39. lääke-esittelijäkurssi

Lääketietokeskus Oy järjesti 39. lääke-esittelijäkurssin joulukuussa 2001-maaliskuussa 2002. Kurssi on luonteeltaan lääketieteen ja farmakologian peruskurssi, josta kurssilainen saa riittävät lääketieteelliset perustiedot lääke-esittelijänä toimimiseen. Opiskelijat ovat alalla olevia lääke-esittelijöitä, joiden pohjakoulutus on yleensä opisto- tai korkeakoulutasoinen tutkinto kaupalliselta tai terveydenhuoltoon liittyvältä alalta.

Nefrologia Suomessa vuosina 1880-1980

Kiinnostus munuaissairauksiin heräsi Suomessa sen jälkeen, kun englantilainen Bright oli 1820-luvulla julkaissut uraauurtavia tutkimustuloksiaan aiheesta. Huomattavammin munuaisten toiminnan ja munuaissairauksien tuntemus lisääntyi vuoden 1880 jälkeen. Vaatimattoman alun jälkeen nefrologia on kehittynyt kiinnostavaksi, monipuoliseksi ja vaativaksi erikoisalaksi. Täsmällisiä diagnoosimenetelmiä saatiin vähitellen käyttöön ja aktiivinen uremiahoito on parantunut valtavasti. Menestyksellisen työn välttämättömäksi edellytykseksi on osoittautunut tiivis yhteistyö patologien, immunologien, kirurgien, urologien jne. kanssa.

Börje Kuhlbäck

30-vuotisen kansanterveystyön katu-uskottavuus

1.4.1972 yritettiin tehdä Suomi lailla terveeksi. Kansanterveyslakia oli edeltänyt Kiinan kulttuurivallankumoukseen verrattavissa oleva lääkärikuntaan suunnattu kritiikki. Lääkärit lailla kuriin, jyrisi silloinen Rasvasarvi. Rauhanpuolustajat kommunisteista kokoomukseen höyrysivät innolla sosialistisen järjestelmän puuhamiehinä ja -naisina. DDR:stä omittu yhtenäiskoulu oli jo saatu - terveydenhuollon kansallistaminen oli jo helpompi nakki. Samalla oli erinomainen tilaisuus niistää lääkäreiden palkat murto-osaansa. Lääkäriliitto neuvotteli kiitettävästi ja sai 1972 aikaan eräänlaisen Ihantalan torjuntavoiton, joka sittemmin on vuosikymmenten saatossa, kiitos sitkeän-vitkaan kuntapuolen sissisodankäynninomaisen muutos- ja tulosvastarinnan, kääntynyt tappion puolelle. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan (KSV) = Kunnallisen Työmarkkinalaitoksen (KTL) = Kuntaliiton (KT) jarrutuksen, juonittelun ja hajota ja hallitse -taktiikan ansiosta torjuntavoitto on onnistuttu kääntämään Tukholma-ilmiön kaltaiseksi kapitulaatioksi. Neuvottelupöytien ynnä asiaan kuuluvien paistin- ja takinkääntäjäveljeskuntien konsensushyrinöitä kuunnellessa ei voi ymmärtää kenttien tyytymättömyyttä. Ja jos kuka kuulee liikaa kenttien tyytymättömyyttä, voi vaarantaa asemansa, jopa jäsenyytensä, liittojenvälisissä paistinkääntäjissä, oikeutensa korkeisiin tuloihin ja arvoihin.

Kaasua, päivystävä lääkäri! Keski-ikäisen naisen hervottomuuskohtaukset

Mies toi päivystykseen 40-vuotiaan vaimonsa, joka oli ollut täysin terve, ajoittaista päänsärkyä lukuun ottamatta. Potilas oli aamulla tuntenut olonsa väsyneeksi ja yrittänyt kohentaa oloaan ulkoilemalla. Sitten tuli voimaton olo ja jalat pettivät alta kaksi kertaa. Tajuntaansa potilas ei kuitenkaan menettänyt. Pahoinvointia ei ollut.

Sami Miilunpohja, Pekka Mäntyselkä

Lääkärit auttamaan tupakasta vieroituksessa

Suomen Lääkäriliiton valtuuskunta kiinnitti kevätkokouksessaan huomiota väestön yhä edelleen yleiseen tupakointiin, tupakoinnin aiheuttamaan kuolleisuuteen ja sairastuvuuteen sekä erityisesti nuorten yhä suureen tupakointimäärään. Joka viides nuori aloittaa tupakoinnin ennen viidettätoista ikävuottaan. Ilmiö on huolestuttava, koska tiedetään, että nikotiini aiheuttaa nopeasti ja voimakkaan riippuvuuden.

