Keuhkoembolia odotti oven takana

Nuorella naisella oli ollut neljän päivän ajan kipuilua rintakehällä ja hän oli alkanut hengästyä tavallista herkemmin. Muuten vointi oli ollut hyvä.

Pekka Mäntyselkä

Potilasinformaatio hoitotutkimuksissa - olenko minä se satunnainen?

Näyttöön perustuvan lääketieteen viimeinen porrasaskelma on kliininen satunnaistettu tutkimus. Suomessa on hyvät mahdollisuudet tehdä hoitotutkimuksia: meillä on vakaa väestö, luotettavat rekisterit ja seurannoissa pysyvät potilaat. Suomalaisilla tutkijoilla on maailmalla hyvä maine. Väestöpohjaan nähden tuotamme kelpo määrän kansainvälisesti julkaistavaa lääketieteellistä tutkimustietoa.

Päivi Hietanen

Skitsofrenian hyvä hoito kannattaa

Parhaimmillaan psykoosiin takia apua hakeva potilas ja perhe pääsevät Suomessa hyvin monipuolisen hoidon piiriin. Perheen ympärille kootaan moniammatillinen työryhmä, joka aloittaa kriisikeskeisen, tarvittaessa päivittäisen hoidon potilaan kotona ja ottaa vastuun tilanteen laaja-alaisesta tutkimisesta, hoidon suunnittelusta ja koordinoinnista. Työryhmä rakentaa potilaan ja perheen kanssa yhteisen käsityksen ongelma-alueista ja voimavaroista. Hoito on mahdollisimman avohoito- ja kotipainotteista. Työryhmä huolehtii hoidon kokonaisuudesta yli organisaatiorajojen ja on käytettävissä niin pitkään kuin tarvetta on.

Klaus Lehtinen

Pienet dinosaurukset?

Suurkoneitten aikaa seurasivat minit ja mikrot. Suurkoneiden geenit eivät ole kuolleet, vaan ne ovat tehneet paluun 64-bitin mikrojen sukupolvessa.

Erkki Karjalainen

Insuliiniresistenssi ja liikunta

Insuliiniresistenssi esiintyy etenkin vartalolihavuuden yhteydessä ja on metabolisen oireyhtymän osatekijä. Liikunnalla on monia edullisia vaikutuksia insuliiniherkkyyteen sekä sokeri- ja lipidiaineenvaihduntaan, joten se on optimaalinen tapa hoitaa sekä insuliiniresistenssiä että metabolista oireyhtymää

Johan Eriksson

Lihavuus on muutakin kuin ylipainoa

Touko-kesäkuun vaihteessa lähes 2000 tieteilijää kokoontui Messukeskukseen Euroopan lihavuuskongressiin. Esitykset käsittelivät genetiikkaa, metaboliaa, epidemiologiaa, psykologiaa, sosiologiaa, terveystaloustiedettä - ehkäisyä ja hoitoa unohtamatta.

Jarmo Kaukua

Pieni mahatautipotilas

Vanhemmat toivat kolmannella ikävuodellaan olevan lapsensa terveyskeskuksen viikonloppupäivystykseen yritettyään sitä ennen ripulin ja oksentelun kotihoitokeinoja kolmen vuorokauden ajan. Perheen kaksi muuta lasta olivat poteneet samaa sairautta, mutta he olivat jo toipumassa hyvää vauhtia. Kuukautta aiemmin lapsella oli ollut antibioottikuurilla hoidettu välikorvatulehdus, jonka jälkitarkastukseen lapsen olisi pitänyt tulla tämän viikonlopun jälkeen.

Juhani Miettola, Pekka Mäntyselkä

Kalleimmat hoidot valtion kustannettaviksi

Keskustelu sairaanhoidon menokehityksen paremmasta hallinnasta - useimmiten säästöistä - ei ole mikään suomalainen erikoisuus, vaan saman ongelman kanssa painitaan lähes jokaisessa Länsi-Euroopan maassa. Myös perusasiat ratkaisuyrityksissä muistuttavat toisiaan, vaikka hienosäätöä kunkin maan terveydenhuollon erityispiirteiden mukaan tehdäänkin. Suomen terveydenhuollon nykyisen kehittämisen megatrendi näyttää olevan keskittäminen eli usko suurten yksiköiden mahdollisuuksiin ratkoa ongelmia. Kirjoitettiinpa historia näistä ajoista aikanaan miten hyvänsä, yksi piirre näyttää jo tässä vaiheessa selvältä: pelkkä toiminnan tekninen ryhmittely uudelleen ei johda todelliseen kehitykseen. Näyttävää hallinnointia tällainen laatikkoleikki voi sen sijaan olla.

Taito Pekkarinen

On aika puhua potilaalle tupakoinnista

Jopa 14 % kaikista kuolemista aiheutuu tupakkaan liittyvistä sairauksista. Suomessa tupakka aiheuttaa vuosittain noin 6 000 ennenaikaista kuolemaa. Terveydenhuolto onkin kohdistanut toimiaan tupakoinnin vastustamiseen. Hiljattain julkaistiin Käypä hoito -suositus tupakoinnista vieroituksen tueksi.

Timo Seppola, Kari Reijula

Anna-Liisa Hartikainen vastaa Riitta Kangaspunnalle: Ehkä ei tarvitakaan uusia järjestelmiä, vaan luovuutta vanhojen korjaamiseen

Kiitän Riitta Kangaspuntaa (SLL 25-26/2003, s. 2900-1) mielenkiinnosta artikkeliani (SLL 22/2003, s. 2437-40) kohtaan.

