Kaikki mitä sinun on hyvä tietää SARSista

Octopuksen kohta 30-vuotisen elinkaaren aikana ei ole moista nähty - SARS tupsahti globaaliin tietoisuuteen maaliskuussa aivan tyhjästä. Jo nyt, parin, kolmen kuukauden jälkeen, oleelliset tiedot sairaudesta on selvitetty: sen aiheuttaja, taudinkuva, elinennuste. Kunnon hoito enää puuttuu. New England Journal of Medicinen (NEJM) toukokuun 15. päivän numero on ajantasainen raportti SARS-tilanteesta.

Horrosanestesiaa Härmässä

Jo eetteri- ja kloroformiaikana humaanit kirurgit pyrkivät löytämään potilaalle miellyttävämpiä vaihtoehtomenetelmiä. Eräs tällainen oli Manner-Euroopassa suosittu ns. Dämmerschlaf, skopolamiinilla ja morfiinilla aiheutettu horrostila. Suomenkin lääketieteellisissä lehdissä menetelmän käytöstä ilmestyi 1900-luvun alussa kolme julkaisua. Näiden julkaisujen tulokset kannustivat menetelmän jatkokäyttöön.

Tapani Tammisto, Christine Tammisto

Anemiaa, endokrinologiaa ja lääkkeiden yhteisvaikutuksia

Harmaankalpea 35-vuotias nainen tuli lähetteellä sairaalan päivystykseen huimauksen ja väsymyksen takia. Potilaan hemoglobiiniarvo oli 58 g/l. Sairautena oli entuudestaan hypotyreoosi tyreoidiitin jäljiltä. Runsaasta tyroksiinilääkityksestä huolimatta kilpirauhasarvot olivat olleet hypotyreoottisia.

Simo Pohjavaara, Pekka Mäntyselkä

Hoidosta vastaa YKS

Monet yliopistolliseen keskussairaalaan ensi kertaa tulevat vakavasti sairastuneet potilaat kysyvät lääkäriltä: sinäkö vastaat jatkossa hoidostani? Tähän kysymykseen on paha vastata. Syöpätautien erikoislääkäri Turusta kertoi vastaavansa: TYKS. Sairaalan nimi ja lääkärien muotokuvat seinillä vaan eivät tahdo potilaalle riittää. Sairas ihminen etsii ihmistä, johon luottaa ja jonka varaan hoitonsa uskoa.

Päivi Hietanen

Haasteena tartuntavaarallinen tuberkuloosi

Tuberkuloosin torjunnan kulmakivi on tartuntaketjun katkaiseminen. Keskeisiä siinä ovat tartuntavaaran oikea arviointi ja sen edellyttämät toimenpiteet, tuberkuloosibakteereita yskivän potilaan eristäminen ja lääkehoidon käynnistäminen. Tartuntaketjun katkaisu vaikuttaa ratkaisevasti myös tuberkuloosiepidemian etenemiseen, koska yksikin tartuntavaarallinen potilas voi muutamassa kuukaudessa levittää infektiota ympäristössään ja siten lisätä tartunnan saaneita ja heidän elinikäistä riskiään sairastua tuberkuloosiin (1).

Kari Liippo

Kirje Yhdysvalloista

Sepelvaltimotaudin ja kroonisen inflammaation yhteyttä on viime vuosina tutkittu useilla tahoilla. Tavallisimpia epäilyn kohteita on ollut Chlamydia pneumoniae. Tämä bakteeri löytyi jo vuonna 1965, mutta sitä ei liitetty klamydioihin ennen kuin vuonna 1989, sillä se poikkeaa monissa suhteissa muista saman ryhmän bakteereista.

Tuula Fabrizio

Mikä on vaikeahoitoinen psykoosi?

Psykoottinen sairaus, johon useimmiten liittyy tunne-, tahto- ja ajatuselämän häiriöitä, merkitsee yksilölle vakavaa psyykkisten suojarakenteiden pettämistä ja edellyttää aina välitöntä hoitoa. Ehdottomasti vaativimpia ovat erityyppiset skitsofreeniset psykoosit, jotka pitkittyessään usein johtavat korkeampien aivotoimintojen tason laskuun ja työkyvyn heikkenemiseen.