Klas Winell

Geenihoito neurologian haasteena

Monet keskeiset neurologiset taudit (mm. Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti, pesäkekovettumatauti, amyotrofinen lateraaliskleroosi ja Huntingtonin tauti) johtuvat hermosolujen ennenaikaisesta kuolemasta. Niinpä hermokasvutekijä (nerve growth factor, NGF) tai sen geenin istuttaminen sopiviin soluihin olisivat näissä taudeissa looginen hoitomuoto. Tämä kasvutekijä tunnetaan jo varsin perusteellisesti, mutta vasta parikymmentä vuotta sitten opittiin tuntemaan sen fysiologinen merkitys myös aikuisen, eikä vain kehittyvän, hermoston säätelyssä (1). Tutkimusten perusteella oli ilmeistä, että hermokasvutekijä kykenee estämään hermosolujen taudeista tai ikääntymisestä johtuvan kuoleman.

Pekka Leinonen

Vastaus Severi Mattilan avoimeen kirjeeseen

Kirjeessään (SLL 18-19/2002, s. 2086) professori Severi Mattila kuvaa seikkaperäisesti niitä toimia, joita häneen on kohdistettu HYKS:n sydänkirurgian kuuluisassa jupakassa. Hänet hyllytettiin viranhoidostaan ja myöhemmin HYKS:n toimenpiteet on todettu laittomiksi oikeudessa.

Heikki Pälve, Markku Äärimaa

Daltepariini akuutissa sydäninfarktissa

Kliinisen farmakologian erikoislääkäri Harri Luurila ja anestesiologian erikoislääkäri Markku Kuisma kirjoittivat liuotushoidosta akuutissa sydäninfaktissa ja keuhkoemboliassa (SLL 18-19/ 2002 s. 2084-2085). Reokluusion estämiseksi liitetään plasminogeenin kudosaktivaattoreihin aina hepariini-infuusio, joka kuitenkin nykyään on korvattu pienimolekylaarisella hepariinilla. Kirjoittajien tiedossa ei ole, että daltepariinin suonensisäisestä antamisesta olisi tutkimusnäyttöä tällaisessa käytössä, joten tarkennuksena on syytä tuoda esille, että daltepariinia on ASSENT PLUS-tutkimuksessa (1) annosteltu akuutissa sydäninfarktissa iv boluksena 30 IU/kg (1/4 osa alkuannoksesta) kombinoituna plasminogeenin kudosaktivaattoriin, minkä jälkeen loppuosa alkuannoksesta (90 IU/kg) annettiin subkutaanisesti. Daltepariinia jatkettiin subkutaanisesti 12 h välein 4-7 vrk:n ajan.

Anne Heikkilä

Avoin kirje emeritus professori Severi Mattilalle

Severi hyvä, kirjoitit Suomen Lääkärilehdessä 18-19/2002 avoimen kirjeen Suomen Lääkäriliitolle koskien juridista päätöstä HYKS:n hallinnon toimista sydänkirurgian klinikan kiistoissa ja vaadit Lääkäriliitolta julkisuudessa kantaa entistä työnantajaasi vastaan. Totesit, että hyllytyksesi syyt jäivät sinulle epäselviksi, kuten myös osuutesi klinikkasi ihmissuhdeongelmiin. Mainitset myös selvitysmiesten todenneen, että sinulla ei vuonna 1998 ollut mitään käsittelemätöntä riitaa kenenkään kanssa.

Tuija Ikonen

Tapaturmavakuutuslaitosten rooli ammattisyöpäepäilytapauksissa

Suomen Lääkärilehdessä julkaistussa Työperäisten syöpien korvaaminen ammattitautina ja toimenpiteet ammattisyöpäepäilytapauksissa -artikkelissa (SLL 17/ 2002, s. 1907-1912) kerrotaan, miten menetellä epäiltäessä syöpää ammattitaudiksi. Artikkelissa todetaan, että tilanteessa, jossa ei ole tiedossa viimeistä työnantajaa, jonka palveluksessa altistuminen on todennäköisesti tapahtunut, voidaan E-lausunto toimittaa viimeisen työsuhteen vakuutusyhtiöön tai Tapaturmavakuutuslaitosten liittoon. Lisäksi artikkelissa todetaan, että jos vakuutusyhtiö virheellisesti palauttaa asian sillä perusteella, että yhtiön vakuuttamassa työsuhteessa ei ole kyseistä mahdollista ammattitautia voinut syntyä, asiakirjat tulee toimittaa Tapaturmavakuutuslaitosten liittoon.