Anna-Liisa Hartikainen

Eutanasia kuuluu potilaan itsemääräämisoikeuksiin

Maailman lääkäriliiton puheenjohtaja Kati Myllymäki totesi Suomen Lääkärilehden haastattelussa mm, että kuolemanpelon, kivun ja kärsimyksen aiheuttamaan ahdistukseen ei saa hakea ratkaisua eutanasiasta, vaan hyvästä hoidosta (SLL 24/2003, s. 2614-2615). Hän uskoo, että jos hoito on riittävän laadukasta, niin eutanasiatoiveet vältetään.

Jane Tuovinen

Liitto ei pidä psykoterapian koulutusohjelmiin otettavien määrää liian suurena

Kiitokset ylilääkäri Reijo Laitiselle hyvistä kommenteista liittyen Lääkäriliiton lausuntoon psykoterapiakoulutuksesta (SLL 25-26/2003, s. 2901). Laitinen korostaa, kuten Lääkäriliittokin, psykiatrian alan lääkärien keskeistä roolia.

Hannu Halila

Kreatiinisuplementaatio: faktat vs. fiktiot

Jyrki Vanakoski ja Timo Seppälä julkaisivat kolmisen vuotta sitten Suomen Lääkärilehdessä katsausartikkelin kreatiinisuplementaation vaikutuksista fyysiseen suorituskykyyn (1). Kyseistä artikkelia referoitiin kritiikittömästi myös Tommi Vasankarin kirjoittamassa artikkelissa, joka julkaistiin Lääkärilehdessä viime vuonna (2). Kreatiinisuplementaatiosta liikkuu siis lääkäripiireissä varsin eriäviä mielipiteitä. Tämän lyhyen kirjoituksen tarkoituksena on oikaista Vanakosken ja Seppälän artikkelin keskeisimmät asiavirheet.

Anssi Manninen

Vastine Anssi Manniselle

Anssi Manninen kirjoituksen johdosta vastaamme hänen esittämiinsä väitteisiin ja päätelmiin seuraavasti:

Jyrki Vanakoski, Timo Seppälä

Suomen itseään etsivä huumepolitiikka

Toimittaja Ulla Järvi käsitteli Suomen itseään etsivää huumepolitiikkaa Suomen Lääkärilehden numerossa 25-26/2003, s. 2838-2839. Kaikki keskustelua avaava kirjoittelu on nyt tarpeellista, jotta vihdoin löytyisi toimiva huumepolitiikka. Asialla on kiire. Suomen huumetilanne uhkaa karata hallinnasta ja on jo osin karannutkin. Huumepolitiikan lisävaatimuksena on se, että hoitostrategioiden on sovelluttava suurtenkin joukkojen hoitamiseen. Lääketiede on avainasemassa huumepotilaan hoidossa.

Timo Kuusela

Täsmennystä kirjoitukseen Vaikeahoitoinen psykoosi askarruttaa

Haluamme tarkentaa ja laajentaa Lääkärilehden 25-26/2003 keskustelupalstan kirjoituksen Vaikeahoitoinen psykoosi askarruttaa Kansaneläkelaitoksen lääkärien esittämää näkökulmaa.

Marjo Hahka-Kemppinen, Jorma Aarnio, Kaisa Heikkinen

The anti-smoking role of the Finnish Medical Association

According to contemporary estimates, Finns were the heaviest smokers in the world in 1920. After WWII, in 1949, three out of four Finnish males had the smoking habit. Gradually, research reports began to appear in the 1950s of the harmful effects of smoking. Finnish medical associations stated in their joint declaration of 1960 that smoking increases the incidence of pulmonary and cardiac disease, shortens life expectancy and is therefore a serious menace to public health. Anti-smoking combating had started in Finland.

Santero Kujala

Finland in the Forefront of Global Tobacco Control

Since the major smoking-associated health hazards were convincingly shown in the 1950s, the efforts to curb the smoking epidemic have gradually escalated - first in the developed countries and more recently in the developing countriesworld. The global devastating nature of the global epidemic is now widely known, mainly as a result of the visible leadership of the World Health Organization (WHO). WHO has clearly helped to lift the problem from the medical discussions arena to a major issue on the global political agenda.

Liisa Elovainio, Pekka Puska

Plastiset integroidut piirit

Kännykkä vaihtaa lennossa rakennettaan GSM-standardista kilpailevaan standardiin. Videokamera muuttuu stillkameraksi. Tämä saattaa olla seuraava vaihe puolijohteiden evoluutiossa.

Erkki Karjalainen

Tieto, taito ja taide lääkärin työssä - pilottiprojekti lääkäreiden täydennyskoulutuksessa

Tieto, taito ja taide lääkärin työssä oli pilottiprojekti. Kyseessä oli Medical Humanities -ajattelusta virikkeitä saanut lääkäreiden täydennyskoulutuskurssi Espoossa. Luonnontiede sellaisenaan on riittämätön näkemään, ymmärtämään ja selittämään ihmisyyden kaikkia ulottuvuuksia. Lääkärin työ on kuitenkin paitsi biologisen organismin vikojen korjaamista myös ihmisenä olemista - kärsimyksen lievittämistä, henkistä kulkemista potilaan rinnalla.

Martina Torppa