Diagnostisen testin arviointi I

Artikkelisarjan aiemmassa osassa pohdittiin normaaliuden määritelmiä. Tässä katsauksessa kuvataan diagnostisen testin arviointia, kun on olemassa selvä hyväksytty normaaliuden määritelmä. Herkkyyden ja tarkkuuden avulla voidaan tarkastella testin ominaisuuksia, jotka ovat sairauden yleisyydestä riippumattomia ja siten yleistettäviä. Testille lasketut ennustearvot ovat riippuvaisia sairauden yleisyydestä ja siten harvoin yleistettävissä.

Matti Uhari

Ei mitään uutta auringon alla

Ei mitään uutta auringon alla, eikä myöskään julkispalvelujen lääkäripulassa tai lääkärien toimenkuvan ja työnjaon sekä koulutuksen uudelleenjärjestelytarpeessa. Viimeaikaisen lehtikirjoittelun myötä mieleeni tulivat Alvar Wilskan kauan elättämät ajatukset. Löysinkin hänen julkaisujensa joukosta Duodecimin vuosikokouksessa v. 1944 pidetyn esitelmän Kansanterveys tieteellisenä tutkimusobjektina. Hän piti esitelmän tultuaan kutsutuksi juuri perustetun Wihurin tutkimuslaitoksen johtajaksi.

Maija L Wilska

Ruoansulatuskanavan mikrobisto ja terveys

Aikuisen ihmisen ruoansulatuskanavan on arvioitu sisältävän jopa 1,5 kg mikrobeja. Ne muodostavat yhden elimistömme merkittävimmistä aineenvaihdunnallisista yksiköistä, joka myös säätelee immunologisen puolustusjärjestelmän kehittymistä ja toimintaa. Mikrobiston merkitys terveyden ylläpidossa on selkeästi merkittävämpi kuin on aiemmin ymmärretty (1).

Seppo Salminen, Pirkka Kirjavainen, Erika Isolauri

Preventiivinen lääketiede - uhka perinteiselle lääkärintyölle?

Lääketieteen mahdollisuudet vaikuttaa terveiden ihmisten sairauksien vaaratekijöihin ovat parantuneet. Samanaikaisesti yhteiskunnan terveydenhuoltoon sijoittaman rahoituksen ja lääketieteen mahdollisuuksien välille on kasvamassa yhä suurempi kuilu. Yksittäisen lääkärinkin odotetaan kohdentavan rajalliset resurssit kustannustehokkaimpiin hoitoihin ja hoidosta hyötyviin potilaisiin. Lääkärin työ on alkanut saada yhä enemmän piirteitä, jotka muistuttavat näkökulmasta riippuen joko sijoitusneuvojan tai portinvartijan työtä.

Juhani Airaksinen

Lentomatkustajan laskimotukosriski

Tutkimukset ovat antaneet yhä enemmän viitteitä siitä, että pitkä lentomatka saattaa altistaa matkustajan alaraajojen laskimotromboosille ja keuhkoembolialle. Uhka laajoista korvausoikeudenkäynneistä ja ongelman näkyvä käsittely mediassa johtivat siihen, että Maailman terveysjärjestö kutsui asiantuntijat pohtimaan, mitä näyttöä lentomatkustajan laskimotukosriskistä on. Oireyhtymälle on kiirehditty antamaan nimi turistiluokan syndrooma.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ylipainehappihoito, melualtistuksen aiheuttama kuulokynnysmuutos ja tinnitus

Seppo Savolainen on esittänyt Lääkärilehdessä 23/2002 (s. 2539-2542) Keskussotilassairaalan ylipainehappihoidon perusteita ja tuloksia ammuntamelulle altistuneiden hoidossa. Asia tulee usein esille myös siviilipuolella sekä ammunta- että muun melun yhteydessä. Esimerkkinä tässä yhteydessä sopii mainita Helsingin Sanomien uutisointi 5.6.2002 otsikolla Pekka Kuusiston kuulo palautui. Uutisessa todetaan Kuusiston altistuneen Englannissa hävittäjäkoneen ylilentoon liittyneelle melulle ja mainitaan, että Kuusisto harkitsi happihoitoa, mutta yön aikana tilanne parani, tinnitus väheni ja absoluuttinen sävelkorva toipui.

Tapani Jauhiainen

Uudet markkinointiohjeet lääkäreille

Lääkäriliiton hallitus hyväksyi lääkäreitä ja lääkärinpalveluja koskevat ilmoitteluohjeet vuonna 1985. Sen jälkeen ohjeet on tarkistettu kolmeen kertaan, viimeksi vuonna 1997. Lääkäreitä ja lääkärinpalveluja koskeva ilmoittelutoiminta on kuitenkin voimakkaasti edelleen lisääntynyt ja saanut piirteitä, jotka ovat pakottaneet jälleen tarkastamaan ohjeiden asianmukaisuutta. Pohjatyön on tehnyt luottamusneuvoston työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi professori Pär Slätis. Työryhmän ehdotuksia arvioitiin luottamusneuvostossa, joka teki ehdotuksensa liiton hallitukselle. Lääkäriliiton hallitus hyväksyi uudet lääkäreitä ja lääkärinpalveluja koskevat markkinointiohjeet kokouksessaan 13. kesäkuuta.

Markku Äärimaa

Korkeakoululaitoksen duaalimalli hämärtymässä

Ammattikorkeakoululaitos luotiin Suomeen kymmenisen vuotta sitten aiempien varsinaisten korkeakoulujen eli yliopistojen rinnalle. Tänä aikana on muodostunut 29:n pääosin maakunnallisen ja monialaisen ammattikorkeakoulun verkko. Järjestelmän malleja haettiin muualta Euroopasta. Selvästi mukana ovat olleet myös aluepolitiikka, arvostukset ja reviiritaistelu. Useat viimeaikaiset esimerkit ovat osoittaneet, että erityisesti terveydenhuollon alueella uudistuksessa ei ole kaikin osin onnistuttu.

Hannu Halila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030