitä seikkoja.

Heimo Viinamäki, Antti Tanskanen, Kaisa Haatainen, Kirsi Honkalampi, Risto Antikainen, Heli Koivumaa-Honkanen, Jukka Hintikka

Heikinheimon housut pelastivat terveyteni

Kun väestö vanhenee, niin osteoporoosi ja sen myötä mm. erilaiset luunmurtumat lisääntyvät. Näistä ikävin lienee reisiluun kaulan murtuma. Ei liene kaukana aika, jolloin yötä päivää toimivat colluinfraktuurapoliklinikat operoivat murtuneita reisiluunkauloja, eli ovat eräänlaisia huoltoasemia pelkästään tässä tarkoituksessa. Ja mitä tulee osteoporoosin estämiseen, se on aika vaikeaa, koska estotoimet tulisi aloittaa jo nuorena. Kalkin, D-vitamiinin ja nykyisten uusien lääkkeitten avulla saadaan jonkin verran apua tilanteeseen, mutta ei kuitenkaan riittävästi.

Erkki J. Valtonen

Mainostamalla määrättyä lääkettä

En voi olla kommentoimatta Pekka Vuorian mielipidekirjoitusta geneerisestä lääkkeiden määräämisestä (SLL 11/2002, s. 1302). Hänen mukaan lääkkeen määrääminen geneerisesti murentaa liiaksi lääkärin kliinistä autonomiaa ja antaa sijan poliittiselle määräämiselle. Geneerinen lääkkeiden määrääminen olisi järkevää, koska samaa lääkeainetta sisältävien valmisteiden hinnoissa on huomattavia eroja ja halvimman vaihtoehdon valitseminen toisi säästöjä niin yhteiskunnalle kuin potilaillekin.

Lauri Vuorenkoski

Nokkosrokko mokoma

Vesisateisena tammikuun lauantaina Octopus heräsi viheliäiseen, mutta nyt aiempaa pahempaan kutinaan; oireeseen jota tosin oli jatkunut jo viikkokaupalla. Joka paikka oli täynnä paarman pureman jälkiä ja syyhyttäminen kovaa.

Kirje Yhdysvalloista

Vaikka isorokkovirusten käyttö bioterrorismin välineenä on toistaiseksi vasta pelkoa nostattanut teoria, CDC on alkanut ohjeistaa terveydenhuoltoa epidemiauhkan varalta. Viime vuoden lopulla julkisen terveydenhuollon lääkäreille pidettiin Atlantassa kolmipäiväinen koulutustilaisuus, jossa opetettiin tunnistamaan isorokko ja aloittamaan eristämis- ja rokotustoimenpiteet.

Tuula Fabrizio

Hätätilapotilaan kuljetuskuntoon laitto

Potilas on hätätilapotilas, jos hänellä on tajunnan, verenkierron tai hengityksen häiriö tai riskioire, joka äkillisesti voi johtaa näihin. Tällaisen potilaan kuljetuskuntoon saattaminen edellyttää, että näiden ongelmien hoito aloitetaan jo ennen siirtoa ja niihin varaudutaan siirron aikana. Lähettävä lääkäri on vastuussa potilaasta siihen saakka kunnes potilas on vastaanotettu jatkohoitopaikkaan. Perusperiaate on, että potilaan vointi ei saa huonontua puutteellisen hoidon tai valvonnan vuoksi kuljetuksen aikana. Kuljetuksen aikana on pystyttävä antamaan vähintään vastaava hoidon taso kuin lähettävässä hoitopaikassa.

Matti Martikainen

Eduskunta keskusteli terveydenhuollosta

Viime viikon tiistaina Keskustan eduskuntaryhmä esitteli välikysymyksensä kansalaisten oikeudesta päästä lääkärin vastaanotolle ja hoitoon. Välikysymyksen esittäjien mielestä julkinen terveydenhuoltomme on ajautunut yhä pahenevaan kriisiin, josta on esimerkkinä huutava lääkäripula, erikoissairaanhoidon pitkät jonot ja jopa terveysasemien väliaikaiset sulkemiset. Oikeus päästä lääkärin vastaanotolle, tutkimuksiin ja hoitoon ei toteudu lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Potilasturvallisuus on vaarantunut.

