Lääkärin ammatillisen autonomian kehitysvaiheita

Ammatillisen itsenäisyyden saavuttaakseen lääkärin tulisi olla työssään vapaa sidonnaisuuksista, jotka ovat esteenä potilaan kannalta edullisten ratkaisujen tekemiselle. Autonomiaa vähentävät kuitenkin useat tekijät, joista osa johtuu ympäröivästä yhteiskunnasta ja osa lääkärinammatin harjoittajasta. Aikojen kuluessa lääkärin ammattiin on liitetty erilaisia rajoittavia velvoitteita ja ehtoja, joiden vuoksi lääkärin on usein toimittava palkanmaksajan edunvalvojana tai lainsäädäntöä valvovana viranomaisena.

Arno Forsius

Syylä - Verruca vulgaris

muistanet Riikkilän Pertsan ja Kilun selkää karmivan pelon ja vilun kun kirkkomaalle yöllä vietiin mustan hevosen työllä hankittu jouhi hännän sydän hakkas lailla männän hoidoks ihon kasvannaisen vaivaan nuoren pannahaisen huono on syylän alus ja maine kipua tuottaa kengän paine mututieteen mallin mukaan evidenssiä löysikö kukaan kauhata kenties jäädytellä kyhnyttää ja pehmennellä voit aina syyläparkaa juostessa jalan alla arkaa taikka häipyy aikoja omia ihmeteipin taikoja somia hylkäämättä imikimodi tuorein troppi purreeko syylää sytokiinioppi

Olavi Kiminki

Vaalit lähestyvät

Ensi syksynä valitaan Lääkäriliitolle uusi valtuuskunta. Valtuuskunta on Lääkäriliiton ylin päättävä elin ja se käyttää jäsenistön ääntä liiton päätöksenteossa. Valtuuskunta valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja siihen valitaan 60 jäsentä. Ehdokkaaksi vaaleissa voivat asettua kaikki liiton jäsenet ja äänioikeutettuja ovat kaikki liiton jäsenet. Valtuuskunnan tehtävänä on hyväksyä Lääkäriliiton toimintasuunnitelma ja budjetti ja se osallistuu virkaehtosopimusten hyväksymiseen. Valtuuskunnan tehtäviin kuuluu lisäksi liiton hallituksen valinta sekä lukuisia muita liiton toiminnan kannalta tärkeitä asioita, kuten liiton sääntöjen vahvistaminen.

Timo Kaukonen

Bipolaarinen depressio - samat masennusoireet, eri hoito

Depressio nousi viime vuosikymmenellä ennennäkemättömän huomion kohteeksi. Samaan aikaan masennuslääkkeiden määrääminen alkoi yleistyä voimakkaasti. Viime vuosina tämä prosessi on jatkunut siten, että mielialahäiriöiden erilaiset merkittävät alaryhmät nousevat esiin. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön eli bipolaarihäiriöön (aiemmin maanis-depressiivinen psykoosi) on vihdoinkin alettu kiinnittää huomiota, jota se olisi kyllä ansainnut jo aiemminkin.

Erkki Isometsä

Vaikeahoitoinen psykoosi askarruttaa

Kuusi arvostettua psykiatria murehti äskettäin Suomen Lääkärilehden pääkirjoituksessa psykoosien lääkehoidon korvattavuuteen ja erityisesti vaikeahoitoisen psykoosin käsitteeseen liittyviä ongelmia (Rimón R, Tiihonen J, Lehtonen M-L, Naukkarinen H, Vartiainen H, Terävä H. Mikä on vaikeahoitoinen psykoosi? SLL 22/2003, s. 2407). Keskustelua on käyty myös mm. Mediuutisissa ja Etelä-Suomen Sanomissa. Kela on ollut kritiikin keskipisteessä, joten on aika valottaa kysymystä sosiaalivakuutuksen ja lääkehoidon rahoituksen näkökulmista.

Antti Huunan-Seppälä

Runsaiden kuukautisvuotojen hoidosta

Luin kiinnostuksella kollegojen Kimmo K. Vihkon, Reijo Raitalan ja Esko Tainan kirjoituksen Kohdun limakalvon lämpöhoito - nopea polikliininen toimenpide runsaiden kuukautisvuotojen hoidossa (SLL 16-17/2003, s. 1889 -93). Potilasaineiston pienuudesta huolimatta lukija vakuuttui siitä, että kahdella tutkitulla termoablaatioinstrumentilla ei ollut eroa lyhytaikaisen hoitotuloksen suhteen. Kirjoittajat päätyvät melko varauksettomasti suosittelemaan endometriumin tuhoamista kuumaa keittosuolaliuosta sisältävän silikonisen pallon avulla (ns. termoablaatiota). Kirjoitukseen on aiheellista esittää muutama kommentti.

Pirjo Inki

Neuvola voisi olla tärkeä perheen psykososiaalisen hyvinvoinnin tukija

Viime aikoina on keskusteltu paljon neuvolatoiminnan kehittämisestä vastaamaan paremmin tämän päivän haasteita. Professori Anna-Liisa Hartikainen herätti omasta puolestaan kysymyksen (SLL 22/2003, s. 2437-40), olisiko aihetta toiminnan arviointiin ja olisiko terveydenhuollon resurssien vähetessä syytä pohtia, mitä merkitystä varhain aloitetuilla ja runsailla neuvolakäynneillä on raskauden ennusteeseen.

