Eurooppalainen psykiatria vireää - missä suomalaiset jäsenet?

Toukokuussa pidetty Euroopan psykiatrien yhdistyksen kongressi antoi hyvän yleiskuvan psykiatrisen tutkimuksen nykytilasta muuallakin kuin Euroopassa. Tutkimus on aiempaa selvemmin painottumassa biologisen psykiatrian puolelle. Geneettinen tutkimus, hermoston toiminnan tutkimus ja aivotutkimus yleensä sekä vaikeiden psyykkisten sairauksien lääkehoito ja hoitojärjestelmien tutkimus näyttävät olevan tämän hetken valtavirtaa.

Jouko K Salminen, Raimo Kr Salokangas

Taiwanin menestystarina

Taiwanissa 1950-luvun jälkeen tapahtunutta kehitystä kuvataan usein Aasian ihmeeksi. Vauraus on heijastunut myös väestön terveydentilaan, joka on kohentunut nopeasti. Terveydenhuollon menestyksestä kertovat mm. useiden infektiotautien kuten ruton, malarian, isorokon ja polion juuriminen, lapsi- ja äitikuolleisuuden jyrkkä lasku, alhainen, noin 1 %:n väestönkasvu sekä eliniänodotteen huikea nousu. Taiwanin terveydenhuoltosektori tarjoaa integroidusti niin länsimaisen kuin perinteisen kiinalaisen lääketieteen palveluja. Rinnan toimivat myös pääosan palveluista tuottava yksityissektori ja julkinen sektori. Sairausvakuutusjärjestelmä kattaa tänä päivänä yli 96 % väestöstä.

Seppo Suomela

Oliko Ateenan rutto pilkkukuumetta?

Kreikan antiikin ajan tunnettu historioitsija Thukydides on kuvannut harvinaisen yksityiskohtaisesti ja asiallisesti Ateenan kaupunkivaltiossa vuosina 430-426 eKr. esiintynyttä vakavaa kulkutautia teoksessaan Peloponnesolaissota. Tauti tunnetaan yleisesti nimellä Ateenan rutto. Tavallisimmin sitä on pidetty paiseruttona, isorokkona tai pilkkukuumeena, mutta myös tuhkarokon ja influenssan mahdollisuus on ollut esillä. Jos taudille on esitettävä yksi selitys, on se mielestäni pilkkukuume (typhus exanthematicus, engl. typhus tai typhus fever, ransk. fièvre typhoïde).

Arno Forsius

Terveydenhuollon panostuksille löytyy vastinetta

Tätä kirjoitettaessa median uutisanti ruotii valtiovarainministeriön julkistamaa ensi vuoden talousarviota, joka ei seisauta kenenkään verta lähtemällä lunastamaan odotuksia, joita siihen yleisesti ladattiin kansallisen terveysprojektin voimain päivinä. Eri ministerit yrittävät lypsää vielä jotain pientä omalle hallinnonalalleen viestiäkseen kansalaisille oman olemassaolonsa tärkeydestä.

Taito Pekkarinen

Lääkärin määräyksestä

Kunnanlääkärien kulta-aikoina lääkäri päätti potilaansa puolesta miltei kaiken hoitoon liittyvän. Lääkäri saattoi jopa vaieta sairauden laadusta, esimerkiksi syöpädiagnoosista, jos katsoi ettei sen tietäminen ole hyväksi potilaalle (1). Nyt lain, etiikan, lääketieteellisen päätöksenteon ja viestinnän ammattilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että tutkimus- ja hoitovalintoja ei voi tehdä pelkästään lääketieteellisen tiedon varassa, vaan ne ovat myös arvovalintoja (2). Siksi potilaiden omaa ääntä on alettu kuunnella entistä enemmän. On kuitenkin luonnollista, että potilaiden itseään koskevat päätökset vääristyvät helposti tiedostettujen tai tiedostamattomien psykologisten pohjavireiden takia. Siksi potilaan - kuten tietysti lääkärinkin - päätös voi osoittautua kohtalokkaan vääräksi. Ilmiötä voidaan ymmärtää paremmin tarkastelemalla potilaan ja lääkärin valintojen psykologiaa (2).

Pekka Leinonen

Kuvat houkuttelevat artikkelin pariin

Kiitämme dosentti Marja-Leena Haapasta mielenkiintoisesta katsausartikkelista Siltakielekeleikkaus puheenparannusleikkauksena nenäportin vajaatoiminnassa (Suomen Lääkäril 2002;57:2883- 2886). Puuttumatta artikkelin lääketieteelliseen sisältöön haluamme kiinnittää huomiota kuvituksen osuuteen hyvän artikkelin sanoman välittymisessä lukijalle. Yksi kuva voi puhua enemmän kuin tuhat sanaa - muttei ei aina. Huono kuva hämärtää artikkelin viestiä helposti samalla mitalla. Pitkäkin teksti voi joskus olla luettavampi ilman kevennykseksi tarkoitettuja, mutta samalla kokonaisuuden hahmottamista haittaavia kuvia. Kuvituksen ei siten pidä olla itsetarkoitus, mutta usein osuva kuvitus kuitenkin tehostaa artikkelia. Saman voi tehdä hyvin laadittu taulukko tai kaavio.