Ranan Rimón, Jari Tiihonen, Maija-Liisa Lehtonen, Hannu Naukkarinen, Heikki Vartiainen, Helena Terävä

Syöpä lisääntyy rajusti - ehkäisytoimet voivat kääntää suunnan

Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC (International Agency for Research of Cancer, WHO:n osasto) julkaisi huhtikuussa Maailman syöpäraportin, jossa todetaan syöpätapausten lisääntyvän kahdessakymmenessä vuodessa 50 % (1). Uusien vuosittaisten tapausten määrä kasvaa 10 miljoonasta 15 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. Syövästä on tullut suuri ongelma myös kehitysmaissa.

Päivi Hietanen

Lääkäripäivystyksen ongelma

Lääkäripäivystyksen järjestäminen on jatkuvasti paheneva ongelma sekä terveyskeskuksissa että sairaaloissa. Vanhat kunnanlääkärit olivat tavattavissa 24 tuntia vuorokaudessa. Virkaehtosopimusjärjestelmän aikana päivystystä on pyritty kehittämään lukuisilla pienillä korjauksilla. Lähes kestämättömän nykytilanteen valossa kehitystyön tulokset ovat epätyydyttäviä. Kun päivystysvelvollisuus karkottaa viranhakijat ja päivystyspalvelut joudutaan ulkoistamaan keikkatyöläisille, on välttämätöntä arvioida uudelleen koko järjestelmän toimivuutta ja sen perusrakenteita.

Veikko Mäkelä

Ethernet siirtyi eetteriin

Tietokoneet liittyvät kauniisti yhteen ilman kaapeleita, kun ethernet-kaapelointi korvataan radioaalloilla.

Erkki Karjalainen

Laimi Leidenius - synnytys- ja naistentautiopin professori Helsingin yliopistossa

Laimi Lovisa Leidenius syntyi 13.2.1877 Kurikassa ja kuoli 23.11.1938 Helsingissä. Hänen vanhempansa olivat Kurikan kappalainen, myöh. Keuruun kirkkoherra Albert Ferdinand Leidenius (vuodesta 1906 Leikola) ja Mathilda Lovisa Landén. Laimi Leidenius oli suuren sisarusparven vanhin, perheeseen syntyi nimittäin kaikkiaan 18 lasta, joista tosin seitsemän kuoli pienenä.

Arno Forsius

Rupiset Riimit: Elastosis senilis - sailor's skin

Ei enää pinkeenä kuin missin

Olavi Kiminki

Päänsäryn monet kasvot

Vajaan 60 vuoden ikäinen nainen kävi tiheästi päivystyksessä päänsäryn vuoksi. Häntä oli tutkittu vaivan vuoksi runsaasti terveyskeskuksessa ja sairaalassa. Muutama vuosi aikaisemmin häneltä oli hoidettu lukinkalvonalainen vuoto (SAV) endovaskulaarisella koilauksella.

Leena Varesmaa-Korhonen, Pekka Mäntyselkä

Laadukas täydennyskoulutus edellyttää voimavaroja

Lääkärien täydennyskoulutus on viime aikoina ollut vilkkaan keskustelun ja suunnittelun kohteena. Perinteisen täydennyskoulutuksen lisäksi laajempaan lääkärin ammatillisen kehittämisen käsitteeseen sisältyy muitakin työn laadunhallintaan liittyviä osioita. Suomen Lääkäriliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Finska Läkaresällskapet perustivat helmikuussa 2002 Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvoston. Perustajajärjestöjen lisäksi siinä ovat mukana yliopistot ja erikoislääkäriyhdistykset, joita ensimmäisellä kolmivuotiskaudella edustavat Turun yliopisto, Suomen Kirurgiyhdistys, Suomen Psykiatriyhdistys ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys.

Hannu Halila, Juha Pekka Turunen

Kell' onni on?

Tässä lehdessä on artikkeli väestötutkimuksesta, jossa kartoitettiin onnellisuuden taustatekijöitä. Kun pohjoissavolaisen aikuisväestön onnellisuutta arvioitiin 25-osioisella asteikolla, hyvä taloudellinen tilanne oli voimakkain onnellisuutta selittävä tekijä. Pohdittavaksi jää, miten ymmärrämme onnen nykyaikana, voiko sitä mitata ja mahtuuko onni 25 kielteiseen ja myönteiseen osioon.

