Suomen huumepolitiikka etsii sopua

Timo Kuusela käsitteli Lääkärilehden numerossa 30-32/ 2003, (s. 3122-3) toimittaja Ulla Järven aiempaa artikkelia Suomen itseään etsivästä huumepolitiikasta (SLL 25-26/2003, s. 2838-9). Samalla hän viittasi Matteus-passioksi hauskasti nimittämäänsä sähköpostikeskusteluun, jonka aloitin keväällä Mikko Salaspuron kanssa.

Pekka Laine

Voiko terveyskeskuskammo johtua ammattitaidon suppeudesta?

Monipuolisin, vaihtelevin ja mielenkiintoisin lääkärin työala on yleislääketiede. Yhden aamupäivän kuluessa tulee kohdanneeksi nuorta ja vanhaa ihmistä, pinnallista tautia ja sisäistä vaivaa, kipeää varvasta ja mielialan ongelmaa. Kaikkein parhaimmillaan yleislääketieteen mielenkiintoisuus esittäytyy maaseudun terveyskeskuksissa. Luulisi niihin olevan tunkua, kun nuoret lääkärit haluavat säpinää työelämäänsä.

Jyrki Joensuu

Lääkärin suhtautuminen uuteen tietoon

Tiede edistyy usein ennakkoluulottomien ihmisten kautta. He uskaltavat testata uutta asiaa ympäristön kenties naureskelevasta suhtautumisesta huolimatta.

Eero Nevanlinna

Aitoja sattumalukuja luonnosta

Tietokoneen muodostamat sattumaluvut ovat täysin toistettavia. Luonnosta saatuja sattumalukuja ei voida toistaa, mutta ne ovat parempilaatuisia tilastollisesti.

Erkki Karjalainen

Terveydenhuolto ja tekemisen rauha

Lääkärillä tulee olla aikaa kuunnella potilasta ja hänen tulee kyetä ottamaan vastaan kaikki potilaan sanalliset ja sanattomat viestit, sanoi Amos Pasternack Psykiatrisen Lääkäriasema Egofunktion koulutustilaisuudessa, jonka aiheena oli Terveydenhuolto ja tekemisen rauha - tekemättä jättäminen on myöskin teko. Mukana oli suuri joukko pirkanmaalaisia lääkäreitä ja keskustelu oli vilkasta.

Anja Mathur

Pikkupojan paksu poski

Puolentoista vuoden ikäisen pojan poski oli alkanut turvota edellisenä päivänä. Koska kuumettakin oli tullut, äiti soitti ja kyseli lääkäriltä neuvoa.

Pekka Mäntyselkä

Citius, altius, fortius - jos Sinä haluat

Suomen Lääkäriliitto perustettiin vuonna 1910 valvomaan lääkärikunnan etuja, kehittämään maamme terveydenhuoltoa sekä vaalimaan lääkärien eettisiä periaatteita ja kollegiaalisuutta. Sitä ennen jokainen lääkäri oli toiminut omalla alueellaan omin neuvoin. Keisarillinen valtiovalta halusi säädellä lääkärien palkkioiden muodostumista ja toimintaa yhdessä uuden eduskunnan kanssa. Tällöin kollegamme totesivat, että lääkärien yhdistyminen ja yhteistyö ajaa paremmin yksittäisen lääkärin ja myös potilaan asiaa kuin toimiminen yksin suuriruhtinaskunnan virkakoneistoa vastaan tai sen käskyvallassa. Lääkärit katsoivat myös, että kehityksen ohjaaminen onnistuu paremmin, jos lääkärit voivat esiintyä yhdellä yhteisellä äänellä. Nämä totuudet pitävät edelleen paikkansa.

Heikki Pälve

Onko uskonnollisuus iäkkäille mielen suoja?

Uskonnollisuudella on merkittävä osuus monen iäkkään ihmisen elämässä. Osa vanhuksista on ollut koko ikänsä uskonnon piirissä, osalla yhteys on syntynyt vasta myöhäisellä iällä.

Tuula Saarela

Olantsapiinin hyöty-haittasuhteen arviointi: kouristusalttiuden lisääntyminen

Keskustelu vaikeahoitoisesta psykoosista ja uuden polven antipsykootteihin kuuluvasta olantsapiinista on vilkasta (1,2,3). Tässä keskustelussa näyttää kuitenkin oleellisin eli olantsapiinin hyöty-haittasuhteen ajankohtainen arviointi jääneen pahasti puutteelliseksi.

Pertti Heikman

Huumepotilaan lääkkeetön hoito - päihteiden käytön lopettaminen ja päihdelogiikan murtaminen

Suomessa ei ole varaa kunnolliseen lääketieteelliseen vieroitushoitoon. Tätä ei kuitenkaan ratkaista sillä, että potilaille syötetään lääkkeitä ilman, että heitä tutkitaan riittävästi. Lääkkeetön hoito on Suomeenkin mahtuva vaihtoehto lääkkeelliselle vieroitushoidolle, kirjoittaa Juha Kemppinen

Juha Kemppinen

Suomen huumepolitiikka etsii sopua

Timo Kuusela käsitteli Lääkärilehden numerossa 30-32/2003, (s. 3122-3) toimittaja Ulla Järven aiempaa artikkelia Suomen itseään etsivästä huumepolitiikasta (SLL 25-26/2003, s. 2838-9). Samalla hän viittasi Matteus-passioksi hauskasti nimittämäänsä sähköpostikeskusteluun, jonka aloitin keväällä Mikko Salaspuron kanssa.

