Hormonikierukka = keltahormonikierukka

Suomalaisen lääketehtaan ja gynekologin yhteistyössä saatiin reilut kymmenen vuotta sitten käyttöön hormonikierukka. Keltarauhashormonia sisältävä kierukka on mullistanut ehkäisyn, vuotohäiriöiden hoidon ja auttanut monia kipeiden kuukautisten kanssa. Erinomainen keksintö.

Isto Uusi-Erkkilä

Unet ja runot mielen rauhoittajina

Uneksumiskyvyn kehittyminen varhaisessa vuorovaikutussuhteessa äidin ja lapsen välillä on kiinteässä yhteydessä ruumiillisen minän kehittymiseen. Univalkokankaaksi kutsuttu unen struktuuri muodostaa pohjakerroksen, joka kokoaa kehittyneemmän symbolitason unikuvat yhteen. Psykodynaamisesti se edustaa ruumiillista minää sekä rauhaa ja tyydytystä tuovaa olotilaa. Unien kuvallisessa symboliikassa ruumiillisen minän alkuperäisiä muotoja esiintyy erilaisina pintoina ja maiseman korkeina muotoina. Myös runokielessä on tunnistettavissa näihin unisymboleihin verrattavia runokuvia.

Pirjo Saarinen

Sveitsiläisten lääkärien avustusretkikunta Suomessa talvisodan aikana

Hagenissa asuva ja toimiva saksalainen erikoislääkäri Reinhold Busch (s. 1942) on harrastanut 1980-luvun lopulta historiaa sekä osallistunut ystävyyskaupunkitoimintaan Saksan ja Venäjän välillä. Sen myötä hän on ryhtynyt tutkimaan myös sveitsiläisten lääkärien avustusretkikuntien toimintaa toisen maailmansodan itärintamalla vuosina 1940-1944.

Arno Forsius

Pois kuntavankilasta

Perustuslain mukaan kansalaiselle tulee taata riittävä terveydenhoito. Edelleen lain perusteella terveydenhoidosta huolehtii kunta perusterveydenhoidossa yksin tai muodostamalla kuntainliittoja ja erikoissairaanhoidossa kuulumalla sairaanhoitopiiriin. Potilaslain mukaan potilaalla on oikeus hoitoon ilman syrjintää.

Heikki Pälve

Sydämen sytytyslanka

Osa sepelvaltimoahtaumista räjähtää tappavina aikapommeina, repeävinä plakkeina. Uusimmat tuulet ovat kuljettaneet koronaarikardiologiaa putkimiehen puuhista avarammille vesille, myös ahtaumien äkillisen tukkeuman ja plakkien repeämän estoon (1,2). Tietysti sepelvaltimoiden vähittäisen ahtautumisen ehkäiseminen on edelleen oleellista. Epästabiilien plakkien hoito kohdistuu samoihin vaaroihin, varsinkin LDL-kolesteroliin ja sen hapettumiseen. Toisaalta ahtauman repeämisessä ja sepelvaltimon tukkeutumisessa on omat mekanisminsa ja vaaratekijänsä, joiden kimppuun on päästy erityisesti solubiologisen tiedon ansiosta.

Pekka Leinonen

Tahdistimen poisto ennen ruumiin tuhkausta

Sydämentahdistimet aiheuttavat ongelman ruumiiden tuhkauksessa, sillä ne räjähtävät polton aikana. Ongelmaa toi vastikään esiin KTM Mari Ratinen (SLL 47/2002, s. 4854). Poltettaessa tahdistimen virtalähde kaasuuntuu ja tuottaa voimakkaan paineaallon, joka saattaa vahingoittaa polttouunin sulkuluukkua ja aiheuttaa turvallisuusriskin krematorion työntekijöille. Tahdistimia joutuu tuhkausuuneihin mm. Helsingin seudulla useitakin kuukaudessa. Kirjoitus päätyi suositukseen, että lääkäri kirjoittaessaan kuolintodistuksen tarkastaisi onko vainajalla tahdistin, ja mikäli on, poistaisi sen.

Lauri Toivonen

Vielä lääkekorvauksista ja syövän hoidosta

Lääkärilehdessä 49-50/2002 käsiteltiin lääkekorvauksia ja syövän hoitoa kahdessa artikkelissa ja lisäksi keskustelua-palstalla allekirjoittaneelle osoitetussa vastauksessa.

Pentti Klefström

Iskunkestävää Linuxia

Laosissa on rakennettu uudentyyppistä tietoverkkoa sähköttömiin kyliin.