Anneli Vainio

Lääketiede tarvitsee 64-bittisiä tietokoneita

Pitkät 64-bittiset osoitteet tekevät mahdolliseksi käyttää tietokonemuisteja, jotka ovat suurempia kuin neljä miljardia tavua. Suuret muistit ovat kohta välttämättömiä arkityössä.

Erkki Karjalainen

Mikrosiruteknologiat - biologisia mittauksia miniatyyrikoossa

Mikrosirut mahdollistavat tuhansien geenien aktiivisuuden samanaikaisen mittauksen näytteestä. RNA-pitoisuuksia mittaavien mikrosirujen ohella kehitetty myös muita samaa periaatetta hyödyntäviä sovelluksia, kuten geneettisiä muutoksia ja proteiineja mittaavat sirut. Mikrosirutekniikoilla on mahdollista tuottaa nopeasti runsaasti uusia tutkimustuloksia, joten nämä tekniikat ovat tehokkaita työkaluja niin perustutkimuksessa kuin lääkekehityksessäkin. Todellinen haaste tutkimukselle on selvittää, kuinka uusien tekniikoiden avulla tuotetusta mittavasta tietomäärästä jalostetaan tietoa, joka johtaa esimerkiksi tautien syntymekanismien ymmärtämiseen tai uusien diagnostisten ja terapeuttisten tuotteiden kehittämiseen.

Heli K. Hämäläinen, Riitta Lahesmaa

Paluu vanhaan ja avaus uuteen

Terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamista koskevassa valtioneuvoston 11.4.2002 tekemässä periaatepäätöksessä todetaan, että hoitoon pääsyn turvaamiseksi sisällytetään lakiin vuoteen 2005 mennessä määräykset kiireettömän hoidon järjestämiseksi ja jononhallinnan toteuttamiseksi. Samalla kirjattiin ns. kolmen sääntö. Sen mukaan potilaan on päästävä perusterveydenhuollon ammattilaisen, tavallisesti lääkärin, ensiarvioon kolmessa päivässä, erikoissairaanhoidon polikliiniseen arvioon kolmessa viikossa ja lääketieteellisesti perusteltuun hoitoon tavallisesti enintään kolmessa kuukaudessa (mutta viimeistään kuudessa kuukaudessa). Myös uusi valtioneuvosto on sitoutunut tähän tavoitteeseen.

Mats Brommels, Kati Myllymäki

Korjataanko autosi paremmin kuin nivelesi?

Pariisin liikenteessä näkyy lukuisia somasti lommoisia autoja, mutta Suomessa on totuttu korvausjärjestelmään, joka kolarin sattuessa palauttaa vahingoittuneen auton viipymättä alkuperäiseen kuntoonsa. Toisin on, kun saamme lommoja omiin niveliimme. Silloin odotamme kiltisti kuhmujen hoitoa, varaosia ja niiden asennusta, nykyisin yhä useammin jopa useita vuosia.

Seppo Seitsalo, Matti Lehto

Millaista näyttöä terveydenhuollon uudelta rahoitusmallilta pitäisi edellyttää?

Mikael Forss ja Timo Klaukka esittävät Lääkärilehdessä 16-17/2003 (s. 1939-1940) mielenkiintoisen ajatuksen terveydenhuoltojärjestelmämme rahoitusmallin uudistamiseksi. Kirjoittajat toteavat, että pääjohtaja Huuhtanen on jo aiemmin esitellyt mallia julkisuudessa, mutta nyt asialla lienevät sen todelliset arkkitehdit. Ajatus on erityisen mielenkiintoinen siksikin, että kovin harvoin terveydenhuoltojärjestelmän uudistamiseksi esitetään todellisia uusia ajatuksia, vaikka jatkuvasti asiasta eri tahoilla valitetaan. Kun vielä Vohlosen ym. selvityksistä (1,2) on käynyt ilmi, että terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän monikanavaisuus luo ongelmia, ovat esitetyt ajatukset hyvinkin harkitsemisen arvoisia.

Janne Aaltonen