Pekka Laine

Arvokas kuolema

Vuonna 1516 Thomas More kertoi Utopiansa asukkaiden suhtautumisesta eutanasiaan seuraavasti:

Ossi Hiisiö

Kuinka voitte potilas Donner? Täydennyskoulutusta luostarin rauhassa

Miksi Donner ei ole tavannut lääkäriä, joka kysyy; kuinka hän voi? Kirjailija otaksuu, ettei subjektiivinen hyvinvointi ole lääketieteellisesti relevanttia. Lääketiede ja kirjallisuus kohtasivat keväällä Valamon luostarissa.

Martina Torppa

ACE:n esto - uusi hoitomuoto eteisvärinään?

Perinteiset rytmihäiriölääkkeet ovat olleet pettymyksiä eteisvärinän uusimisen ehkäisyssä. Toisekseen niiden käyttö saattaa altistaa potilaan vaarallisille sivuvaikutuksille, jolloin voidaan joutua ojasta allikkoon. Eteisvärinän, kuten muidenkin sairauksien, paras hoito olisi taudin kehittymisen ehkäiseminen. Valitettavasti tähän on harvoin mahdollisuutta. Nyt on kuitenkin kertymässä tietoa, joka viittaa siihen, että ACE:n esto vähentää ainakin vajaatoimintapotilaiden eteisvärinätaipumusta.

Carl Lundström - lääkäri, hyönteistieteilijä ja lahjoittaja

Olin käymässä Helsingin Hietaniemen hautausmaalla elokuussa 2002. Siellä on Carl August Lundströmin (1844-1914) haudalla suurikokoinen muistomerkki, jonka punaisesta graniitista tehdyssä levyssä on vainajan nimen ja elinajan lisäksi teksti Finlands läkare reste vården. Se herätti kysymyksen, miksi Suomen lääkärit ovat näin huomattavalla tavalla kunnioittaneet vainajan muistoa. Tämä kirjoitus on seuraus vastauksen etsimisestä kysymykseen.

Arno Forsius

Ei tehdä tästä numeroa

Hyvät vuorovaikutustaidot on viime vuosikymmeninä nähty yhä tärkeämmäksi osaksi lääkärin ammattitaitoa. Vuorovaikutuskoulutus on osa lääketieteen opiskelijoiden pakollista opetusohjelmaa, ja kokeneillekin lääkäreille on järjestetty kursseja kotimaassa ja ulkomailla. Elämänlaadun käsite on adoptoitu yhteiskuntatieteistä lääketieteeseen parikymmentä vuotta sitten. Hyvää elämänlaatua pyritään vaalimaan hoitoratkaisuja tehtäessä. Puhutaan paljon potilaiden yksilöllisestä kohtaamisesta, elämän kokonaistilanteen hahmottamisesta ja psyykkisestä tuesta hoidon osatekijänä.

Päivi Hietanen

Liikunnasta saatava hyöty ei vähene vanhetessa

Vielä muutama vuosikymmen sitten valtaosa suomalaisista teki fyysisesti rasittavaa työtä, joka turvasi riittävän liikunnan ja ylläpiti lihaskuntoa. Nyt potilaiksemme hakeutuvat ikäihmiset ovat vielä raskaan työn karaisemia, mutta tulevaisuudessa tapaamme vanhuspotilaita, jotka ovat liikkuneet säästeliäästi koko ikänsä. Odottaako meitä silloin osteoporoosin, kaatuilun, murtumien ja vuodehakuisten laitospotilaiden epidemia?

Ismo Räihä

Vielä vaikeahoitoisesta psykoosista

Kollegat Antti Huunan-Seppälä ja Timo Klaukka ovat esittäneet mielipiteensä sosiaalivakuutuksen ja Kelan näkökulmasta koskien vaikeahoitoista psykoosia (SLL 25-26/2003, s. 2897-2898). Heidän kirjoituksensa antaa mielestämme vielä aiheen muutamaan kommenttiin.

Ranan Rimón

Viruksia sietävämmät tietokoneet?

Madot ja virukset leviävät muutamassa minuutissa ympäri maapallon. Rompulta käynnistyvät tietokoneet voisivat parantaa tietoturvaa merkittävästi.

Erkki Karjalainen

Filippiinit kärsii syrjäseutujen lääkäripulasta

Filippiinien terveydenhuolto kärsii yhä pahenevasta henkilökuntapulasta ja henkilökunnan epäsuhtaisesta alueellisesta jakautumisesta. Useat vastavalmistuneet lääkärit hakeutuvat töihin etupäässä Manilan seudulle ja muihin suurkaupunkeihin, ja monet syrjäseutukunnat jäävät vaille lääkäriä. Tilannetta pahentaa se, että osa Filippiinien huonosti palkatuista lääkäreistä on päättänyt kouluttautua sairaanhoitajiksi noin 1-1,5 vuotta kestävän muuntokoulutuksen avulla. Heidän haaveenaan on green card ja lähes 4 000 dollarin kuukausipalkka pahenevaa sairaanhoitajapulaa potevassa Yhdysvalloissa. Syrjäseutujen lääkäripulaa yritetään lievittää Doctors for the Barrios -ohjelmalla.

Seppo Suomela