Rasvan laadun parantamisessa edelleen haastetta - pehmeää rasvaa leivälle ja salaattiin

Kun rasvan määrää ruokavaliossa pyritään vähentämään, huomio kiinnittyy usein epäolennaisiin tai jopa vääriin ruoka-aineisiin. Leivän päältä jätetään usein pois pehmeä margariini ja salaateista öljypohjainen salaatinkastike (ns. näkyvä rasva), jolloin rasvan laatu ruokavaliossa muuttuu epäedulliseksi.

Ursula Schwab, Sointu Lassila

Nuoren miehen rintavaivat

Terveyskeskuspäivystykseen tuli kesällä 18-vuotias mies toista viikkoa jatkuneen kuumeilun ja kurkkukivun vuoksi. Joitakin ylähengitystie- ja korvatulehduksia lukuun ottamatta hän oli ollut terve. Muutamana päivänä oli tuntunut yskiessä rintapistosta vasemmalla. Lisäksi potilas oli ruvennut hengästymään tavallista herkemmin.

Marjut Weman, Pekka Mäntyselkä

Kyllä kansa vielä järkiintyy... Lääkärilakko pääkirjoituksissa

Lääkärilakosta kehkeytyi mittava mediatapahtuma. Mielipideilmaston kehittymistä seurattiin Lääkäriliitossa analysoimalla lehtileikkeitä, joita kertyi noin 1 000 kpl kuukaudessa. Suurin osa kirjoituksista suhtautui lakkoon neutraalisti tai myönteisesti. Taloustutkimuksen lakon aikana teettämä tutkimus osoitti, että 62 % haastatelluista piti lakkoa oikeutettuna, 30 % ei pitänyt sitä oikeutettuna ja 8 % vastanneista ei osannut ottaa asiaan kantaa.

Heikki Pälve, Markku Äärimaa

Terävämpää kirurgista tutkimusta

Monet kirurgian hoitoperiaatteet, kuten lastoitus ja märkäpaiseiden tyhjennys, ovat kestäneet muuttumattomina jo satoja vuosia. Usein kirurgia onkin ollut ainoa tepsivä hoito. Osa nykyisistäkin leikkausmenetelmistä on kehitetty kymmeniä vuosia sitten, aikana jolloin vaihtoehtoja ei ollut edes tapana verrata tieteellisesti (1). Matka nykypäivään on kulkenut aika ajoin pahasti harhaan: vasta jälkikäteen on kauhisteltu kymmeniä huiman vaarallisia ja suuria leikkaushoitoja hemikorporektomioista radikaaleihin mastektomioihin ja lobektomioihin (2). Retrospektiivisuus on yleisemminkin leimannut kirurgista tutkimusta, josta alle kymmenesosa on kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia (1). Osa kirurgisen tutkimuksen ongelmista johtuu alan perinteistä. Pulmia aiheuttaa myös se, että luotettavat kirurgiset kliiniset tutkimukset edellyttävät varsin mutkikkaita, työläitä ja kalliita erityisjärjestelyjä (1) mm. lume- ja sokkouttamisongelmien, kirurgien taitoerojen ja potilaiden toiveiden takia.

Pekka Leinonen

Oikaisu Erkka Syvälahden pääkirjoitukseen: Pyhittääkö tarkoitus keinot lääkekustannuksia leikattaessa?

Suomen Lääkärilehden pääkirjoitusartikkeli numerossa 35/2002 antaa ymmärtää, että Lääkelaitos käsittelee lääkkeiden myyntilupahakemuksia aiempaa hitaammin suosien ns. halpoja lääkkeitä.

Katja Lindgren-Äimänen

Johann Rudolph Glauber (1604-1668) - apteekkari ja kemisti

Saksalaissyntyinen apteekkari Johann Rudolph Glauber (1604-1668) eli aikana, jolloin apteekkilaitoksen kehitys oli hyvin voimakasta. Apteekkien lukumäärä kaupunkipaikoissa lisääntyi nopeasti ja myytävien lääkkeiden laatu muuttui merkittävästi. Vielä 1500-luvulla suurin osa apteekin myymistä lääkkeistä oli ollut ns. galeenisia lääkkeitä, lääkekasvien kuivatuista osista valmistettuja. Paracelsuksen (1493- 1541) oppien seurauksena yrttilääkkeiden rinnalle tulivat vähitellen kemialliset lääkkeet. Alkuvaiheessa tärkeimmäksi niistä muodostui elohopea, jota käytettiin kuppataudin hoitoon.

Arno Forsius

...Ei tämä suinkaan ole sitä...