Erkki Karjalainen

Flimmerin parempi hoito

Eteisvärinä, flimmeri, fibrillatio atriorum, delirium cordis, pulsus irregularis perpetuus - rakkaan lapsen monet nimet. Tavallisuudestaan huolimatta eteisvärinäpotilas ei ole mitenkään helppo hoidettava. Uudet tutkimukset viittaavat nyt siihen, ettei sinusrytmiin pääseminen olekaan kaikki kaikessa.

Ruisleipä: terveellistä vai terveysvaikutteista?

Ruisleipä on tärkeä osa kansallista ruokakulttuuriamme. Se on tärkein yksittäinen ravintokuidun lähde suomalaisessa ruokavaliossa. Viimeaikaiset tutkimukset vahvistavat käsitystä rukiin fysiologisesti edullisista vaikutuksista. Ruisleivän on todettu tuottavan matalia aterianjälkeisiä insuliinivasteita, pienentävän veren kolesterolipitoisuutta miehillä, lisäävän suoliston toiminnan vilkkautta, edistävän bifidobakteerien kasvua ja pienentävän haitallisten metaboliittien määriä ulosteissa sekä nostavan veren enterolaktonitasoja. Mitä tämä kaikki merkitsee terveyden kannalta?

Kaisa Poutanen, Hannu Mykkänen

Maanviljelijä kuumeessa

Marraskuun alkupuolella 43-vuotias aikaisemmin terveenä ollut ja nuorempana aktiiviurheilua harrastanut maanviljelijä oli ollut kuumeessa kolme päivää. Mitään flunssaoireita ei ollut ilmennyt. Olo oli tuntunut huonolta. Päätä oli särkenyt ja lihakset olivat tuntuneet kipeiltä. Vaimo oli patistellut sänkyyn, mutta mies oli lähtenyt auttamaan lypsyissä. Yöllä alkoi yskittää ja mies oli päättänyt lopulta hakeutua terveyskeskuksen aamupäiväpäivystykseen.

Juhani Miettola, Pekka Mäntyselkä

Kymmenen vuotta potilaan oikeuksia, mikä on muuttunut?

Hallitus antoi esityksen laiksi potilaan asemasta ja oikeuksista elokuussa 1992, laki astui voimaan maaliskuussa 1993. Lain mukaan jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Maamme oli tiennäyttäjänä, laki oli ensimmäinen laatuaan koko maailmassa. Terveydenhuollon tila on kuuma puheenaihe muuallakin, ja potilaan oikeuksia koskeva laki on epäilemättä ollut poliittisesti houkutteleva tapa luvata äänestäjille parannuksia. Tänä päivänä vastaavia lakeja on voimassa useimmissa Euroopan maissa. Poikkeuksen säännöstä tekee Pohjoismaista vain Ruotsi, jossa asiasta ei ole erityistä lakia, mutta potilaan asemasta on säädetty useissa muissa säädöksissä.

Markku Äärimaa

Rohkea rohdoksen syö

Ennen tiedettiin - tai oikeastaan uskottiin - siihen, mikä sairauteen tepsi. Otapa lääkettä, rohtoa nauti, kohta on kaukana pipi ja tauti sisälsi niin vahvan toivon, lupauksen ja lumeen, että paraneminen kurkisteli jo nurkan takana. Nykyään täytyy olla tarkempi, sillä rohdoksista tai laajemmin luonnonlääkkeistä ei näytä olevan rohdoiksi eikä lääkkeiksi, vaikka niitä sellaisiksi suositeltaisiinkin. Päinvastoin tuoreissa kriittisissä arvioissa rohdoksien teho yksittäisissä julkaisuissakin on lopulta paljastunut huolimattomien tutkimusten ansioksi, ainakin kyseenalaiseksi (1,2,3). Lukuisissa luotettavissa tutkimuksissa rohdosten haitat ovat jopa vaarantaneet potilaan hengen; luonnon apureista on kuoriutunut sairauksien ja kuolemankin kätyri (1,2,4).

Pekka Leinonen

Erilaisia näkökulmia lääkkeisiin

Lääkeyritysten ja lääkeviranomaisten on hyvä oppia tuntemaan toisensa. Tätä palvelevat kokoukset ovat usein mielenkiintoisia: Lontoossa syksyllä järjestetty kokous käsitteli lääkkeiden hinnoittelua lähinnä lääketeollisuuden näkökulmasta ja Tanskan rationaalisen lääkehoidon keskuksen järjestämässä kokouksessa rationaaliseen lääkehoitoon yritettiin päästä käsiksi erityisesti lääkeviranomaisten ja tutkimuksen puolelta.

