Suomalaisten D-vitamiini- tilanteen kohentaminen - auringosta, ruoasta vai purkista?

Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaisten D-vitamiinitilanne on huonompi kuin aiemmin on luultu. Tässä katsauksessa kerrotaan miten tätä on arvioitu, mistä tämä johtuu ja miten päädyttiin suosittamaan maitovalmisteiden täydentämistä D-vitamiinilla.

Christel Lamberg-Allardt, Merja Kärkkäinen, Terhi Outila, Anna-Mari Natri

Suomalainen mies sairastaa

Vähän yli 40-vuotias mies hakeutui vaimonsa patistamana perjantaina aamupäivällä terveydenhoitajan luo sovittuun verenpaineen mittaukseen. Mies kertoi hoitajalle tunteneensa edellisenä yönä puristusta rinnassa ja huonoa oloa. Verenpaine oli 190/118 mmHg ja terveydenhoitaja ohjasi miehen laboratorion kautta saman illan päivystysvastaanotolle.

Juhani Miettola, Pekka Mäntyselkä

Vaalit tulevat: olkaamme realisteja - vaatikaamme mahdottomia

Jos äänestäjiltä kysytään, tärkein teema tämän kevään eduskuntavaaleissa on sairaanhoidon järjestäminen. Kaksi kolmesta suomalaisesta on sitä mieltä, että siihen vaikuttaminen on vaaleissa erittäin tärkeää. Tämä kävi ilmi Suomen Gallupin tutkimuksesta Helsingin Sanomille viime tammikuussa. Niinpä kaikki puolueet pitävätkin terveydenhuollon ongelmien ratkaisua ja terveydenhuollon kehittämistä seuraavalla vaalikaudella erittäin tärkeänä. Kaikki puolueet myös muistavat luvata kansallisen terveysprojektin rahat terveydenhuollon kehittämiseen.

Heikki Pälve

Mikä on diabeetikon optimaalinen LDL-kolesterolitaso?

Lipidien merkitys diabeetikkojen valtimotautien vaaratekijänä on ymmärretty jo kauan. Erityisesti tyypin 2 diabeetikolla on usein todellinen kertymä valtimotautien riskitekijöitä: ylipaino, insuliiniresistenssi, kohonnut verenpaine, pieni HDL-kolesterolipitoisuus, suuri triglyseridipitoisuus ja näihin liittyen vähäinen liikunnan määrä, mutta muuten kiireinen elämänrytmi. Pahinta mitä tällainen ihminen voi tehdä - ja valitettavan usein tekee - on tupakointi.

Jorma Viikari

Erikoissairaanhoito valtiolle

Terveydenhuollon rahoituksesta keskusteltiin mm. Lääkäripäivillä, mutta konkreettista ja laajaa parannusta ei ollut tarjolla. Kirjoittajan mukaan monet ongelmat ratkeaisivat, jos erikoissairaanhoito siirrettäisiin Norjan mallin mukaan valtiolle.

Matti Nikkilä

Taktisen ensihoidon roolia mietittävä tarkasti

Lääkärilehden numerossa 7/2003 käsiteltiin lääkärin ja poliisin yhteistyötä ns. taktisessa ensihoidossa (s. 809-810). Haluamme tuoda esille eriäviä näkökohtia toiminnan järjestämisestä.

Teuvo Määttä, Taisto Hakala, Markku Kuisma

Buprenorfiinin tuontikielto - miksi? Erään opioidiriippuvaisen kohtalo

Kimmo on nyt hiukan yli 30-vuotias asentaja, joka alkoi nuoruusiässä käyttää kannabista ja sitten myös amfetamiinia ja heroiinia. Hänen tukahdutettu raivonsa, ahdistuksensa ja masennuksensa liittyivät monin tavoin traumaattisiin lapsuuden olosuhteisiin. Hänellä ei ollut kontaktia isään, ja suhde äitiinkin jäi etäiseksi. Ainoana tukena ja turvana oli kasvatuksesta vastannut isoäiti. Vieroitusoireiden ilmaantuminen johti huumausaineiden pakonomaiseen ja hallitsemattomaan käyttöön. Työpaikoissa tuli vaikeuksia toistuvien poissaolojen vuoksi. Hän hankki myös erilaisia lääkkeitä kavereiltaan ja kiertelemällä lääkärien vastaanotoilla. Sekä fyysinen että psyykkinen vointi huonontui, ja huumerikollisten kanssa tuli toistuvasti ongelmia. Kimmon huumevelkoja perittiin kovakouraisesti ja hän alkoi yhä enemmän pelätä koko huumemaailmaa.

Juhani Salakari

Monta vaaraa ompi eessä....

Adheesiomekanismien tutkimus avaa uusia uria alkion kohtuun kiinnittymisen ymmärtämisessä. Se liittää myös immunologisia, verisuonten ja lisääntymislääketieteen toimintamekanismeja toisiinsa.