Tapani Miettinen

Sisäistä aikaa etsimässä

Yksilön uni-valverytmiä määräävät sekä silmiin tuleva valoaltistus että kehon sisäisen keskuskellon toiminta. Tutkimus on vähitellen valottanut niitä rakenteita ja hermoratoja, joiden kautta ihminen saa tiedon valoisan ja pimeän vaihtelusta. Tärkein näistä, eräänlainen pääväylä, on silmien verkkokalvolta käpylisäkkeeseen kulkeva hermorata (radix retinohypothalamica). Se kulkee verkkokalvolta aluksi eteenpäin näköhermojen yhteydessä olevina erillisinä säikeinä aina näköradaston risteykseen eli kiasmaan asti. Näköhermoristin yläpuolella sijaitsee kaksi hermosolujen muodostamaa tiivistymää eli tumaketta. Niitä kutsutaan risteyksen yläpuoleisiksi, suprakiasmaattisiksi tumakkeiksi, ja niiden solut muodostavat kehon sisäisen keskuskellon.

Kirje Aasiasta

Tuberkuloosi on terveydenhuollon keskeinen maailmanlaajuinen ongelma. Yli 8 miljoonaa ihmistä sairastuu siihen vuosittain, ja se vie hengen yli 2 miljoonalta ihmiseltä. Valtaosa (95 %) tuberkuloositapauksista ja lähes kaikki (99 %) kuolemat tapahtuvat kehitysmaissa: tilastojen kärkikolmikon muodostavat Intia, Kiina ja Indonesia. Vuonna 1999 Indonesian terveysministeriö julisti sodan tuberkuloosia vastaan. Gerdunas eli STOP TB -ohjelma perustuu WHO:n suosittelemaan DOTS-strategiaan painottaen valvottua lääkehoitoa, joka pystyy parantamaan keskimäärin 95 % hoidetuista potilaista n. 11 dollarin (US) hinnalla.

Vismuttiyhdisteet lääkkeinä

Erfurtissa elänyt saksalainen benediktiinimunkki Basilius Valentinus, joka oli perehtynyt alkemiaan, on kertomuksen mukaan kuvannut ensimmäisenä vismutin vuonna 1450. Hänen nimissään ilmestyi 1600-luvun alussa useita alkemiaa ja kemiaa käsitteleviä kirjasia, joiden kirjoittaja oli kuitenkin melko varmasti niiden julkaisija, saksalainen raatimies Johannes Thölde.

Arno Forsius

Uutta terveyspolitiikkaa - entä mielenterveys?

Kansallista projektia terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi ja valtioneuvoston siitä tekemää periaatepäätöstä on arvioitu toistaiseksi hyvin vähän mielenterveysnäkökulmasta. Periaatepäätös rahoituksen lisäämisestä näyttää lupaavan hyvää myös mielenterveyspalveluille. Ennaltaehkäisyn ja kuntoutuksen painottaminen on arvokasta. Ehdotukset hallinnon tehostamiseksi ovat järkeviä, joskaan eivät mene kovin pitkälle. Henkilöstön koulutuksen parantaminen on tarpeen, samoin tarve lisätä koulutusmääriä näyttää väistämättömältä, mutta merkitsee melkoista haastetta opetuksen kehittämiselle. Hoitotakuun toteuttaminen parantaa hoidon saatavuutta, mutta vain siinä tapauksessa, että tarve tunnistetaan ja pystytään kohtaamaan.

Johannes Lehtonen, Kari Pylkkänen

Verenpaineen uuden hoitosuosituksen noudattaminen olisi askel taaksepäin diabeetikon verenpaineen hoidossa

