Kirjoittajat vastaavat

Kiitämme Pentti Klefströmiä kiinnostuksesta artikkeliamme kohtaan.

Jaana Martikainen, Sinikka Rajaniemi

Flunssat vasta koulussa

Luin mielenkiinnolla professori Heikki Arvilommin siteeraaman artikkelin Flunssat päiväkodissa - tai vasta koulussa (SLL 46/2002 s. 4707). Artikkelin mukaan on samantekevää, sairastaako lapsi flunssat jo 2-vuotiaana vai vasta koulussa.

Yrjö Qvarnberg

Vielä uskomuslääkinnästä

Antti Hernesniemi ehdottaa termeiksi joko ei-virallista lääkintää tai vaihtoehtolääkintää. Arno Forsius uskomushoitoa tai vaihtoehtoista hoitoa.

Pentti J. Pöllänen

Terveen järjen kritiikistä

Kollega Poikolaisen tavoin pidän näyttöön perustuvaa ajattelua terveydenhuollossa tarpeellisena. Karin esittämä kritiikki (SLL 47/2002, s. 4853) tulee muodossa tai toisessa usein esiin, kun asiaa tarkastelee pinnallisesti. Mennäänpä hieman syvemmälle näihin hullunkurisiin paradokseihin.

Marjukka Mäkelä

Näyttöön perustuva lääketiede ja toinen totuus

Minna Kaila ja Matti Korppi kysyvät katsausartikkelinsa (SLL 44/2002 s. 4467-71) otsikossa: Mitä on näyttöön perustuva lääketiede? ja vastaavat asettamaansa kysymykseen. Kirjoittajat toteavat, että kansainvälinen systemoituja katsauksia tuottava yhteistyö on nimetty Archie Cochranen mukaan ja että tämä kriittinen kliinikko oli aikaansa edellä mainittuja katsauksia laatiessaan.

Veli Matti Huittinen

Väärin haudatut - eikä vieläkään herätetyt

Pekka Kilpinen kirjoittaa Yliopistolehdessä (18/2002, s. 30-33) ansiokkaasti ja värikkäästi valekuoleman myytistä. Moni varmaan on näitä pelottavia tarinoita kuullut vieläkin.

Ilmari Lindgren

Rahaa ikkunoista ja ovista

Microsoft on ensimmäistä kertaa julkistanut voittonsa ja tappionsa divisioonakohtaisesti, kuten uudet Yhdysvaltain pörssikäytännöt edellyttävät. Paperi lienee kiinnostavaa luettavaa Nokiallakin.

Erkki Karjalainen

Kirje Yhdysvalloista

Hormonikorvaushoidon vaikutuksia menopaussin ohittaneen terveen naisen sydäninfarktiriskiin on tutkittu Womens Health Initiative -tutkimuksen (WHI) aineistosta. JAMAssa elokuun lopulla julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin CRP- ja IL-6-tasoja.

Tuula Fabrizio

Eduskunnan oikeusasiamies vetää linjaa

Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio on vastannut uusmaalaisen kansanedustajan Eero Akaan-Penttilän helmikuussa 2000 tekemään kantelukirjoitukseen, jossa kritisoitiin erikoissairaanhoidon järjestelyjä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Kantelussa pyydettiin oikeusasiamiestä mm. selvittämään, toteutuvatko potilaiden lainsäädännöllä turvatut perusoikeudet HUS:n alueella kuntien väitetyn erikoissairaanhoidon alibudjetoinnin takia. Samansuuntainen kysymys on ollut esillä sittemmin myös Uudenmaan lääninhallituksen ja HUS:n välisessä kiistassa. Siinä HUS hakee oikeuskanslerilta laillisuustulkintaa lääninhallituksen päätökseen, jossa lääninhallitus piti HUS:n alkusyksystä tekemiä säästöpäätöksiä laittomina. Kiistelyn ydin on kysymys kuntayhtymien tai sairaanhoitopiirien ja kuntien välisestä vastuusta ja velvollisuuksista erikoissairaanhoitopalvelujen järjestämisessä. Vaikka asiaa on nyt selvitetty HUS-vetoisesti, sillä on selvä valtakunnallinen merkitys.

Taito Pekkarinen

Oireeton ja onnellinen potilas - onko hoito epäonnistunut?

Sairauden vaaratekijöiden onnistuneen hoidon paperiset tavoitteet jäävät varsin usein arkityössä haaveiksi. Vastaanotolle astelee vuodesta toiseen iloinen ja elämäänsä tyytyväinen, hieman ylipainoinen potilas, jonka kolesteroli ja verenpaine ovat vähän mutta sitkeästi koholla, huolimatta vakuutteluista, kannustuksesta ja nuhdesaarnoistakin tai huolimatta uusimmista lääkkeistä, hoitosuosituksista ja yliopistosairaalan dosenttien terävistä neuvoista. Lääkäri murehtii potilaan kolesterolia, ylipainoa, verenpainetta ja liikunnan puutetta: olenko epäonnistunut - vieläpä nelinkertaisesti?

Pekka Leinonen

Profylaktista mastektomiaa ei tehdä Suomessa ilman rekonstruktiota

Katsausartikkelissa Perinnöllinen alttius rintasyöpään (SLL 46/2002, s. 4695-4700) käsiteltiin profylaktisen rintojen ja munasarjojen poistoleikkauksen mahdollisuutta geenivirheen kantajilla, joiden sairastumisriski on suuri. Artikkelissa ei mainittu, että suomalaisille naisille ei tehdä profylaktista mastektomiaa ilman rekonstruktiota. HYKS:ssa toimivan Perinnöllinen rintasyöpä -työryhmän kirurgijäsenten aloitteesta haluamme vielä selventää lukijoille nykyistä käytäntöämme. Työryhmän kokouksiin osallistuu useiden erikoisalojen spesialisteja (genetiikka, kliininen genetiikka, onkologia, plastiikkakirurgia, rintasyöpäkirurgia, gynekologinen onkologia).