Thaimaa onnistui perhesuunnittelussa ennakkoluulottomuuden avulla Thaisenaattori Mechai Viravaidya johtaa kampanjaa henkilökohtaisesti

Thaimaa on nostanut perhesuunnittelun sisäpolitiikassaan niin keskeiseen asemaan, että tulokset ovat ainutlaatuisia maailmanlaajuisestikin vertailtuna. Vajaassa 25 vuodessa väestönkasvu on laskenut 3,3 %:sta alle 0,9 %:iin. Keskiverto thaiperheessä on tänä päivänä kaksi lasta, kun vielä 1970-luvulla lapsia oli perhettä kohden yli seitsemän.

Seppo Suomela

Työterveyslääkärin kahdeksan kiloa

Työterveyslääkäri Timo Tohisjoella oli mukamas vain yksi ongelma, potilaat. Kaikkihan tiedämme, että potilaat ovat perin rasittavia hiekkajyväsiä tai kivenmurikoita muuten hyvin pyörivissä sairaanhoidon rattaissa. Miten hyvin sairaaloissakin asiat sujuisivat, jos ei olisi niitä pahuksen potilaita alituiseen henkilökuntaa häiritsemässä.

Jyrki Joensuu

Järkevää yhteistyötä lääkärien ja sairaanhoitajien koulutuksessa

Lääkärien koulutuksessa on perinteisesti keskitytty asiapitoiseen opiskeluun - mikä onkin tietysti aivan oikein, sillä tiedoton ja taidoton lääkäri on käyttökelvoton potilaan palvelijaksi. Vasta viime vuosikymmenellä on ryhdytty enemmän miettimään lääkärin vuorovaikutustaitoja, yleensä suhteessa potilaaseen. Sosiaaliset taidot ja työryhmän jäsenenä toimiminen opitaan työelämässä matkan varrella kantapään kautta, jos yleensä opitaan. Voi myös kysyä, kuinka paljon tällaisia taitoja voidaan opettaa, kuinka paljon ne ovat sisäsyntyisiä, personallisuuteen liittyviä.

Markku Heikinheimo

Avohoitopotilaan keuhkokuume - tuttu pulma?

Kun vastaanotolle tulee yskivä potilas, on keuhkokuumeen mahdollisuus ensiarvoisen tärkeää selvittää. Jos potilas kotiutetaan ilman asianmukaista antibioottihoitoa, pneumonia saattaa vielä nykyäänkin koitua kuolemaksi (1). Toteamatta ja hoitamatta jätetty avohoitopotilaan keuhkokuume on erityinen haaste flunssa- ja influenssaepidemioiden aikana. Pulma korostuu päivystyspisteissä, sekä lähettävässä hoitoyksikössä että potilaan saapuessa sairaalaan: ketkä potilaat ylittävät yhä korkeammalle nostetun riman ja otetaan sairaalaan, kenet taas uskaltaa turvallisesti hoitaa kotona? Ja miten keuhkokuume alun alkaen luotettavasti todetaan ja erotetaan muista yskää ja kuumetta aiheuttavista, hyvin tavallisista tiloista?

Pekka Leinonen

Pharmaca Fennica - johdonmukaisesti epäjohdonmukainen

Pharmaca Fennica on lääkärien eniten käyttämä tietolähde. Kirjoittajan mielestä siinä on kuitenkin vakavia puutteita ja lyhennetyt tuoteselostetekstit ovat osin jopa harhaanjohtavia.

Miika Kurkela

Vastaus edelliseen

Kirjoittaja kiinnittää huomiota siihen, että samaa vaikuttavaa ainetta sisältävien, mutta eri lääkeyrityksien nk. rinnakkaisvalmisteiden tuotetiedot Pharmaca Fennicassa voivat poiketa toisistaan. Erityisesti kirjoittaja kohdistaa kritiikkinsä tiivistelmäkirjaan eli Pharmaca Fennican osaan I.

Kirsi Kettunen

Jäähyväiset disketille

Internetin kautta PC-koneita myyvä Dell on lopultakin poistanut levykeaseman vakiotietokoneistaan.

Erkki Karjalainen

Rakel Jalas (1892-1955) - psykiatri sosiaali- ja väestöpolitiikan kehittäjänä

Rakel Jalas (o.s. Hallamaa) syntyi vuonna 1892. Ylioppilaaksi vuonna 1910 tultuaan hän alkoi opiskella lääketiedettä Helsingin yliopistossa ja valmistui lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1915 sekä lisensiaatiksi vuonna 1922. Hän avioitui vuonna 1919 agronomi, fil. maist. Arvo Jalaksen (1885-1943) kanssa ja avioparille syntyi kolme lasta. Rakel Jalakselle myönnettiin useita ansiomerkkejä ja vuonna 1952 lääkintöneuvoksen arvonimi. Hän kuoli vuonna 1955 sairastettuaan pitkään munuaisvikaa.