Suomen Verenpaineyhdistys ry julkaisi äskettäin suosituksen kohonneen verenpaineen hoidosta (1). Diabeetikoiden verenpaineen hoidosta todettiin seuraavaa (s. 119): Jos potilaalla on diabetes, munuaissairaus, merkkejä kohde-elinvauriosta tai kliinisesti merkittävä sydän- ja verisuonisairaus, on lääkehoito aiheellinen jo verenpaineen ylittäessä tason 140/90 mmHg [173-180] (A) [66, 181, 182-189] (C). ja (s. 120) Diabeetikoilla tavoite on alle 140/80 mmHg [173-180] (A). Kirjallisuusviitteet 173-180 käsittelevät mm. mineraalien vaikutusta verenpaineeseen ei-diabeetikoilla ja ovat ilmeisen huolimattomuuden seurausta. Viite 66 on amerikkalainen suositus (Joint National Committee on Prevention, Detection, evaluation, and Treatment of High Blood Pressure, JNC VI), jossa lääkehoito suositellaan aloitettavaksi diabeetikolle, kun systolinen paine on välillä 130-139 mmHg ja diastolinen välillä 85-89 mmHg (2) ja tavoitteena on saavuttaa verenpaine < 130/85 mmHg (eikä 140/80 mmHg). JNC VI -suositusta siteerataan siis virheellisesti. Kanadalaisten näyttöön perustuvaa diabeteksen hoitosuositusta (3) (http://www.diabetes.ca/prof/publications/cpg98eng.pdf) ei siteerata. Tässä neljä vuotta sitten laaditussa suosituksessa verenpaineen hoitotavoite on kuten JNC VI:ssakin < 130/85 mmHg. Samaan aikaan suomalaisen suosituksen kanssa ilmestynyt amerikkalainen diabeetikoiden hoitosuositus (4) (http://care.diabetesjournals.org/cgi/reprint/25/ suppl_1/s1.pdf) ehdottaa lääkehoidon aloittamista, jos systolinen verenpaine on 3 kuukauden lääkkeettömästä hoidosta huolimatta 130-139/80-89 mmHg ja pitää hoitotavoitteena arvoa < 130/80 mmHg. Uusimmat kansainväliset diabeetikon verenpaineen hoitosuositukset pyrkivät siis 10 mmHg suomalaisten tavoitetta matalammalle. Mihin suositusrajojen sitten tulisi perustua?

Hannele Yki-Järvinen

Psykiatria fenomenologin hampaissa

Emeritusprofessori Lauri Rauhala (SLL 3 ja 8/2002) on esittänyt voimakkaita kannanottoja psykiatriaa kohtaan. Kirjoituksessaan hän syyttää psykiatriaa biologismista ja ihmisten kokemusmaailman medikalisoimisesta. Hänen mukaansa psykiatrian tutkimuskohteesta ei ole tehty riittävää ontologista ja tieto-opillista analyysia ja sen vuoksi psykiatria ja neurotieteet pitävät yllä väärää ihmiskäsitystä. Rauhalan esittämä filosofinen analyysi ei kuitenkaan ole yleisesti tunnustettu lähestymistapa filosofiassa. Monet psykologit eivät myöskään jaa hänen kärjistettyjä näkemyksiään psykiatriasta.

Pertti Ollinheimo

Psykiatrian kaventunut näkökenttä

Mielenkiinnolla seurasin Hannu Lauerman (SLL 4/2002, 12/2002), Raimo K.R. Salokankaan (SLL 9/2002) ja Lauri Rauhalan (SLL 3/2002, 8/2002, 16/2002) keskustelua psykiatriasta. Myös Seppo K.J. Utria vauhditti keskustelua (SLL 12/2002, 15/2002). Hannu Lauerma, Raimo K.R. Salokangas ja Seppo K.J. Utria kirjoittavat paljon tekstiä, ja herjat ja löysät ajatukset vellovat sinne tänne. Pysykää asiassa, hyvät kollegat!

Markku T. Hyyppä

Päätoimittajalta

Lehdessämme on käyty nyt usean kuukauden ajan melko intensiivistä keskustelua psykiatrian perusteista ja ihmismielen tutkimisesta. Vaikka teema on äärimmäisen mielenkiintoinen ja tärkeä, joudun viheltämään keskustelun poikki näihin puheenvuoroihin, toivoen, että olennaisin asiassa on sanottu. Lääkärilehti on yleismedisiininen julkaisu, jonka mahdollisuudet käyttää palstatilaa yhteen teemaan on pidettävä rajallisena. Toimituksen puolesta kiitän keskustelijoita, mutta teeman vaihdon aika on todellakin tullut!

Taito Pekkarinen

Kansallinen terveysprojekti ja Helsingin Sanomien linja

Aarne Pasanen tekee inhimillisestä virheestäni Helsingin Sanomien linjaa koskevia johtopäätöksiä (Lääkärilehti 17/2002, s. 1957). Kansallista terveysprojektia ja yksityissektoria koskevassa uutisessa (HS 14.4.2002 s. A 9) tekemäni lukuvirhe oikaistiin 23. huhtikuuta (Oikaisuja, HS 23.4. 2002, s. A 11) siksi, että kuulin virheestä vasta palattuani lomalta 22. huhtikuuta.

Päivi Repo

Suomenkielinen SOT Office 2002

Suomenkielinen Linux-sato kypsyy. Markkinoille tuli juuri avoimen lähdekoodin piiriin kuuluva suomenkielen huomioiva MS Officen kilpailija.

Erkki Karjalainen