Sirpa Asko-Seljavaara, Karl V. Smitten, Hannaleena Eerola, Kristiina Aittomäki, Heli Nevanlinna

Arvokkaat kohinabitit

Digikameroiden kuvapisteet sisältävät kohinaa. Viimeiset bitit ovat sattumanvaraisia. Kohina sopii myös hyötykäyttöön.

Erkki Karjalainen

Suomalais-unkarilais-eestiläinen lääkäriseura 70 vuotta

Suomen, Unkarin ja Viron kulttuurisuhteilla on pitkät perinteet. Myös lääketieteen alalla on ollut hedelmällistä yhteistyötä, joka alkoi jo kauan ennen sotia. Lääkärit ovat pitäneet jo 1930-luvulla tärkeänä sekä kulttuurillisia että tieteellisiä yhteyksiä Suomen, Unkarin ja Baltian maiden kesken. Eri kollegaryhmät ovat pitäneet yhteyksiä, kokouksia ja luennoitsijavaihtoa yllä omilla erikoisaloillaan yhä enenevässä määrin nykyäänkin.

Paavo Sillanpää

Viina vie

Keskellä kauneinta kesäkuuta terveyskeskuksen päivystäjä sai epämiellyttävän tehtävä. Runsaan 40 vuoden ikäinen mies oli löydetty kotoaan kuolleena. Miehen vieressä oli ollut metsästysasease ja oikeassa ohimossa luodinreikä. Ulkoisen ruumiintarkastuksen jälkeen päivystäjä laati lähetteen oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn selvitykseen. Muutaman viikon kuluttua terveyskeskus sai läänin oikeuslääkärin lausunnon, jossa kuolemansyyksi vahvistettiin itsemurha. Oikeuskemialliset tutkimuksissa verestä löytyi alkoholia sekä merkkejä rauhoittavien lääkkeiden käytöstä.

Juhani Miettola, Pekka Mäntyselkä

Biolääketieteen tutkimuksille uudet eettiset ohjeet

WHO:n yhteydessä toimiva Lääketieteen Tiedejärjestöjen Kansainvälinen Neuvosto (Council for International Organizations of Medical Sciences, CIOMS) on julkaissut kliinisille tutkijoille uusitut kansainväliset eettiset ohjeet. Ne julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1982 ja ajanmukaistettiin vuonna 1993. Uusittuja ohjeita on valmisteltu CIOMS:n johdolla kansainvälisessä tiedeyhteisössä lähes neljän vuoden ajan yhteistyössä mm. WHO:n ja Maailman lääkäriliiton kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Henki ja elämä

Sanonta olet sitä mitä syöt saa jatkoa: olet myös sitä mitä hengität. Ilmansaastetutkimuksen 50-vuotispäivää vietetään joulukuussa 2002 - vuonna 1952 nimittäin Lontoo peittyi savuun ja velloviin ilmansaasteisiin, kun tuulet kokonaan tyyntyivät. Muutamassa päivässä kaupunkilaisten kuolleisuus kolminkertaistui; haudankaivajat urakoivat ylitöinä reilut 4 000 hautaa ja seuraavina kuukausinakin vielä 8 000 hautaa enemmän kuin tavallisesti (1,2). Tappajaksi tuomittiin ilmaan kertynyt rikkihappokaasu. Keuhkopotilaat alkoivat tapahtuman jälkeen kantaa mukanaan neutraloivaa ammoniakkipulloa (anti-smog bottle) siltä varalta, että savusumu yllättäisi uudelleen (2). Tekniikan kehittymisen, tiukentuneiden säännösten ja tarkentuneen valvonnan ansiosta 1970-luvun lopulla jo luultiin, että terveydelle haitallisesta ilman saastumisesta oli vihdoin päästy eroon (2). Vähitellen kuitenkin mieliin alkoi hiipiä epäilys, että vanha vihollinen on palannut, mutta nyt ehkä erinäköisenä (2).

Pekka Leinonen

Näyttöön perustuva lääketiede - hullunkurinen ilmiö?

Kannatan näyttöön perustuvaa lääketiedettä, vaikka siihen liittyy muutamia huvittavia paradokseja.

Kari Poikolainen

Räjähtävää tahdistusta

Vainajissa olevat sydämentahdistimet räjähtävät tuhkauksen yhteydessä. Tämä aiheuttaa taloudellista vahinkoa krematorioissa ja työterveysriskejä krematorioiden hoitajille.

Mari Ratinen

Tietokonekapasiteettia hanasta?

IBM aikoo myydä tietokonekapasiteettia kulutuksen mukaan kuten nykyisin myydään vettä tai sähköä.

Erkki Karjalainen

Priorisointi tieteilijöiden näkökulmasta

Oslossa järjestettiin syyskuussa neljäs terveydenhuollon priorisointia käsittelevä kongressi, International Conference on Priorities in Health Care. Aiemmat samanaiheiset kongressit on järjestetty kahden vuoden välein Tukholmassa, Lontoossa ja Amsterdamissa. Tällä kertaa kokouksessa oli 300 osallistujaa 71 maasta. Suurin osa osallistujista oli tutkijoita ja terveydenhuollon hallinnossa työskenteleviä henkilöitä. Kongressista sai sellaisen kuvan, että priorisoinnin tutkijayhteisö on siirtynyt teknisten ratkaisujen etsimisestä yhä enemmän kohti arvojen ja oikeudenmukaisten päätöksentekoprosessien tutkimusta.

Lauri Vuorenkoski