Arno Forsius

Sittenkin appendisiitti?

Noin 60-vuotias nainen tuli vastaanotolle, kun kahtena yönä oli ollut vatsakipua ja vilunväristyksiä. Aikaisemmin hänellä oli ollut virtsatietulehduksia. Oliko nytkin kyse virtsatietulehduksesta, vaikka oireet eivät aivan aikaisemman kaltaisia olleetkaan?

Pekka Mäntyselkä

Aikalisän paikka?

Kun HUS:n hallitus viime syksynä teki, kuten myös HYKS aikanaan, lähes jokasyksyisiä säästöpäätöksiään, sillä ei ollut aavistustakaan päätöksistä syntyvästä mediakohusta. Maan terveyspoliittisen keskustelun kärkeä saivat pahimmillaan edustaa HUS:n hallituksen jäsenten ruokalautaset kuvattuina kaihdinten lävitse Pariisissa. Syksyn lopulla päivittäinen HUS-raportointi vaimeni, mutta tapahtunutta tuskin voi selittää pelkästään iltapäivälehtien lööpintekotarpeella. Julkiseen keskusteluun purkautui aimo annos 1990-luvun terveydenhuollon myllerryksen synnyttämää painetta.

Taito Pekkarinen

Miehen ehkäisypilleri

Naisen hedelmällisyys edellyttää ensisijaisesti vain yhden munasolun irtoamista munasarjoista kerran kuukaudessa, ovulaatiota. Ovulaation hormonisäätelyn ymmärtäminen käynnisti e-pillerien kehittämisen nelisenkymmentä vuotta sitten, ja nykynaisella on useita tehokkaita ja turvallisia hormonaalisen ehkäisyn mahdollisuuksia (1). Miehellä valintoja on vain kaksi: kondomi ja vasektomia. Miltei puolet maailman pariskunnista turvautuu vain miehen ehkäisymahdollisuuksiin, vaikka ne ovat hankalia ja epäluotettaviakin. Kondomiehkäisyn aikana jopa 14 % naisista tulee raskaaksi vuoden kuluessa, taiten käytettäessäkin 3 % (1). Miehen e-pillerille olisi kyllä kysyntää: kyselyissä 40-80 % maailman miehistä siirtyisi sellaiseen (1). Määrä olisi huomattava siinäkin tapauksessa, että käyttäjiä tosielämässä olisi vähemmän. Maailmanlaajuiset terveysjärjestöt, kuten WHO, ovatkin asettaneet miehen e-pillerin kehittämisen tärkeysjärjestyksessä kärkisijoille (1).

Pekka Leinonen

Vielä kerran geneerisestä substituutiosta

Vuonna 1599 oli William Shakespearen näytelmän Paljon melua tyhjästä ensiesitys. Runsaat 400 vuotta myöhemmin Suomessa toteutetaan lakisääteinen lääkkeiden geneerinen substituutio, joka ansaitsisi mielestäni saman nimen kuin Shakespearen näytelmä. Geneeristä substituutiota on vuoden aikana käsitelty runsaasti kaikissa tiedotusvälineissä, ja ennen kaikkea kiinnostuksen kohteena ovat olleet sen (mahdollisesti) tuomat säästöt yksityisille kansalaisille ja erityisesti yhteiskunnalle. Sen sijaan siitä aiheutuvat organisatoriset lisäkustannukset sekä ongelmat potilaille - varsinkin iäkkäämmille ja useaa lääkettä samanaikaisesti käyttäville - ovat jääneet substituutiota ajavien kirjoituksissa vähälle huomiolle. Tunnelatauksia on ollut sekä substituution puolesta että sitä vastaan, mausteina kannanotoille ovat olleet mm. lääkkeiden kalliit hinnat, lääketeollisuuden ja lääkäreiden väliset epäilyttävän hyvät suhteet, lääkäreiden kirjoittamat runsaat ja kalliit lääkkeet, lääkekustannusten kasvu viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana ja tietenkin nykyinen suomalaiseen terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvä säästöpakko. Lakisääteinen substituutio toteutetaan, kokoomuksen äänenkannattajan Nykypäivän pääkirjoituksen (4.10.2002) mukaan arvioidut 15 miljoonan euron vuotuiset säästöt ovat merkittäviä. Ansio tästä mullistavasta uudistuksesta annetaan sosiaali- ja terveysministeri Maija Perholle, jonka mukaan (HS 28.8.2002 /Talous) lääkärin määräämän lääkkeen vaihto edullisempaan rinnakkaisvalmisteeseen ei ole turvariski.

Rainer Fogelholm