Taito Pekkarinen

Lääkärimatrikkeli tarvitsee jokaisen lääkärin tiedot

Jokaisen Suomessa valmistuneen sekä toimivan lääkärin tiedot kootaan joka viides vuosi julkaistavaan Lääkärimatrikkeliin. Matrikkeli toimii parhaimmillaan lääkäreiden kattavana tiedostona palvellen sekä virkaa hakevan lääkärin esittäytymisenä että tietolähteenä, kun joku haluaa tutustua tietyn lääkärin portfolioon. Matrikkelista löytyy myös tärkeää tietoa laitoksen tai yhteisön historiikin laatijalle ja se toimii koko lääkärikunnan identiteetin ylläpitäjänä ja rakentajana.

Olli Meretoja

Kuivaa ruutia syöpään

Syöpäsolujen synty, kasvu ja kuolema on hurja proteiinien taistelutanner. Alan mielenkiintoiseksi sankariksi on viime vuosina aateloitu kasvunrajoiteproteiini p53. Se kykenee pysäyttämään esimerkiksi syöpägeenien käynnistämän solunjakautumisen ja tappamaan (apoptoosi) tuoreen syöpäsolun, villiintyneen isäntänsä (1). Tämän valkuaisen muuntunut rakenne (mutaatio) saattaa olla syöpäsolujen kurittomuuden syy. Nimittäin ainakin joka toisessa ihmisen kasvaimessa p53 on siten virheellinen, ettei tämä proteiini kykene enää sitoutumaan DNA:han ja säätelemään geenejä (1,2). Sen seurauksena mutantti-p53:a kertyy suuria määriä syöpäsoluun. Tällaisiin syöpiin eivät lääkkeetkään tahdo tepsiä (3), mutta olisi mahdollista, että jos mutantti-p53 pystyttäisiin palauttamaan taas toimintakykyiseksi, saataisiin aikaan huomattava syöpäsolujen tuhoutuminen - hoito syöpään (4,5). Keinoa on jo kehitelty (5,6); synteettiset p53:n loppupäätä muistuttavat peptidit ovat lannistaneet syöpäsoluja, mutta peptidit ovat vaikeita lääkkeitä.

Pekka Leinonen

Vastine Hannu Halmeelle

Apulaisylilääkäri Hannu Halme ruotii Suomen Lääkärilehden numerossa 8/2002 (s. 930-931) Terveystaloustieteen seuran tilaisuudessa helmikuussa pitämääni esitelmää. Halme arvelee minun näkevän tällä hetkellä runsaasti vaivaa torjuakseni parhaillaan valmisteilla olevan projektin loppuraportin myötä todennäköisesti syntyvän laajan keskustelun maamme julkisen terveydenhoitojärjestelmän todellisesta lisärahoitustarpeesta.

Raimo Sailas

Diabeetikon sydäninfarktin liuotushoito

Ensiavun ylilääkäri Hannu Koponen kirjoitti liuotushoidoista (SLL 10/2002 s.1121-1123). Käytännönläheiseen katsaukseen oli jäänyt anakronismi: taulukossa 3 mainittiin sydäninfarktin liuotushoidon vasta-aiheeksi diabeettinen retinopatia.

Mikko Syvänne

Vastine Lauri Rauhalalle: Ihmistutkimuksen eri alojen pätevyysrajat ja tulevaisuudennäkymät

Kiitän professori emeritus Lauri Rauhalaa otsikkoaihetta koskevan keskustelun jatkamisesta (SLL 8/2002, s. 935-939). Koska eräät seikat kuitenkin kääntyivät hänen vastineessaan päälaelleen, kommentoin lyhyesti. Yritän samalla hahmotella edellytyksiä hänen esittämänsä kehityssuunnan tarjoamien mahdollisuuksien tutkimiseksi.

Hannu Lauerma

Biologinen psykiatria ja oikea maailmankuva

Koska prof. Raimo KR Salokangas mainitsee minutkin kirjoituksessaan Mielitaudeista ja niihin liittyvistä myyteistä (SLL 9/2002, s. 1056- 1059) ja toteaa, että Kanava lehdessä (1/2002) olleessa kirjoituksessani Biologinen psykiatria ja 'oikea' maailmankuva puhun lääketieteestä, psykiatriasta, biologisesta psykiatriasta ja psykoterapiasta vaihtelevalla ja hämmentävällä tavalla, niin toivon ko. kirjoituksen julkaisua myös tässä lehdessä, jottei lukijoille jäisi epäselvyyttä, mitä olen esittänyt - ja miten hämmentävällä tavalla.

Seppo K.J. Utria