Romppujen tuhoaminen

Parin kilon painoinen apulaite tuhoaa muutamassa sekunnissa romppulevyn tietosisällön tuottamatta irtoroskaa.

Erkki Karjalainen

Liikunnasta pitkäaikaista hyötyä luuston kuntoon

Osteoporoosin ja osteoporoottisten murtumien ehkäisyyn suositellaan liikuntaa. Tällöin on oleellista tietää miten liikunnalla saatu luustohyöty säilyy harjoittelun vähentyessä tai sen lopettamisen jälkeen. Tätä on selvitelty tuoreessa suomalaisessa tutkimussarjassa.

Saija Kontulainen

Korva kipeänä

Vastikään paikkakunnalle muuttanut 11-vuotias tyttö kävi pari kertaa päivystysvastaanotolla korvakivun vuoksi. Tulehdusta ei löytynyt ja oireilu katsottiin korvatorven toimintahäiriöstä johtuvaksi. Vaiva kuitenkin jatkui ja tyttö tuli uudelleen päivystykseen.

Veikko Viitasalo, Pekka Mäntyselkä

Täydennyskoulutuksesta lääkärien ammatilliseen kehittämiseen

Lääkärien täydennyskoulutus on ollut menneenä vuonna monin tavoin esillä. Valtakunnalliset lääkärijärjestöt perustivat helmikuussa 2002 lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvoston. Kansallinen terveysprojekti kiinnitti huhtikuussa 2002 huomiota täydennyskoulutuksen merkitykseen. Täydennyskoulutuksesta on niin ikään muodostunut merkittävä rekrytointitekijä ja työssä viihtymiseen vaikuttava seikka kilpailtaessa lääkärityövoimasta julkisella sektorilla.

Hannu Halila

Näin rakennetaan hiiri

Laboratoriohiiri on nyt purettu nukleotideiksi: hiiren koko genomi julkaistiin kuukausi sitten (Nature 5.12.2002) (1). Kun ihmisen genomi on kartoitettu jo 95-98-prosenttisesti ja julkaistiinkin 35-90 %:n tarkasti jo vuonna 2001 (2,3), niin mikä ihme sai maailman 27 genetiikan huippuyksikköä kuudessa eri maassa poksauttamaan nyt suuremman ja kalliimman samppanjapullon? Tähänkin juhlaan on monta syytä. Hiiren genomin selvittäminen on kiistatta lääketieteen - ei vain biologian - huippuhetkiä. Se on pitkä harppaus kohti funktionaalista genomiikkaa (4,5), mahdollisuutta tutkia yksityiskohtaisesti geenin, sen valkuaistuotteen ja sairauden tai muun ominaisuuden yhteyksiä (1,6).

Pekka Leinonen

Coxan kerma on aivan yhtä vaahtoavaa - tai hapanta - kuin muillakin

Kiitän erikoistuvaa lääkäriä Outi Vanha-Kämppää kiinnostuksesta Tekonivelsairaala Coxan toimintaa kohtaan (SLL 49-50/2002, s. 5095). Koska kirjoituksessa oli paljon kannanottoja Coxan toimintatapaa kohtaan, täsmennän tässä kirjoittajan esiin ottamia asioita.

Matti Lehto

Taskukokoinen mediapankki

ARCHOS Jukebox Multimedia -laite osaa lukea valokuvia suoraan digikameran muistikortilta. Tietokonetta tähän ei tarvita.

Erkki Karjalainen

Suomalainen kansanlääkintä eilen ja tänään

Kansalaiset hakevat edelleen apua kansanparannuksesta ja kokevat hyötyvänsä siitä. Omista hoitomuodoistamme jäsenkorjaus on saunan ohella tällä hetkellä ehkä suosituin. Sanalla ja yrteillä parantaminen jatkuvat nekin. Perinteisten hoitomuotojen tehosta on vain vähän tutkimustietoa. Suomessakin tulisi tutkia omia parantamistraditioitamme ja opettaa niitä terveydenhuoltohenkilökunnalle, että ne osataan ottaa huomioon silloin, kun potilaat niihin turvautuvat.