Eri sairauksilla on oma arvohierarkiansa. Kuten ihmisilläkin, valitettavasti.

Lisää tehoa ajokyvyn seurantaan

Eräät sairaudet ovat liikenteessä selvä riski, johon kuitenkin voi vaikuttaa terveydenhuollon keinoin. Nykyinen, lakisääteisiin lääkärintarkastuksiin perustuva tapa arvioida ajoterveyttä kuormittaa terveydenhuoltoa, mutta tarkastusten anti ei vastaa panoksia. Ajokykyä haittaavat ongelmat eivät nouse esiin lyhyessä rutiinitarkastuksessa varsinkaan silloin, jos potilas haluaa myönteisen todistuksen, eikä lääkäri tunne potilasta ennestään.

Terhi Hermanson

Sepelvaltimotautikohtaukset terveydenhuollon haasteena

Sepelvaltimotautia koskeva epidemiologinen tietoaines (1,2,3) antaa hyvän lähtökohdan taudin ehkäisyä ja hoitoa koskeviin suunnitelmiin kuin myös niiden vaikuttavuuden arviointiin. 1970-lukua on arvioitu tehostuneen ennaltaehkäisyn vuosikymmeneksi. 1980-luvulta parantunut lääketutkimus ja lisääntynyt invasiivinen tutkimus ja hoito ovat primaariprevention ohella myötävaikuttaneet suotuisaan kehitykseen. Tästä huolimatta sepelvaltimotauti on yhä suuri haaste terveydenhuoltojärjestelmälle.

Matti Ketonen

Kompressio avain tiedon diagnostiseen käyttöön

Moniulotteisten havaintojen todennäköisyysjakautumia voidaan mitata numeerisesti, vaikka ulottuvuuksia olisi satoja tuhansia, kuten on lääketieteen diagnostiikassa.

Erkki Karjalainen

Diagnostisen testin arviointi II ROC-käyrä diagnostisen testin arvioinnissa

Sensitiivisyys ja spesifisyys ovat tuttuja diagnostisen testin luokittelukykyä kuvaavia tunnuslukuja. Ne edellyttävät diagnostisen testin tuloksen luokittelua normaaliksi ja epänormaaliksi. Usein diagnostinen testi voi saada minkä tahansa lukuarvon ja luokittelu kahteen luokkaan ei ole aina helppoa. Jos testistä halutaan sensitiivinen, vähenee sen spesifisyys ja päinvastoin. Tällaisen diagnostisen testin tunnuslukujen riippuvuutta testin tuloksesta voidaan kuvata ns. receiver operating characteristic (ROC) -käyrällä.

Matti Uhari

Rintakivun äkillinen hoito tunturissa

Aiemmin terve, 49-vuotias mies oli talvilomalla. Hän oli päättänyt viettää lomansa tunturimaisemissa mökkeilyä ja murtomaahiihtoa harrastaen ystävänsä kanssa. Hiihtolenkillä äkillisesti ilmaantunut kova rintakipu muutti lomasuunnitelmat.

Jouni Lohi, Pekka Mäntyselkä

Pyhittääkö tarkoitus keinot lääkekustannuksia leikattaessa?

Lääkemenot ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti, ja niitä pyritään vähentämään kaikin keinoin. Menetelmistä olisi kuitenkin keskusteltava avoimesti, ja niistä tulisi päättää demokraattisesti eri osapuolten näkemyksiä sovitellen. Lääkärilehden numerossa 34/2002 esiteltiin lääkelain uudistushanketta, josta hyvin harva on ollut tietoinen. Ehdotettuja ja pikavauhtia toteutettavaksi tarkoitettuja säästökeinoja pidettiin pääkirjoituksessa arveluttavina.

Erkka Syvälahti

Ollako vai ei?

Albert Camus aloittaa tyrmäävästi esseekirjansa Le mythe de Sisyphe: On olemassa vain yksi todella vakava filosofinen probleema: itsemurha (1). Niin tai näin, noin 90 %:lla itsemurhaan kuolleista on jokin psykiatrinen sairaus (2,3); siten medikalisoimattakin itsemurha on myös lääketieteellinen ongelma, kuolinsyytilastojen suuri kysymysmerkki. Itsemurhavaaran arviointi on tärkeä terveydenhuollon haaste erityisesti siksi, että noin puolet itsemurhan tehneistä on kuukauden sisällä ennen kuolemaansa käynyt vastaanotolla (2). Tosin vain vajaa neljännes heistä on maininnut itsemurha-aikeistaan, miehet selvästi harvemmin kuin naiset, ja yleensäkin hyvin harvoin muille kuin psykiatrille (4). Lääkärin tulisikin olla aktiivinen ja tunnistaa vaaran merkit (2); onko niitä?

