Lehmänrokon historiaa

Lehmänrokolla on ollut merkittävä osa ihmiskunnan historiassa, sillä siitä kehitetyllä rokotuksella saatiin suuria väestömenetyksiä aiheuttanut isorokko taltutetuksi 1800-luvulla ja hävitetyksi kokonaan 1900-luvun puolivälin jälkeen. Lehmänrokko oli aikaisemmin melko yleinen sairaus myös ihmisillä, mutta 1800-luvulla siitä tehtiin niukasti havaintoja. Nyt tautia on jälleen todettu eri puolilla Eurooppaa 1960-luvun lopulta alkaen ja Suomessakin yksi tapaus vuonna 2000.

Arno Forsius
Terveydenhuollon historia 16/2002 Kommentteja

Kipeä isovarvas

Eräänä torstaina tuli päivystykseen eläkkeellä oleva maanviljelijä, jonka päivystävä lääkäri yli 10 vuoden tuttavuuden perusteella tiesi tiukaksi, omat oikeutensa tuntevaksi, toisaalta lääkärinkin asiantuntemusta arvostavaksi potilaaksi. Potilaalla oli ollut jo toinen antibioottikuuri yli kolme viikkoa jatkuneen isovarpaan tulehdukseen. Kefaleksiini ei ollut helpottanut isovarpaan kipua, ja potilas toivoi parempaa antibioottikuuria.

Veikko Viitasalo, Pekka Mäntyselkä
Päivystäjän palsta 16/2002 Kommentteja

Hallitus kirjasi tulevaisuusprojektin optiot

Maan hallitus teki 11.4.2002 terveydenhuollon toimivuuden turvaamisesta periaatepäätöksen, johon kiteytyvät terveydenhuollon tulevaisuusprojektin ydintulokset. Periaatepäätöksessä kirjoitetaan ulos kehittämislinjaukset, joihin maan poliittinen johto ilmoittaa sitoutuvansa. Kaikki muu asiasta kirjoitettu tai puhuttu on enemmän tai vähemmän kepeää tämän päätöksen valmistelumateriaalia.

Taito Pekkarinen
Pääkirjoitukset 16/2002 Kommentteja

Uudet sairaudet

Ihmiskunnan historian aikana sairauksien luonne on muuttunut. Totta kai tämä johtuu hoitojenkin kehittymisestä: monet perinteiset taudit on onnistuttu nujertamaan rokottamalla tai uusien anti- bioottien avulla. Silti aina on esiintynyt ns. muotitauteja, osittain työhön, osittain ilmeisesti yhteiskunnan muutoksiin liittyen. 1700- ja 1800-luvuilla puhuttiin kirjoittajan krampista, suutarin krampista ja mm. ompelijattaren krampista. 1800-luvun lopulla niiden syynä pidettiin lihasten vääränlaista ylikuormitusta, vuosisadan lopulla puhuttiin työneurooseista (1). Myöhemminkin erilaisista kipu-väsymysoireyhtymistä ja niiden syistä on kiistelty mm. Japanissa (occupational cervicobrachial disorder), Australiassa (repetitive strain injury), Uudessa-Seelannissa (occupational overuse syndrome) ja Yhdysvalloissa (cumulative trauma disorder). Nykyään puhutaan ehkä useimmin toiminnallisista somaattisista oireyhtymistä (2): mm. fibromyalgiasta, kroonisesta väysymysoireyhtymästä, ärtyvästä suolesta. Kiistelty on siitä, olisiko kyse jostakin yhteisestä ilmiöstä?

Pekka Leinonen
Pääkirjoitukset 16/2002 Kommentteja

Filosofian ja reaalitieteen suhteista

Dos. Hannu Lauerma (SLL 12/2002, s. 1424-1426) ja professori Raimo Salokangas (SLL 9/2002, s. 1056-1059) ovat kommentoineet esitystäni Tutkimusrajojen pätevyysrajat ihmistutkimuksessa (SLL 3/2002, s. 318-323). Arvoisilla opponenteillani ei näytä olevan avoimuutta ymmärtää, mitä esittämäni perusteiden analyysi merkitsee ihmisen mentaalisia ongelmia koskevan tutkimuksen ja sovelluksen kokonaisuuden kannalta. Salokankaan sanoin: - me lääkärit ja psykiatrit määrittelemme asiat toisin. Me emme välitä kategorioiden rajoja ylittävistä määrittelyistä, vaikka ne Rauhalan mukaan ovatkin 'järjen vastaisia'. Katson, että psykiatrienkin käsitykset ovat vielä järkevän kritiikin ulottuvilla. Ajattelumme eivät kuitenkaan näytä kohtaavan sillä toisiaan täydentävällä tavalla kuin olen puolestani tarkoittanut. Filosofia ei kilpaile empiirisen tutkimuksen eikä sovelluksen kanssa. Ehdottamani peruskategorian nimi subjektiivisen maailmankuvan epäsuotuisuus ei ole auttamisen muoto, kuten Salokangas (s. 1056, II palsta) olettaa minun ajattelevan. Siksi ei ole mielekästä jatkaa entiseen tapaan. Virhetulkintojen loputon oikaisu on toivotonta puuhaa.

