Allergia - haaste ravitsemusneuvonnalle

Allergiat ovat lisääntyneet nopeasti, eikä muutosta ole näkyvissä. Elintarvikkeiden pakkauksissa on tarkkoja kuvauksia valmistus- ja lisäaineista ja kuvauksia ruoka-aineista, joiden vähäisiä määriä tuotteessa ei voida varmasti välttää. Miten auttaa allergiaperheiden lapsia ja pienten lasten vanhempia kattamaan monipuolisen ravinnon tarve, kun samanaikaisesti varmuuden vuoksi kiellettyjen ruokien lista on pidempi kuin sallittujen? Saadaanko neuvolasta ja ravitsemusasiantuntijoilta riittävästi neuvoja? Tällä alueella puhaltavat ravitsemusneuvonnan uudet tuulet ja tutkimustuloksia sovelletaan käytäntöön.

Kirsi Laiho, Ulla Hoppu, Anu Huurre, Seppo Salminen, Erika Isolauri

Moottorikelkkailijan äkillinen huimaus ja pahoinvointi

Noin 60-vuotias mies oli ollut moottorikelkkailemassa, kun hänelle ilmaantui äkillisesti voimakas pahoinvointi ja huimauskohtaus. Mies tupakoi ja hänellä oli ylipainoa. Verenpaine oli pysynyt lääkityksellä normaalilukemissa.

Jouni Lohi, Pekka Mäntyselkä

Uutta maksutonta jäsenpalvelua @fimnet.fi

Suomen Lääkäriliiton omistama yhtiö Fennomed on tarjonnut jo usean vuoden ajan käytännönläheisiä palveluja liittomme jäsenille. Sähköisen jäsenpalvelun kehittämisessä Suomen Lääkäriliitto on ollut suomalaisten ammattiliittojen ehdoton ykkönen. Tässä suhteessa maailmanlaajuisestikin pitkä historia juontaa vuoteen 1989, jolloin liitto avasi oman sähköpostijärjestelmän. Tuolloin koko ala oli niin uusi, että liiton piti itse tehdä myös sähköpostiohjelma. Ensimmäisen vuoden jälkeen tunnuksia oli 150:llä, nykyään jo yli 45 000:lla on FiMnet -tunnus ja järjestelmällä on vuosittain yli 12 000 eri käyttäjää. Päivittäin yli 1 000 käyttäjää avaa yhteyden Internetiin ja edelleen lääkäreiden keskustelutauluille FiMnet-tunnuksilla. Järjestelmässä on 3 400 käyntiä ja 31 000 sivulatausta päivittäin!

Heikki Pälve

Hankala potilas - rajatilapersoonallisuushäiriö?

Rajatilatasoinen persoonallisuushäiriö on vaikea ja sitkeä krooninen psykiatrinen sairaus. Potilaat ovat impulsiivisia, tunnereaktioissaan ja ihmissuhteissaan epävakaita ja yllättäviä; joskus he ovat myös erityisen alttiita itsemurhaan (1). Eipä siten ole kummallista, että heitä pidetään psykologisesti kaikkein vaikeimpina potilaina, joita lääkäri koskaan kohtaa (1,2). Rajatilapotilaat ovat nimittäin usein nirsoja, pyrkivät manipuloimaan lääkäriään, eivät piittaa hoito-ohjeista ja ovat saamaansa hoitoon tyytymättömiä, lääkärin painajaisia. Psykiatrien potilaista jopa kolmannes ja heidän sairaalapotilaistaan jopa joka toinen on rajatilatasoinen. Yleislääkärien potilaista noin viidenneksen on arvioitu potevan rajatilapersoonallisuushäiriötä, joskin luvut saattavat olla liioittelevia (1). Rajatilasta puhutaan mm. siksi, että potilailla on monenlaisia psykiatrisia oireita; varsinainen persoonallisuushäiriön diagnoosi perustuu vähintään viiteen tyyppioireeseen (DSM-IV) (2). Häiriö ilmenee yleensä jo nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa, ja se on sangen pysyvä, tuskallinen potilaalle itselleen tai muille ja vaikeuttaa ihmissuhteita ja työkykyäkin (2,3).