Osmo Hänninen

Kirje Yhdysvalloista

Tutkijoita on jo pitkään kiehtonut ajatus aivojen yhdistämisestä tietokoneeseen. Nyt tämä on onnistunut: laboratoriorotan aivoihin istutettiin elektrodit, joiden avulla sen toimintaa voitiin ohjata kauko-ohjauksella. Tällä tavoin robotiksi muutettu eläin saatiin suorittamaan poikkeuksellisia toimintoja, kuten kiipeämään puuhuun ja juoksemaan kirkkaasti valaistun huoneen poikki.

Tuula Fabrizio

Psyykenlääkepelot ja -pelkääjät

Tilapäiseen ahdistukseen tai unettomuuteen kirjoitettu bentsodiatsepiini aiheuttaa apteekeissamme joskus absurdeja muotoja saavia reaktioita. Asiakasta epäillään väärinkäyttäjäksi, reseptiä väärennökseksi, milligramma- ja lukumääristä soitellaan kirjoittaneen lääkärin perään. Ja kun lääke lopulta luovutetaan asiakkaalle, häntä katsotaan pitkään kuin pahintakin huumausainerikollista.

Tulosyy: huonontunut yleistila

Yksin asuvan 79-vuotiaan rouvan toisella paikkakunnalla asuva tytär oli lomallaan käymässä äitinsä luona. Äiti oli valittanut huonovointisuutta, ja tytär oli tuonut hänet päivystysvastaanotolle perjantai-iltana. Tytär vaatii äidin lähettämistä keskussairaalaan, koska terveyskeskuksen tutkimusmahdollisuudet olivat viikonloppuna vähäiset.

Raimo Puustinen, Pekka Mäntyselkä

Mihin menet Suomen terveydenhuolto?

Terveydenhuollon nykyjärjestelmään sisältyy rakenteellisia ongelmia. Suurimpia kaupunkeja lukuun ottamatta kunnilla ei ole riittävästi asiantuntemusta arvioida väestön terveystarpeita. Eri organisaatiotasoilla ei ole riittävästi tietoa potilaan kokonaishoidosta eikä -kustannuksista yli palveluketjun. Oman toimintayksikön kustannusten säästämiseksi potilas saatetaan siirtää jatkohoitoon toiseen yksikköön, vaikka kokonaiskustannukset kasvavat.

Jussi Huttunen

Terveydenedistämispolitiikka puntarissa

Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimiston asiantuntijaryhmä on arvioinut Suomen terveydenedistämispolitiikkaa 1990-luvulla. Arviossa kiitellään varsin vuolaasti Terveys 2015 -ohjelmaa, mainioita tautiohjelmia ja päteviä tutkimusinstituutteja sekä kansanterveyspolitiikan taitavaa johtamista. Tärkeimpinä kehittämiskohteina työryhmä näkee sosiaali- ja terveysministeriön ja kansanterveyden neuvottelukunnan aseman vahvistamisen, kuntien osaamisen ja voimavarojen kehittämisen terveyden edistämisen alueella sekä tietojärjestelmien kehittämisen terveyden edistämisen käyttöön.

Harri Vertio

Alzheimerin taudin rokote

Alzheimerin taudin hoitoon saattaa löytyä yllättävä ja tehokas keino: rokote neurotoksista amyloidin beetaproteiinia vastaan (1). Alzheimerin taudin molekyylipatologia tunnetaan jo kohtalaisen hyvin. Beetaproteiinin kookkaampi esiaste on ankkuroitunut solukalvoon. Kalvosta beetaproteiinin lohkaisee liukenevaksi ja erittyväksi kaksi entsyymiä, beeta- ja gammasekretaasi. Irronneet beetaproteiinimolekyylit takertuvat toisiinsa, muodostuu aivotoimintaa häiritseviä valkuaissäikeitä, ja aivoihin sakkautuu Alzheimerin taudin tyypillisiä amyloidiplakkeja. Nämä tuhoavat erityisesti muistin asetyylikoliinijärjestelmän hermosoluja. Ensimmäiset aivojen kognitiivisen toiminnan rappeutumisen oireet näkyvät vasta parinkymmenen vuoden kuluttua ensimmäisistä neuropatologisista löydöksistä, ja sen jälkeen muistivaikeudet etenevät 7-10 vuodessa kuolemaan johtavaan dementiaan (2).