Riitta Kangaspunta

Miksi esitettyä psykoterapeuttimäärää pidetään ylimitoitettuna?

Lääkäriliitto on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon muistiosta, joka koskee psykoterapiakoulutusta (SLL 24/2003, s. 2684-5). Aivan oikein ja aiheellisesti lausunnossa korostetaan sitä, että psykoterapian kohdalla erityisesti psykiatrian alan lääkäreiden rooli on keskeinen. Tämän vuoksi lausunnon mukaan on tärkeätä, että psykiatrian alojen erikostumiskoulutukseen sisältyy näihin tehtäviin riittäviä valmiuksia antavaa psykoterapiakoulutusta.

Reijo Laitinen

41. lääke-esittelijäkurssi joulukuussa 2002 - maaliskuussa 2003

Lääketietokeskus Oy järjesti 41. lääke-esittelijäkurssin joulukuussa 2002 - maaliskuussa 2003. Kurssi on luonteeltaan lääketieteen ja farmakologian peruskurssi, josta kurssilainen saa riittävät lääketieteelliset perustiedot lääke-esittelijänä toimimiseen. Opiskelijat ovat alalla olevia lääke-esittelijöitä, joiden pohjakoulutus on yleensä opisto- tai korkeakoulutasoinen tutkinto kaupalliselta tai terveydenhuoltoon liittyvältä alalta.

Influenssarokotus lääketieteellisille riskiryhmille ja kaikille 65 vuotta täyttäneille Kansanterveyslaitoksen influenssarokotussuositus syksyllä 2003

Syksyllä 2002 maksuttomia influenssarokotteita tarjottiin Suomessa lääketieteellisten riskiryhmien lisäksi ensimmäisen kerran kaikille 65 vuotta täyttäneille. Rokotuksia laajennettiin, koska riski sairastua vakavaan influenssaan kasvaa iän myötä, myös silloin kun henkilöllä ei ole todettua perustautia. Rokotuskattavuudessa ei päästy 80 prosentin tavoitteeseen, mutta kattavuus nousi edellisen vuoden arvioidusta 25 prosentista noin 43 prosenttiin. Rokotuskäytännön nyt vakiintuessa kattavuuden pitäisi nousta kaikissa kunnissa.

Tapani Hovi, Tapani Kuronen, Satu Rapola, Terhi Kilpi Ja Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Lääkärin arvot ja Lääkäriliiton tehtävät

Lääkärin ammatti on aina perustunut vankkaan, yhteisesti ja kansainvälisesti hyväksyttyyn arvomaailmaan, joka ilmenee lääkärin etiikkana. Lääkäriliiton arvoja ei kuitenkaan ole koskaan virallisesti määritelty, joten parin vuoden ajan Lääkäriliitossa on tehty työtä Lääkäriliiton arvopohjan määrittelemiseksi. Tarve tällaiselle työlle on tullut yhä ilmeisemmäksi viime vuosina. Hallitus asetti syyskuussa 2001 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella liiton arvot ja tehtävät. Asiasta käytiin kuluneen kevättalven aikana laaja jäsenkeskustelu, joka huomioitiin valmistelussa. Valtuuskunta hyväksyi kevätkokouksessaan 9.-10.5. lääkärin perusarvot, Lääkäriliiton tehtävät ja Lääkäriliiton toimintaa kuvaavat ominaisuudet. Ne on esitelty tässä lehdessä.

Markku Äärimaa, Heikki Pälve

Pelätäkö sairaalainfektioita vai Sarsia?

Terveyttä koskevat uutiset pääsevät helposti julkisuuteen. Erityisen kiinnostavia näyttävät olevan epidemiat mutta myös huipputekniikka ja sen sovellutukset - nuorten kielellä kaikki seksikäs. Etenkin laman aikana lääketieteen keksintöihin perustuvasta edistyksestä näytään hakevan hyviä uutisia. Sairaanhoitopiirien investoinneista päätellen myös luottamusmiehet luottavat huipputekniikkaan.

Jukka Lumio

Lääkäreitä ja ihmisiä

Kirjoittaisinko tulesta vai järjestä; ajasta vai ikuisuudesta; maailmojen rakentamisesta sinne, missä ei mitään ollut eikä olisi tullut; kosteitten hiirenkorvien poltteesta sieraimissa; vaaleanpunahehkuisen jättiläisauringon laskeutumisesta elokuisten olkitulten savuun; ihmisen kaipuusta toisen luo; miljoonista synaptisista transmissioista, joita voi kuvitella ja tietää kuvittelevansa tai kuvitella tietävänsä, mutta joista ei mitään tiedä; viisauden ja tiedon turhasta kertymästä, josta käteen lopulta jää maailman poltteessa kalvettunut luu; varvasväleihin ryntäävän hiekan himokkaasta muistista; varpaitten kipristävästä muistista kosteassa hiekassa? Mistä kirjoittaisin että muistaisin; muistuttaisin; muistettaisiin? Ja miksi?

Martti Ollinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030