Pekka Leinonen

Ajatuksia kirjoituksesta Voitaisiinko kuitenkin priorisoida?

Hyvä Kollega, kiitos mielenkiintoisesta ja tärkeästä kirjoituksesta Suomen Lääkärilehdessä 15/2002, s. 1699.

Maija Mäntyjärvi

Priorisoinnista vieläkin

Kiitän kollega Lars Runebergia (SLL 17/2002, s. 1956) kiinnostuksesta priorisointia koskettelevaan kirjoitukseeni (SLL 15/2002, s. 1699). Hän pääsee asian ytimeen todetessaan, että jos kalliita erikoishoitoja jossain vaiheessa ei riitä annettavaksi kaikille, pitäisi hoitaa ensisijaisesti ne, jotka hyötyvät hoidosta eniten. Pitkät jonot tiettyihin toimenpiteisiin osoittavat, että jo nyt olemme tässä tilanteessa. Suurten ikäluokkien tullessa runsaamman sairastamisen ikään tilanne kärjistyy nopeasti, eikä kansallisesta terveydenhuollon pelastusohjelmasta riitä monenkaan mielestä eväitä riittävästi. Sairastavuuteen suhteutettuna resurssit tuskin tulevat kasvamaan. Tämä pahentaa jo nyt olevaa käytäntöä, jossa viidakon lait toimivat: äänekkäät, vaativaiset ja rikkaat saavat osansa, mutta tasapuolisuutta maan eri osien ja eri väestöryhmien kesken ei ole. Provokatorisesti esimerkeissäni priorisoinnista ei toki tarkoitettu, ettei kaihia pidä leikata, jos sen ainoa oire on seniorikansalaisen häikäistyminen pimeällä maantiellä. Mutta onko kuitenkaan perusteltua asettaa tällainen potilas samaan julkisen sektorin jonoon toisen kanssa, joka kaihinsa vuoksi ei näe lukea ja on vaarassa kaatua kotonaan ja invalidisoitua kokonaan. Useimmat seniorikansalaiset voivat kuitenkin välttää autolla ajamista pimeässä omilla valinnoillaan.

Jaakko Kivisaari

Lääkehoito akuutissa sydäninfarktissa ja keuhkoemboliassa

Hyvinkään terveyskeskuksen ensiavun ylilääkäri Hannu Koponen kirjoitti liuotushoidoista (SLL 10/2002 s. 1121-1123) lyhyen katsauksen, joka antaa selkeäsanaisen kuvauksen trombolyysihoidon käytännön toteutuksesta sydäninfarktin, keuhkoembolian ja aivoinfarktin hoidossa. Varsinaisen liuotushoidon sekä adjuvanttihoitojen yksityiskohtiin jäi kuitenkin tarkennuksia vaativia kohtia (enoksapariinin annos, daltepariinin käyttö i.v., metoprololin maksimiannos, streptokinaasin lopetus, hypertension raja-arvo vasta-aiheena, rytmihäiriöiden hoidon lääkevalinta ja keuhkoembolian liuotuslääkkeet).