Pekka Leinonen

Kuka boaa pelkäisi

Matelijat ovat yleistyneet lemmikkeinä, vaikka mm. suosituksi tulleet käärmeet ovat herättäneet kautta aikain myös pelonsekaisia tunteita. Kuristajakäärmeitä lojuu nykyisin monen olohuoneen sohvalla hyvässä sovussa omistajiensa kanssa. Matelijoihin voi liittyä yllättäviäkin terveysriskejä.

Nuoren miehen vasemmanpuoleinen vatsakipu

Päivystysvastaanotolle tuli alavatsakipuinen 38-vuotias mies, joka oli ollut aiemmin terve. Kipu oli alkanut edellisenä päivänä aluksi epämääräisenä ja painottunut nyt vasemmalle alavatsalle. Potilaan kainalolämpö oli 37,5 C ja suolen toiminta oli ollut hieman tavallista vilkkaampaa. Potilas oli ollut kuukautta aiemmin lomalla Kanarian saarilla. Matkalla hänellä ei ollut ollut vatsavaivoja.

Raimo Puustinen, Pekka Mäntyselkä

Lääkärit tupossa pitkästä aikaa

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu saatiin tänäkin vuonna solmittua, monien mutkien ja viivästysten jälkeen. Joinakin vuosina neuvotteluhuoneen kellokin on pitänyt pysäyttää, jotta sopimus saadaan aikarajojen mukaisesti tehtyä. Myös tänä vuonna lopullinen aikaraja ylitettiin monta kertaa ja sopimus todettiin syntyneeksi vasta maanantain vastaisena yönä.

Heikki Pälve

Hypnoosi - takaisin lääketieteen valtavirtaan

Hypnoosi on vanha hoitomuoto, joka ennen farmakologian kautta oli saavuttamassa melko merkittävän aseman. Esimerkiksi 1800-luvulla varsin suuria leikkauksia suoritettiin hypnoanestesiassa. Nopea ja tehokas vaikutus antoi kuitenkin lääkkeille lujan aseman, ja tällöin hypnoosin asema lääketieteessä alkoi heiketä. Samoin hypnoosin käyttö näytöstilaisuuksissa, joissa pääasia oli ihmisten naurattaminen ja rahastaminen, heikensi menetelmän uskottavuutta. Hypnoosia käyttävät terapeutit ovat myös käyttäneet ylisanoja suositellessaan hoitojaan, ja menetelmä on aiheetta sekoitettu mystiikkaan. Vasta nyt tilanne on kääntymässä parempaan suuntaan.

Hannu Lauerma, Veikko Karskela

Coxa kuorii kerman päältä

Valtakunnallisista ja paikallisista lehdistä on ollut mielenkiintoista lukea kuinka mahdottoman (kustannus)tehokas ja täysin uudenlainen sairaala on vihdoin saatu Suomeen. Puoliyksityistä tekonivelsairaala Coxaa on kiitelty myös siitä, ettei siellä näy kiire. Yleinen häly on vaiennut ja kuuluisa sairaalanhajukaan ei ole piintynyt sen vaaleanvihreisiin ja persikan pehmeiden sävyjen värittämiin seiniin. Sokerina pohjalla lääkäritkin ovat ystävällisiä ja ruoka hyvää.

Outi Vanha-Kämppä

Lääkkeiden korvaaminen EU-maissa

Jaana Martikainen ja Sinikka Rajaniemi vertailivat lääkkeiden korvaamista eri EU-maissa (SLL 46/2002 s. 4710-4712). Suomen osa taulukoinnissa antoi kuitenkin harhaanjohtavan kuvan lääkkeiden korvattavuudesta erityisesti syöpätaudeissa, jotka kuuluivat ryhmään välttämättömät pitkäaikaissairauksien lääkkeet, esim. diabetes- ja syöpälääkkeet: korvattavuus 100 %.

Pentti Klefström