Lauri Rauhala
Keskustelua 16/2002 Kommentteja

Luonnonmukaisen elintarviketuotannon tutkimustarpeet

Luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden kysyntä on lisääntynyt ja maatalouden strategioissa niiden tuotannon on kaavailtu kaksinkertaistuvan lähivuosina Suomessa. Kestävän kehityksen edellytyksiä ovat tutkimukseen perustuva tieto ja kuluttajalähtöinen tuotekehitys. Helmikuussa mietintönsä jättänyt työryhmä esitti luonnonmukaisen tuotannon tutkimusrahoitukseen tuntuvaa lisäystä 3-5 vuoden ajaksi. Terveyteen liittyvistä tutkimusaiheista työryhmä priorisoi luomuelintarvikkeiden mikrobiologisten ja ravitsemuksellisten turvallisuusriskien tutkimuksen.

Antti Aro
Ravinto ja liikunta 15/2002 Kommentteja

Kivestä kipeäksi vai kiertymästä kippuraan? 50-vuotiaan naisen alavatsakipu

Talvella 2002 sunnuntaiaamuna hakeutui Pohjois-Lapin terveyskeskuspäivystykseen 50-vuotias rouva, jolla ei ollut perussairauksia. Ylipainoakaan hänellä ei ollut ja kuukautiset olivat vielä säännölliset. Noin 10 vuotta aiemmin hänellä oli ollut virtsatiekivi ja hän oli saanut äkillisen kovan oikeanpuoleisen alavatsakipukohtauksen. Vaiva hoitui lääkkein ja nesteytyksellä. Kivi tuli aikanaan ulos. Päivystykseen tuloa edeltävänä aamuyönä hän heräsi samanlaiseen kovaan oikeanpuoleiseen alavatsakipuun, joka säteili oikeaan kylkeen ja selän puolelle.

Leena Varesmaa-Korhonen, Pekka Mäntyselkä
Päivystäjän palsta 15/2002 Kommentteja

Ministeriö kandisijaisten kimpussa

Lääketieteen opiskelija on voinut toimia Suomessa tilapäisesti lääkärin tehtävissä, eli sijaistaa lääkärin toimen pätevää haltijaa. Kandidaatilta on viime vuosina vaadittu sijaistuksen edellytyksenä vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot. Maaliskuun 13. päivänä sosiaali- ja terveysministeriön nettitiedotuksessa oli pieni informaatio siitä, että ministeriö oli samana päivänä lisännyt asetukseen rajoitteen, jonka mukaan em. opiskelijoilla ei enää ole oikeutta toimia tilapäisesti asianomaisessa laillistetun ammattihenkilön tehtävässä sen jälkeen, kun opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta. Asetus tuli voimaan 1.4., eli noin parin viikon kuluttua sen antamisesta.

Taito Pekkarinen
Pääkirjoitukset 15/2002 Kommentteja

Amalgaamia aina vain

Hopea-elohopeaseoksesta hampaiden paikkausaineena on ensimmäiset maininnat kiinalaisissa kirjoituksissa vuodelta 659. Meidän tuntemamme hammasamalgaamin historia alkaa kuitenkin vasta vuodesta 1833. Tuolloin ranskalaiset Crawcourin veljekset veistivät hopearahoista lastuja elohopeaan, jolloin syntyi helposti muovautuva, hampaiden paikkaukseen soveltuva, kovettuva massa. Ainetta lähdettiin kaupittelemaan Yhdysvaltoihin, ja sen jälkeen amalgaamin historia onkin ollut vuoroin voittokulkua, vuoroin sotaa (Arno Forsius, henkilökohtainen tiedonanto).

Jukka H. Meurman
Pääkirjoitukset 15/2002 Kommentteja

Tilaaja-tuottajamallin ongelma

Heinonen, Partanen ja Taalas kirjoittivat Lääkärilehdessä 13-14/2002 (s. 1531-1533) tilaaja-tuottajamallista terveydenhuollon johtamisessa ja ohjauksessa. Artikkeli perustuu Turun kaupungin terveystoimessa toteutettuun malliin. Tutkijat katsovat kehittämisen suunnan olevan oikea, ja että puhtaaseen budjettikuriin perustuvaan järjestelmään ei ole paluuta. On perusteltua levittää järjestelmää muihinkin palveluntuottajiin pitäen kuitenkin mielessä sen, että hyödyt pysyvät järjestelmän ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia suurempina. Kehitetty järjestelmä tukee hallinnollista tulosvastuuta, jossa korostuvat suunnittelu, kontrolli, muodollisuus ja pahimmillaan jopa byrokratia. Tutkijat toteavat edelleen järjestelmän olevan yksikkötasolla verrattain raskas ja työläs. Tuottaja-ostajaroolien eriyttäminen toisistaan on ollut hankkeen keskeinen lähtökohta.

Veikko Mäkelä
Keskustelua 15/2002 Kommentteja

Kommentti Hannu Lauerman Lauri Rauhalan kanssa psykiatriasta käymään mielipiteenvaihtoon

Psykiatrian biologisesta boomista on käyty keskustelua sekä Kanava-lehden että Lääkärilehden palstoilla. Itsekin olen omalla panoksellani osallistunut siihen. Viittaan kirjoitukseen Biologinen psykiatria ja oikea maailmankuva, SLL 12/2002, s. 1426-1429. Samassa lehdessä oli dosentti Hannu Lauerman vastine emeritusprofessori Lauri Rauhalalle liittyen hänen kirjoitukseensa Tutkimusalojen pätevyysrajat ihmistutkimuksessa.

Seppo K.J. Utria
Keskustelua 15/2002 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030