Harri Luurila, Markku Kuisma

Avoin kirje Suomen Lääkäriliitolle

HYKS:n virkamiesjohto (hallituksen puheenjohtaja Ritva Laurila, sairaalanjohtaja Arvo Relander, johtajaylilääkäri Pekka Karma ja vt. tulosjohtaja Reijo Haapiainen) ja myöhemmin HYKS:n hallitus hyllytti 28.6.1998, 6.8.1998, 12.8.1998, 13.8.1998 ja 4.9.1998 tekemillään päätöksillä allekirjoittaneen ajaksi 28.6.-24.9.1998. Helsingin hallinto-oikeus on 13.3.2002 todennut kyseisen hyllytyksen laittomaksi ja perusteettomaksi. Oikeuden päätöksen mukaan hyllytykselle ei ollut perusteltua syytä, HYKS:n virkamiesjohto oli ylittänyt toimivaltuutensa, rikkonut HYKS:n virkasääntöä, kuntalakia ja hallintolainkäyttölakia, joiden lakien perusteella myös HYKS:n hallituksen päätökset olivat olleet laittomia. Oikeudenkäyntikulut määrättiin HUS:n maksettaviksi.

Severi Mattila

Edellisen johdosta

Olen toiminut HUS:n (ent. HYKS:n) hallituksessa Helsingin kaupungin edustajana vuosia, eikä työnantajallani ole tämän luottamustehtävän kautta mitään tekemistä asiassasi. En ole ollut myöskään vaikuttamassa Lääkäriliiton aktiivisuuteen tai passiivisuuteen asiassasi.

Taito Pekkarinen

POC snabbtestvarning bekräftad

Med stort intresse har vi tagit del av KYS-gruppens snabbtestresultat (POC Puumala, Erilab Oy) vid IgM antikroppsdiagnostiken av nephropathia epidemica (1), eftersom våra samtidiga erfarenheter av testen är liknande. Sedan nyåret 2001 har vi använt den som ett komplement till vår rutinmetod, bestämning av IgG- och IgM antikroppstitrar med indirekt immunofluorescens (IF) med Puumala-infekterade Vero-celler som substrat (2). I allmänhet har snabbtesten gjorts på klinikerns begäran, men då och då på laboratoriets initiativ på basis av remissuppgifter. Resultaten hittills (16.3.2002) framgår av 4-fältstabellen (tabell 1). I motsats till Katila et al. (1) har vi inte använt kategorin +/-, dvs. indeterminant.

Inger S. Larsson, Robert von Essen

Linuxin väärinkäyttö

Kannattaisiko Microsoftin Office ja Windows vaihtaa ilmaisiin Linux-ohjelmiin? Ei kannata ellei asiaa mietitä tarkemmin.

Erkki Karjalainen

Kirje Yhdysvalloista

Kantasolu- ja kloonaustutkimuksissa on viime aikoina näkynyt suuntaus, että tulokset julkaistaan nopeasti muualla kuin vertaisarviointia käyttävässä lehdessä. Kilpailu on niin kireää, ettei tutkijoilla ole varaa odottaa peer review -arviota. Aihetta käsiteltiin tammikuussa jopa Wall Street Journalin Marketplace-osaston etusivulla.

Tuula Fabrizio

Kirjauutuus

Kirjamarkkinoille singahti Valtakunnallisesta Potilas- ja Lääkäriyhdistyksen Kirjapainopalvelusta erinomainen kirjauutuus, johon M. Piriformis sai tutustua jo ennakkoon.

M. Piriformis

Perusterveydenhuollon lääkärin ammatti-identiteetti muuttumassa - pakosta?

Lähes päivälleen 32 vuotta sitten voimaan astunut kansanterveyslaki hävitti Suomesta kansalaisten muistissa myönteisen patinan saaneen kunnanlääkärin. Ammatinharjoittaja, joka pientä kunnan maksamaa tukea lukuun ottamatta eli hoitamiltaan potilailta perityistä palkkioista, tuupattiin historian romukoppaan. Tilalle luotiin säännöllistä, valtakunnallisesti keskitetysti sovittua kuukausipalkkaa nauttiva kunnan virkamieslääkäri, kustannuspaikkanaan terveyskeskus. Lääkärien epäilyt hälvennettiin alkuvaiheessa terveyskeskuslääkärille maksetulla kohtuullisen hyvällä palkalla.