Terhi Hermanson

Aurinko armas hyötykäyttöön myös Afrikan sairaaloissa Burkina Fasossa on osaamista, mutta käyttöönotto kangertelee

Afrikan maissa pystytään parantamaan hygieenisiä oloja ja helpottamaan terveydenhuollon toimintoja ilmaisella ja runsaasti tarjolla olevalla energiamuodolla: auringolla.

Pirjo Kannisto

Benedictus Olai ja hänen lääkärikirjansa

Ruotsalainen Benedictus Olai (n. 1524-1582) kirjoitti maansa ensimmäisen lääkärikirjan Een Nyttigh Läkere Book, joka painettiin Tukholmassa vuonna 1578. Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa, joten teos oli myös Suomen ensimmäinen lääkärikirja.

Arno Forsius

Maitorupi

Jo pään luu alkaa muistella nuoruutta hurjaa ennenkuin osas ees luistella oli se kurjaa kun kala tai muna jonain aamuna siunattuna nosti poskille äreän kutinan säestämänä sun mutsin mutinan paruit ja keuhkoonkin pisti aina voi tulla iholle maitorupi pikku kiholle mut lekuri sano ota iisisti tässä tarvita muuta kuin katsella kuuta laittaa feisille kreemiä rättejä märkiä ei ungtia iholle erittävälle panna pikku ystävälle ei jää arpea koloa naamaan tulee hän sileän posken saamaan kersa on fiksu naama vain pykii tyhmemmät aapisen äärellä rykii älä näe linkkiä nisään jäljet johtavat isään

Olavi Kiminki

Uudistuksia kansalliseen rokotusohjelmaan vuoden 2003 alusta

Rokotusohjelmaan lisätään tämän vuoden alusta lähtien 6-vuotiaille annettava kurkkumätä-jäykkäkouristus-hinkuyskärokotteen tehoste. Annettava hinkuyskärokote on soluton. Kouluiässä annettavista rutiininomaisista poliorokotteen tehosteista luovutaan. Poliorokotteen tehosteen tarvitsevat ainoastaan henkilöt, jotka työssään altistuvat tautia aiheuttaville polioviruksille tai matkustavat polioepidemia-alueille. Tehoste tarvitaan, jos edellisestä rokotuksesta on kulunut 5-10 vuotta. Rokotusohjelma muuttuu jälleen vuonna 2005, kun lastenneuvolan perusrokotuksissa siirryttäneen käyttämään yhdistelmärokotetta kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, Haemophilus influenzae b-infektioita ja poliota vastaan.

Satu Rapola, Tapani Hovi, Rose-Marie Ölander, Tapani Kuronen, Terhi Hulkko, Jussi Mertsola, Terhi Kilpi

Politikointia lääkkeillä

Lääkesäädöksiä muutettiin viime vuonna useaan otteeseen. Lähtökohdat muutoksille olivat vaihtelevia, milloin teknisiä, milloin ideologisia, milloin kotimaisia, milloin ulkomaisia. Toisilla muutoksilla rajoitettiin hintakilpailua ja taas toisilla sanottiin nimenomaan tavoiteltavan tätä kilpailua. Tästä kokonaisuudesta jää asiaa lähempääkin seuranneelle hieman epäselvä kuva.

Santero Kujala

Musiikin kosketus

Säveltäminen, soittaminen ja musiikista nauttiminen on yleisinhimillistä: musiikki soi ja on soinut kaikissa tunnetuissa kulttuureissa (1). Ilmiö on kuitenkin vielä varhaisempi. Eläinlajien sisäisessä ja niiden välisessä kommunikaatiossa musikaaliset akustiset viestit luovat luonnon sinfonian, jossa vuoropuhelu eri sävyineen ja rytmeineen vastaa suurta nykyajan orkesteria (1). Biologisessa evoluutiossa musiikillinen, äänikuvioihin ja rytmiin perustuva viestintä on siten hyvin primitiivistä. Myös ihmisessä musiikin rytmi ja sävelet tavoittavat jotain preverbaalista, mutta silti ihmiselle ominaista: musiikki pystyy herättämään kuulijassa niin voimakkaan tunteen olemassaolosta, että se avaa yhteyden minuuden ytimeen (2). Mitä aivojen anatomisia rakenteita ja mielen psykologisia toimintoja musiikki koskettaa ja miten?

Pekka Leinonen