Pekka Leinonen

Patologisanatominen diagnoosi potilashyötynä

Lääkärilehden numerossa 27-29/ 2002 julkaistiin Juhani Kaivolan ja Lasse Lehtosen toimittama artikkeli Patologisanatominen diagnoosi potilasvahinkona. Artikkelin takia allekirjoittanut patologi ja Potilasvahinkolautakunnan pysyvä asiantuntija patologian alalla vuodesta 1987 ei voi välttyä seuraavilta ajatuksilta: Oletteko Te arvoisat lukijat koskaan ajatelleet patologisanatomista diagnoosia potilashyötynä? Monessako miljoonassa tapauksessa patologisanatominen diagnoosi on potilashyöty Suomessa vuosittain?

Judit Mäkinen

Pelit vetävät tietotekniikan kehitystä

Peliteollisuus on liikevaihdoltaan suurempi kuin elokuvateollisuus. Seuraava kehityksen vaihe on videosynteesi reaaliajassa.

Erkki Karjalainen

Kohtalokas suudelma

Suloinen suudelma voi muuttua kohtalokkaaksi. Monella tavalla. Yksi niistä on Ebstain-Barrin viruksen välittyminen ja sen aiheuttamat taudit, joista osa on akuutteja ja ohimeneviä, osa taas kroonisempia, jopa pahanlaatuisia. Niistä tyypillinen on Burkittin lymfooma, mutta virus voi aiheuttaa myös epiteliaalisia syöpiä. Mihin tämä perustuu?

Kirje Yhdysvalloista

Tyypin 1 diabeteksen puhkeamista tai etenemistä suuririskisillä nuorilla potilailla pyritään tutkimuksissa estämään useilla menetelmillä; aihetta käsiteltiin myös Lääkärilehdessä 22/2002 (s. 2446). Toukokuun lopussa New England Journal of Medicinessä julkaistiin selostukset kahdesta tutkimuksesta.

Tuula Fabrizio

Arveluttavalla keinolla säästöjäniksen perään

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan geneerisen substituution mahdollistavia säännöksiä. Tällä erää asia vilahti ensimmäisen kerran julkisuuteen valtion lisäbudjettivalmistelussa, kun ministeri esitti tämän menettelyn poppakonstiksi rahoittaa isyysloman pidentäminen. Lääkäriliiton edustajatkin kutsuttiin kesäkuun puolivälissä ministeriöön vastaamaan kysymykseen, miten geneerinen substituutio voitaisiin toteuttaa. Keskustelua ei haluttu käydä siitä, onko tällaiselle lääkevalmisteen vaihtamiselle perusteita ja mitä seuraamusvaikutuksia menettelyllä voisi olla. Nyt ministeriön budjettiesityksessä todetaan lyhyesti, että eduskunnalle annetaan esitykset lääkelain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta siten, että lääkekustannusten kasvua rajoitetaan. Tällä tavoitellaan 15 miljoonan euron säästöä, mikä edustaa lääkekorvauksista vajaata kahta prosenttia.

Santero Kujala

Lasten lääkehoito lapsipuolen asemassa

Suuri osa käytössä olevista lääkkeistä on ennen myyntiluvan myöntöä tutkittu vain aikuisilla. USA:ssa kiinnitettiin jo vuosikymmen sitten huomio siihen, että valtaosaa lasten käyttämistä lääkkeistä ei ole tutkittu lainkaan tai riittävästi lapsilla. Tämä koskee etenkin kortikosteroideja, ruoansulatuskanavan lääkkeitä sekä kipu-, verenpaine-, masennus- ja reumalääkkeitä ja colitis ulcerosan hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Tietoaukko on erityisen suuri alle 2-vuotiaista lapsista. Tehdyn selvityksen mukaan kymmentä tavallisinta pediatrisessa käytössä olevaa lääkettä, joista ei ole riittävästi pediatrista tutkimustietoa, käytettiin yhden vuoden aikana 5 miljoonalle lapselle. On arveltu, että kaikista lääkkeistä, joita käytetään pediatrisessa praktiikassa, jopa yli puolet on sellaisia, ettei niitä ole lääkekehityksen aikana tutkittu nimenomaan lapsilla; vastasyntyneillä osuus on 90 %. Sen sijaan rokotteiden ja antimikrobilääkkeiden pediatrisesta käytöstä on usein riittävästi tietoa.

Robert Paul