Taito Pekkarinen

Vatsaontelontähystyksestä napinläpikirurgiaksi

Nyt jo satavuotiaasta, alun perin gynekologien suosimasta vatsaontelontähystyksestä tuli varsinaisesti kirurgiaa vasta 15 vuotta sitten. Vuonna 1987 nimittäin poistettiin sappirakko ensimmäisen kerran tähystämällä (1). Sen jälkeen tekniikkaa on käytetty lukuisissa vatsaontelon leikkauksissa, koska sen on arveltu lieventävän potilaan kärsimyksiä, lyhentävän hoitoaikoja ja nopeuttavan potilaan paluuta työhön. Samanaikaisesti leikkaustekniikat ovat monipuolistuneet (2). Valtaisan uutisvyöryn sekä toimenpiteiden ylivoimaisen haluttavuuden takia tähystyskirurgiaa alettiin hyvin pian arvostaa uuden ajan huippukirurgiana. Innostus syttyi jo vuosia ennen kuin riittävän painavia tieteellisiä perusteita tekniikan hyvistä - tai huonoista - puolista oli vielä julkaistu (2).

Pekka Leinonen

Kuuluuko lääkärivajeeseen psykiatripula?

Lääkärivajeen ratkaisuksi ovat mm. kansallisen terveysprojektin selvitysmiehet esittäneet lääkärikoulutuksen sisäänottomäärien voimakasta lisäystä nykyisestä 550:stä aina 600-800:aan vuodessa. Lääkäriliitto ei ole nähnyt perusteita sisäänottomäärien muutoksille. Liitto on korostanut lääkärivajeen keskittymistä tietyille erikoisaloille ja maantieteellisille alueille. Tällöin tulee ensisijaisesti lisätä kunnallisten työpaikkojen kiinnostavuutta parantamalla työoloja sekä kehittää erikoislääkärikoulutusta.

Kari Pylkkänen, Reijo Laitinen

Priorisoinnista

Priorisointi puhuttaa sekä lääkäreitä että poliittisia päättäjiä. Jaakko Kivisaari edustaa molempia ja ehdottaa Lääkärilehdessä 15/2002 s. 1699 priorisointia, joka perustuisi potilaan suorituskykyyn suhteutettuna hänen ikäänsä. Potilaan yksilölliset tarpeet jätetään tämän mukaan huomioimatta ja seuraavia tapauksia ei leikattaisi julkisella sektorilla. Esimerkit ovat Kivisaaren.

Lars Runeberg

Helsingin Sanomilla yksityissektorin vastainen linja?

Kymmeniä yksityiskohtia sisältävän kansallisen terveysprojektin täsmällinen uutisointi näyttää tuottavan vaikeuksia myös valtakunnan suurimmalle lehdelle Helsingin Sanomille. Toisaalta ei voi välttyä ajatukselta, että uutisia ehkä halutaankin värittää negatiiviseen suuntaan varsinkin, kun kohteena on yksityinen terveydenhuolto.

Aarne Pasanen

Ohjelmien hinta määrää tietokoneen hinnan

Keskivertotietokoneen hinta laskee vääjäämättä. Ohjelmien hinta laskee vasta silloin, kun perustietokone maksaa murto-osan nykyisestään.

Erkki Karjalainen

Hei, meitä pistetään

Ei vois vähemmän kiinnostaa, ajattelivat monet käytännön ihmiset kymmenen vuotta sitten, kun puhuttiin siitä, miten eräät gramnegatiiviset bakteerit kykenevät erittämään ulkomembraaninsa läpi eräitä proteiineja eri mekanismilla kuin E. coli hemolysiiniä (tyyppi I -sekreetio) tai kasvipatogeeni Erwinia chrysanthemii sellulaasia (tyyppi II -sekreetio). Maailmalla oli löydetty ns. tyyppi III -sekreetio. Ihan vapaasti, ajattelivat käytännön ihmiset, joiden työpäivä oli täynnä akuutteja kiireitä, mukaan luettuna potilasturvallisuuden ylläpitäminen.