Miikka Peltomaa, Antti Mäkitie

Havaintoja Frank N. Wilsonin osuudesta elektrokardiografian kehityksessä

Tietokoneavusteinen EKG:n seulonta on väestötutkimuksissa keskeinen vaihe. Digitaalinen tulostus (P, QRS, T ja frontaaliakseli) myös nopeuttaa EKG:n analyysiä tavanomaiseen käytäntöön liittyvässä elektrokardiografiassa, jonka periaatteista Tigerstedt luennoi Suomessa jo 1914. Nykymuodossa elektrokardiografiaa on sovellettu yli 65 vuotta. Vain EKG osoittaa sydämen toimintajännitteen ja 12-kytkentäisessä EKG:ssä diagnostisia mahdollisuuksia kontrolloiduissa tutkimuksissa on voitu entisestään lisätä. Frank Wilson noudatti perustavaa laatua olevissa tutkimuksissa elektrofysiologian keskeisiä lakeja ja korosti EKG:n teoreettista tulkintaa.

Heikki Bäckman

Suositukset ravinnosta ja liikunnasta syövän ehkäisyssä

Elämäntapojen merkitys sairauksien ehkäisyssä ja kuntoutuksessa on ajankohtainen elämäntapasairauksien ja lihavuuden lisääntyessä ja toisaalta tutkimusnäytön vahvistuessa neuvonnan hyödyistä niin Yhdysvalloissa kuin Suomessakin. Lääkäreille on annettu kehotuksia terveiden elämäntapojen ja ravitsemuksen ohjaukseen ja myös liikuntareseptien kirjoittamiseen. American Cancer Society on uusinut suosituksensa ravinnosta ja liikunnasta syövän ehkäisyssä.

Eeva Salminen

Kokonaisuuksien hallinta vaatii panostamista

Tässä lehdessä on julkaistu kaksi terveystaloustieteellistä tutkimusta (1,2), joiden kysymyksenasettelu osuu hyvin terveydenhuollon kulujen hallinnasta käymäämme kädenvääntöön. Tutkimuksilla on pyritty hahmottamaan sairauden hoidosta julkishallinnon maksettavaksi aiheutuvat kulut laajemmin kuin pelkkää sairaalalaskutusta tarkastelemalla. Rekisteriteknisistä syistä sairaalahoidon ulkopuolisten kulujen selvittäminen rajoittui vain sairauden johdosta ennen hoitoa ja sen jälkeen maksettujen sairauspäivärahojen määrään, joka on tietenkin vain yksi sairauden aiheuttama menolaji. Näinkin rajoittuneena tutkimuksen tulokset antavat uutta näkökulmaa erikoissairaanhoidon säästöpaineista käytävään keskusteluun.

Taito Pekkarinen

Naisen tuoksu, ja miehen

Tuoksujen ja hajujen aistimisen on viime vuosina osoitettu ryydittävän ihmisen käyttäytymistä enemmän kuin aiemmin on uskottu. Tutkimushavaintojen sukupuolierot puolestaan vihjaavat siihen, että ihminen käyttäytyy partnerin valinnassaan ja seksuaalisesti eläimellisemmin kuin ehkä haluaa myöntääkään. Hajuaisti nimittäin ohjaa vahvasti kaikkien muiden eläinten elämänkulkua; sen merkkinä mm. tuntuva osa tumallisten solujen genomista (noin 4 %) rakentaa haistamisen valkuaisia (1). Eikä ihminen tässä ilmeisesti eroa eläimistä: feromonireseptorigeeni ilmentyy myös nenän limakalvoissa (2), ja PET-kuvantamisen avulla ihmisen aivojen on nähty reagoivan hajuihin sukupuolispesifisesti (3) ja osin tiedostamattomastikin (4). Käyttäytymisen säätelyn kannalta merkityksellistä lienee se, että vasteet näkyvät myös muilla kuin hajuaistin aivoalueilla, nimittäin hypotalamuksessa ja aivokuoressa (3,4).

Pekka Leinonen

Vielä kerran aivorunkovasteista ja muista magneettikuvausaiheista

Emme ole missään vaiheessa halunneet kyseenalaistaa (SLL 27-29/2002) magneettikuvauksen ylivertaisuutta vestibulaarischwannoomien diagnostiikassa; se on selvästi herkin nykyään käytössä olevista tutkimuksista. Kuvaustekniikasta päättämisen jätämme mielihyvin radiologeille, mutta kuvausaiheita joutuu korvalääkärikin usein pohtimaan ja niistä haluaisimme jatkaa keskustelua.

Jukka Kokkonen, Markku Terävä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030